Liikuntatieteellisen Seuran julkaisut

Julkaisemme Liikunta & Tiede -lehden lisäksi sekä vertaisarvioituja tutkimusjulkaisuja että yleistajuisempia teoksia LTS:n julkaisusarjassa tai Tutkimuksia & selvityksiä -sarjassa. Molemmille sarjoille on myönnetty Tieteellisten seurain valtuuskunnan Vertaisarvioitu -tunnus. Tutustu vertaisarvioitavien teosten arviointiprosessiin.

Julkaisujamme voi ostaa Tiedekirjan verkkokaupasta ja Helsingin Kruununhaassa sijaitsevasta myymälästä osoitteessa Snellmaninkatu 13.

Tutkimuksia ja selvityksiä pdf-muodossa

Osta julkaisujamme Tiedekirjasta

Timo Ala-Vähälä. Jari Lämsä, Jarmo Mäkinen ja Sanna Pusa: Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018 (2021)

Liikunnassa ja urheilussa liikkuvat yli kolmen miljardin euron rahavirrat. Timo Ala-Vähälän, Jari Lämsän, Jarmo Mäkisen ja Sanna Pusan selvitys Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018 antaa yleiskuvan niin liikunnan talouden rahoittajista kuin palveluiden ja hyödykkeiden tuottajista. Raportti on poikkileikkaus vuoden 2018 tilanteesta. Vertailupohjaa tuo tulosten suhteuttaminen aikasarjoihin ja osin vuoteen 2005, jota edellinen aihepiirin perusselvitys käsittelee.

Tutustu raporttiin ja osta se Tiedekirjasta
Timo Ala-Vähälä. Jari Lämsä, Jarmo Mäkinen ja Sanna Pusa: Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018 (2021)

Timo Ala-Vähälä. Jari Lämsä, Jarmo Mäkinen ja Sanna Pusa: Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018 (2021)

Liikunnassa ja urheilussa liikkuvat yli kolmen miljardin euron rahavirrat. Timo Ala-Vähälän, Jari Lämsän, Jarmo Mäkisen ja Sanna Pusan selvitys Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018 antaa yleiskuvan niin liikunnan talouden rahoittajