Soveltavan liikunnan päivät 2022
Materiaalit
Soveltavan liikunnan päivät puheenvuorojen tiivistelmät ja luentomateriaalit
Tapahtuman puhujien tiivistelmät ja luentomateriaalit julkaistaan tällä sivulla sen mukaan, kun julkaisemiseen on saatu lupa.
Keskiviikko 24.8
Pääpuhujat
Aija Saari, tutkimuspäällikkö, Suomen Paralympiakomitea
Sosiaalisen inkluusion ja vammaisinkluusion yhtäläisyydet ja erot
Esityksessä avataan inkluusion käsitettä liikuntakulttuurin kontekstissa ja pohditaan sen ja vammaisinkluusion välistä suhdetta. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja vuoropuhelua. Esityksen loppuun on koottu käytännön ohjeita ja vinkkejä sosiaalisen inkluusion edistämiseksi sekä liikuntahallinnossa että käytännön tasolla toimintaa ohjaaville.
Aija Saari: Sosiaalisen inkluusion ja vammaisinkluusion yhtäläisyydet ja erot - esitysmateriaali
Teemasessio 1. Osallistumista ja onnistumisia kohti – toimintakyvyn tukeminen kouluympäristössä
Susanna Tero, Johtava asiantuntija, Malike –toiminta
Apuvälineet osallistumisen ja onnistumisen edistäjinä
Jokaisella lapsella on oikeus yhdenvertaiseen osallistumiseen. Oikeuksiensa toteutumiseen lapsi tarvitsee aikuisten tukea. Kun avun ja tuen tarve on suuri, toiminnallinen osallistuminen vaatii suunnittelua, ennakointia, yhteistyötä ja konkreettisia toimenpiteitä.
Lapsen yhdenvertainen osallistumien perustuu kansainvälisiin sopimuksiin sekä eri toimialoja ohjaaviin lakeihin ja suunnitelmiin, niiden toteutuminen edellyttää toimia meiltä kaikilta.
Kohtuullisilla mukautuksilla edistetään vammaisten lasten yhdenvertaisuutta. Mukautus voi olla esimerkiksi toimintakykyä edistävän apuvälineen hankkiminen, henkilökohtainen avustaminen, päätöksenteossa tukeminen. Yhteisölliset kokemukset ovat merkittäviä lapsen kasvulle ja oppimiselle.
Vahvasta oikeus- ja lakiperustasta huolimatta lapsilla on edelleen kokemuksia ulkopuolelle jäämisestä. Koetaanko mukautukset ylimääräisinä tai valinnaisina? -siitäkin huolimatta, että kohtuullisten mukautusten epääminen on lain mukaan syrjintää. Entäpä, jos osallistumisen edistäminen olisikin moraalisen ajattelumme kautta niin vahvaa, että siitä ei voi tinkiä?
Sessiossa vinkkejä siitä, millaiset apu- ja toimintavälineet voivat edistää kouluympäristössä oppilaiden osallistumista ja toimintakykyä sekä esimerkkejä hyvistä käytännöistä toimintavälineiden hankkimisesta yhteiskäyttöön.
Susanna Tero: Apuvälineet osallistumisen ja onnistumisen edistäjinä -esitysmateriaali
Henni Huttunen & Matti Salmela, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Oppimista ja onnistumista kohti
Miten koululiikunnasta saadaan kaikille mielekästä? Miten vertaisoppimisen keinoin lisätään osallistumisen mahdollisuuksia? Puheenvuorossa pääset kuulemaan hyväksi koettuja kokemuksia ja kokeilemaan itse käytännössä.
Henni Huttunen & Matti Salmela: Oppimista ja onnistumista kohti -esitysmateriaali
Leena Linjama, Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen opettaja, Hanna Pakarinen, liikunnanohajaaja ja Live Ammattiopiston opiskelijat
Liikuntatutortoiminta meillä Livessä - onnistumisia mahdollistamassa
Leena Linjama, Hanna Pakarinen & upeat liikuntatutorit esittelevät Liven liikuntatutortoimintaa ja liikuntatutorien kokemuksia ja tarinoita toiminnasta.
Leena Linjama: Liikuntatutortoiminta meillä Livessä - onnistumisia mahdollistamassa
Teemasessio 2. Paraurheilun malleja maailmalta ja Suomesta
Antti Latikka, paralympiaurheilija, liikunnanohjaaja (AMK), Suomen Paralympiakomitea
Tie huipulle -hankkeen selvitystyö kansainvälisistä malleista
Suomen Paralympiakomitea käynnisti keväällä 2022 Tie Huipulle -pilottihankkeen. Hankkeen tavoitteena on luoda Suomelle kansallinen rekrytointimalli ja kehittää Paralympiakomitean toimenpiteitä vammaisurheilijan polun eri portailla. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin selvitystyö, jossa tutkittiin valikoituja eri maiden käytäntöjä vammaisurheilijoiden rekrytointiin ja tukitoimiin vammaisurheilijan polulta. Selvitystyö pohjalta Suomen Paralympiakomiteassa pohditaan ratkaisuja löytää lisää vammaisurheilijoita ja tukea yksilöä vammaisurheilijan polulla.
Antti Latikka: Tie huipulle -hankkeen selvitystyö kansainvälisistä malleista -esitysmateriaali
Katja Saarinen, kehittämispäällikkö, Suomen Paralympiakomitea
Kohti kansallista rekrytointimallia -erillisistä ohjelmista yhtenäiseen toimintamalliin
Erilaisilla paraurheilun ja soveltavan liikunnan hankkeilla on saatu merkittäviä edistysaskeleita harrastamisen ja matalan kynnyksen toiminnan kehittämiseen. Selkeitä ratkaisuja ei ole vielä löydetty parakilpaurheilun rekrytoinnin haasteeseen. Miten rakennetaan toimintamalli, jolla varmistetaan jatkossakin menestyvät ja monilajiset joukkueet sekä kesä- että talvikisoissa?
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista sisältää nk. inkluusion kaksoisstrategian eli ajatuksen vapaudesta valita missä, mitä, milloin ja kenen kanssa liikkuu tai harrastaa. Huippu-urheilun menestysnäkökulmasta näyttäisi olevan tärkeää tarkastella näitä yhdessä ja erikseen periaatteen toimenpiteitä myös siitä näkökulmasta, että kansainvälisen vaatimustason saavuttamiseksi tarvitaan erityisesti myös erikseen parakilpaurheilun keskittyviä ohjelmia ja toimintamalleja.
Miten nykyiset ja uudet paraurheilun ohjelmat sijoittuvat urheilijanpolulle ja mikä eri ohjelmien ydintavoite on?
Kati Kauhanen, erityisasiantuntija, Suomen Paralympiakomitea
Paraluokittelu urheilijan polun eri vaiheissa
Erilaisilla paraurheilun ja soveltavan liikunnan hankkeilla on saatu merkittäviä edistysaskeleita harrastamisen ja matalan kynnyksen toiminnan kehittämiseen. Selkeitä ratkaisuja ei ole vielä löydetty parakilpaurheilun rekrytoinnin haasteeseen. Miten rakennetaan toimintamalli, jolla varmistetaan jatkossakin menestyvät ja monilajiset joukkueet sekä kesä- että talvikisoissa?
Urheilijoiden luokittelu on olennainen osa parakilpaurheilua. Luokittelun tarkoituksena on selvittää, onko urheilijalla paralympialajeihin soveltuva vamma sekä luokitella urheilijat vamman ja toimintakyvyn mukaan eri luokkiin. Tavoitteena on mahdollisimman tasapuolinen kilpailu, jossa tuloksen ratkaisee urheilijan taito ja suoritus eikä vamman vaikeusaste.
Urheilijalle ja valmentajalle luokittelun lopputulos määrittelee myös konkreettisesti tavoitteet harjoittelulle. Urheilijan luokan mukaan määräytyy, missä lajissa hän voi kilpailla, mitkä matkat tai lajit hänen luokassaan kuuluvat paralympialaisten ohjelmaan ja mikä on kansainvälinen tulostaso hänen luokassaan.
Kati Kauhanen: Paraluokittelu urheilijan polun eri vaiheissa
Keskustelutuokio: Soveltavan liikunnan terminologia
Vilja Sipilä, Liikuntatieteiden erityisasiantuntija, Liikuntatieteellinen Seura
Sirpa Suhonen, Terminologi , Sanastokeskus
Soveltavan liikunnan terminologia -esitysmateriaali
Torstai 25.8.
Pääpuhujat
Johtaja Anjali J. Forber-Pratt, National Institute on Disability, Independent Living and Rehabilitation Research (NIDILRR)
Physical Activity, Sport & Disability: Research & Personal Experiences
Kehittämispäällikkö Sari Kivimäki Liikkuva aikuinen -ohjelma, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu
Soveltava liikunta uusissa soterakenteissa – miten palveluketjuja vahvistetaan?
Teemasessio 3. Liikuntapaikkojen esteettömyyden edistäminen tiedolla ja käytännöllä
Kati Karinharju, lehtori, Satakunnan Ammattikorkeakoulu
Suomen liikuntapaikkojen esteettömyys
Suomen liikuntapaikkojen esteettömyydessä on paljon parannettavaa. Suomesta puuttuu myös valtakunnallinen liikuntapaikkojen esteettömyyden tilaa luotettavasti kuvaava ja ylläpitävä tietopohja.
Vuosien 2013–2021 aikana SAMK on toteuttanut yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja aluehallintoviraston (AVI) kanssa, viisi liikuntapaikkojen esteettömyyden edistämiseen tähdännyttä hanketta. Liikuntapaikkojen esteettömyyden kehittäminen on edellyttänyt uusia innovaatioita esteettömyyden arvioinnin ja raportoinnin sekä liikuntapaikkarakentamisen tueksi.
Yksi merkittävä askel kohti esteettömiä liikuntapaikkoja otettiin vuonna 2015, josta lähtien ministeriö on edellyttänyt esteettömyyselvityslomakkeen sisällyttämistä osaksi liikuntapaikkarankentamista koskevien valtionavustusten hakuvaihetta. Tällä varmistetaan laaja-alaisen esteettömyyden toteutuminen tulevaisuudessa uusien rakennettavien liikuntapaikkojen osalta.
Olemassa olevien liikuntapaikkojen esteettömyyden edistämiseksi, olemme vuodesta 2019 keskittyneet valtakunnallisen esteettömyyssovelluksen ja yhteismitallisen esteettömyystiedon rekisterin kehittämiseen yhdessä OKM:n, AVI:n, ympäristöministeriön, Helsingin kaupungin, Digi- ja väestötietoviraston ja Suomen Paralympiakomitean kanssa.
Esityksen aikana esittelen kehittämistyömme tuloksia, viimeisimmät käänteet sekä haastan käytännön esimerkein Suomen kunnat ja kaupungit liikuntapaikkojen esteettömyystietojen keräämiseen.
Kati Karinharju: Suomen liikuntapaikkojen esteettömyys
Laura Lehtonen, erityissuunnittelija, Metsähallitus
Esteettömyys luontokohteilla
Metsähallitus, luontopalvelut hallinnoi tällä hetkellä kymmeniä esteettömiä kohteita Suomen luonnossa. Tulevaisuudessa kohteita tulee olemaan vielä enemmän. Työtä tehdään esteettömyyden edistämiseksi niin maastossa kuin ennakkotietoa tarjoavissa kanavissa: luontoon.fi ja retkikartta.fi. Työtä tehdään yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden ja muiden asiantuntijatahojen kanssa."
Laura Lehtonen: Esteettömyys luontokohteilla
Erja Rappe, vanhempi tutkija, Ikäinstituutti
Ikäystävällinen ympäristö - yhdenvertaisuutta kaikille!
Ikäystävällinen ympäristö on saavutettava, vaivattomasti hahmotettava ja sujuvasti käytettävä kaikenikäisille. Esteettömyys, yhteisöllisyys ja viihtyisyys ovat keskeisiä ikäyställisen ympäristön ominaisuuksia. Ikäystävällisyydessä huomioidaan fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen esteettömyys, jotta liikkuminen sekä toiminta onnistuvat vaikka toimintakyvyssä olisi rajoitteita.
Tilat kohtaamiseen ja yhdessä tekemisen mahdollisuudet tukevat yhteisöllisyyden muodostumista. Viihtyisyyttä luovat koettu turvallisuus ja luonnonläheisyys. Luonto innostaa liikkumaan ja tehostaa liikunnasta saatavia terveyshyötyjä. Ikäystävällisessä asuinympäristössä lähellä olevien liikuntapaikkojen merkitys korostuu.
Fyysisen aktiivisuuden edistämisen lisäksi ne voivat vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luontosuhdetta. Ikäystävälliset ympäristöt suunnitellaan yhdessä käyttäjien kanssa paikallisia tarpeita vastaaviksi. Käyttäjien arviointien ja palautteen perusteella saadaan tietoa toteutusten onnistumisesta. Ympäristön ikäystävällisyys on dynaamista – sitä tulee ylläpitää ja kehittää, jotta se säilyy.
Erja Rappe: Ikäystävällinen ympäristö - yhdenvertaisuutta kaikille!
Teemasessio 5. Mielenterveyden tukeminen liikunnassa ja liikunnalla
Anu Kangasniemi, Johtava asiantuntija (liikuntapsykologia)/PsT
Mielen hyvinvointia liikunnasta
Liikunta on mielenterveystyössä yhä käyttämätön potentiaali, jota tulisi hyödyntää entistä paremmin tulevaisuudessa osana kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistä sekä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja hoitoa.
Liikkuminen on yhteydessä muun muassa onnellisuuteen ja elämää kohtaan koettuun tyytyväisyyteen, itsearvostukseen ja fyysiseen minäkäsitykseen sekä vähäisempään masennusoireiluun. Fyysistä aktiivisuutta lisäävät interventiot näyttäisivät vähentävän masennusta ja mielialaoireita, erityisesti jo kliinisesti masentuneilla henkilöillä. Liikkumisen on havaittu olevan yhteydessä myös vähäisempään stressiin ja opiskelu-uupumukseen opiskelijoilla.
Huomion kiinnittäminen liikkumiseen voi olla mielenterveyden hoidon näkökulmasta vähemmän stigmatisoivaa ja kynnys oman itsen kokonaisvaltaiseen hoitamiseen saattaa madaltua. Tarve uusille hoitaville keinoille ja interventioille on suuri, sillä yhä useampi kokee psyykkistä kuormittuneisuutta, masennusta ja ahdistuneisuutta. Kaikki eivät saa tai edes hakeudu perinteiselle vastaanotolle hoitoon kohdatessaan mielenterveydessään ongelmia.
Puheenvuorossa kuvataan liikunnan ja mielen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä esitellään konkreettisia harjoituksia, jotka tukevat hyvinvointia ja aktiivisemman elämäntavan omaksumista.
Anu Kangasniemi: Mielen hyvinvointia liikunnasta
Heli Sohkanen, Soveltavan liikunnan vastaava liikunnan ohjaaja, Jyväskylän kaupunki
Mieli virkeäksi, mielenterveyskuntoutujien liikunta
Jyväskylän liikuntapalvelut on järjestänyt Mieli Virkeäksi liikuntaryhmiä vuodesta 2007 lähtien. Ryhmät on tarkoitettu kaikenikäisille mielenterveyskuntoutujille. Ryhmien tavoitteena on tarjota terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa sekä saada oman terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia kuntalaisia mukaan liikuntaryhmiin. Liikuntaryhmät tarjoavat iloa ja virkistystä sosiaalisen vertaistukiryhmän avulla.
Mieli virkeäksi toiminta toteutetaan yhdistysten kanssa yhteistyössä. Liikuntapalvelut järjestää Mieli Virkeäksi ryhmät yhteistyössä Kello Ry:n vertaisohjaajien kanssa. Vertaisohjaajat ohjaavat sählyä, sulkapalloa, tanssia, lentopalloa. Liikuntapalveluiden liikunnanohjaajat ohjaavat venyttelyä ja vesijumppaa. Näiden ryhmien lisäksi tarjolla on omatoiminen kuntosalivuoro, jossa liikuntapalveluiden liikunnanohjaaja käy opastamassa ja neuvomassa kerran kuussa.
Ryhmiä markkinoidaan Suvimäen klubitalo ja Mielenterveysyhdistys Kellon kautta. Mieli virkeäksi ryhmät ovat osa Kello ry:n viikoittaista toimintaa. Ryhmät ovat lähteneet syntymään mielenterveyskuntoutujien tarpeesta. Liikunnan on todettu vaikuttavan positiivisesti mielenterveyteen. Liikunta voi auttaa välittömästi stressin ja ahdistuneisuuden lievittämiseen ja toisaalta sillä voi olla säännöllisesti harrastettuna myös näitä ennaltaehkäiseviä vaikutuksia. Tutkimuksissa on osoitettu, että psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät tulokset ovat sitä myönteisempiä, mitä pidempään liikuntaa jatketaan.
Heli Sohkanen: Mieli virkeäksi, mielenterveyskuntoutujien liikunta -esitysmateriaali
Tuija Markoff, mielenterveyshoitaja, Valkeakosken Mielenterveyskeskuksen Päivätoiminta- keskus Kipinä
Auttava liike – mielenterveyden tukeminen liikunnassa ja liikunnalla
Liikunta sanana:
- Mitä tunteita herättää?
- Kipinän kokemuksien jakaminen
Miten ihmeessä liikunnan vihaajista tuli liikunnasta nautiskelijoita?
- Hyvät Muuvit konseptin lyhyt avaaminen ja Kipinän käytännön kokemukset esimerkein.
- Asiakkaiden tarinat
Minkälainen liikunta on auttavaa mielenterveyden tukemisessa eri tilanteissa? (Ja pohdintaa miksi ja missä tilanteessa liikunta voi muuttua kuormittavaksi, voimia vieväksi)
- Hermoston toiminnallinen tarkastelusta (sympaattinen ja parasympaattinen hermosto)
- Vireystilan tunnistamisen ja säätelyn opetteleminen: Ylivireys, alivireys, palautunut, levollinen olo.
- Käytännön keinoja esimerkein, minkälainen liike auttavaa ylivirittyneessä tilassa ja mikä auttavaa alivirittyneessä tilassa. Molemmissa tavoite päästä kohti palautunutta, levollista olotilaa.
- Palautumista edistävä liikunta, käytännön esimerkkejä ja asiakkaiden tarinoita ja myös esimerkeille teoriapohjaa.
Tuija Markoff: Auttava liike -mielenterveyden tukeminen liikunnassa ja liikunnalla -esitysmateriaali
Verkkoluennot
Verkkoluento 1. Saavutettava liikuntatoiminta – esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä
Kaisa Kiri, Lasten ja nuorten liikunnan suunnittelija, Suomen Paralympiakomitea
Valtin kanssa liikkujaksi
Tukea tarvitsevien lasten liikunnassa ratkotaan kysynnän ja tarjonnan ongelmaa. Suomen Paralympiakomitean koordinoimassa Valtti-ohjelmassa pyritään löytämään liikuntaharrastus vammaisille ja erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Ohjelmassa lapsi saa oman henkilökohtaisen Valtin, joka laatii kokeilusuunnitelman ja toimii ohjattavansa liikuntakaverina ja liikunnan pariin opastajana.
Kaisa Kiri: Valtin kanssa liikkujaksi -esitysmateriaali
Katariina Jauhiainen, hankekoordinaattori, Suomen Paralympiakomitea
Palvelumuotoilu soveltavan liikunnan edistämisessä arjen tuen palveluissa
Hyvät muuvit -hankkeessa (2019–2022) on edistetty palveluasumisen ja tukitoiminnan piirissä olevien mielenterveyskuntoutujien ja vaikeavammaisten aikuisten aktiivisuutta ja liikkumista. Hankkeen toimintamallina on ollut kohderyhmälähtöinen palvelumuotoilumenetelmä. Yhdessä kohderyhmän kanssa tehtävä työ on ollut erittäin tuloksellista, ja aktiivisuuden ja liikkumisen edistämisen ydinasioiksi on muodostunut ymmärrys, yhteistoimijuus, motivaatio ja inkluusio.
Hankkeen tulosten pohjalta on luotu HELMI-malli vähän liikkuvien ja tukea tarvitsevien henkilöiden tarpeesta ja yhdessä heidän kanssaan tukea antavien ammattilaisten käyttöön. Mallia tullaan hyödyntämään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnattavan koulutuksen kehittämisessä vuorovaikutuksen, osallisuuden ja soveltavan liikunnan edistämiseksi arjen tuen palveluissa.
Katariina Jauhiainen: Palvelumuotoilu soveltavan liikunnan edistämisessä arjen tuen palveluissa
Jukka Murto, koordinaattori, Ikäinstituutti
Kotikulmilla –toiminta
Yhdessä kotikulmilla-toiminta tuo yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä taloyhtiöihin.
- Mitä Yhdessä Kotikulmilla toiminta on, keille se on erityisesti suunnattu ja miten toimintaa saatetaan alkuun taloyhtiöissä, joissa asuu iäkkäitä?
- Vapaaehtoiset TaloTsempparit ohjaavat yhteistä toimintaa taloyhtiöissä
- TaloTsemppari-kouluttajien verkosto vastaa alueellisista TaloTsempari-valmennuksista
- Liikunnan esimerkkejä: Yhteiskävelyjä, ohjattua liikuntaa ja etäjumppaa
- Kokemuksia ja tuloksia
- Yhteenvetoa
Jukka Murto: Kotikulmilla -toiminta -esitysmateriaalit
Verkkoluento 2. Kielellinen yhdenvertaisuus soveltavassa liikunnassa
Lotta Nylund, projektikoordinaattori, Finlands Svenska Idrott
Soveltavaa liikuntaa - på svenska i Finland
Ruotsinkielisten soveltavaa liikuntaa ei ole kehitetty vuosien aikana samaan tahtiin kuin suomenkielistä ja se näkyy esim. ruotsinkielisten seurojen palvelun tarjonnassa ja osaamisessa mutta myös ruotsinkielisten paraurheilijoiden puutteesta.
Ruotsinkielisten soveltavaa liikuntaa lähdettiin kehittämään 1980-luvulla ja viimeiset vuodet sitä on kehitetty hankkeiden avulla. Tulevaisuudessa kehitys tulisi tapahtua ruotsinkielisessä koulutuksessa, jotta alalle saataisiin kaksikielistä osaamista mutta myös soveltavan liikunnan näkyvyyteen, jotta kiinnostus ja tieto lisääntyisi, niin että myös yhdenvertaiset liikuntamahdollisuudet olisivat saavutettavissa ruotsinkielisille liikkujille.
Lotta Nylund: Soveltavaa liikuntaa - på svenska i Finland -esitysmateriaali
Eva Rönkkö, Liikunnan ja moninaisuustyön suunnittelija, väitöskirjatutkija, Eläkeläiset ry, Jyväskylän yliopisto
Miten kieli luo tai purkaa eriarvoisuutta?
Liikunta ja urheilu mielletään usein universaaleiksi. Liikunta näyttäytyy julkisuuskuvassa myönteisenä, tasa-arvoisena ja kansalaisille yhtäläisiä mahdollisuuksia tarjoavana toiminta-areenana. 1990-luvun lopulla käyttöön tuli ilmaisu ”Liikunta on yhteinen kieli”. Ilmaisulla haluttiin korostaa liikunnan ihmisiä yhdistävää voimaa. Kuitenkin sosiaalinen eriarvoisuus ja kulttuurinen normatiivisuus ovat liikuntakentillä monella tavalla läsnä.
Puheenvuoroni avaa, miten kieli laajasti ymmärrettynä liittyy yhtäältä yhteenkuuluvuuden tai toisaalta eriarvoisuuden syntymiseen ja kokemiseen. Ymmärrämme kielen tavanomaisesti kommunikaation välineenä ja tiedon välittäjänä. Kieli on kuitenkin myös identifikaation väline, jolla määritellään sosiaalista kuulumista, tunnistetaan sosiaalisia persoonia sekä piirretään rajoja ryhmien välillä.
Kielen avulla voimme rakentaa valtasuhteita, mutta myös purkaa niitä. Riippuen siitä, millaiseksi kielen rooli liikuntatoiminnassa ymmärretään, voi monikielisyys olla voimavara, joka houkuttaa uusia liikkujia ohjattuun toimintaan tai olla este osallistumiselle. Nationalisena projektina kieli voi toimia ulossulkevasti hierarkioiden rakentajana. Tällöin liikuntaan liittyviä valintoja ohjaa se, millaiseksi sosiaaliseksi persoonaksi liikkuja itsensä tuntee, ja millaisen kokemuksen kieliympäristö hänelle tarjoaa.
Eva Rönkkö: Miten kieli luo tai purkaa eriarvoisuutta? -esitysmateriaali
Juhana Salonen, projektitutkija, Jyväskylän yliopisto
Esteettömän tilan suunnittelu -työpaja
Esteettömän tilan suunnittelu Deaf Space -käsitteestä tarkasteltuna. Esittelen Deaf Space -ilmiön viittomakielisessä yhteisössä, jonka ajattelutapaa voidaan soveltaa laajemminkin valtaväestön keskuuteen. Tiedossa on jännittävä työpaja, joka tulee avartamaan maailmankuvaasi. I am ready, are you?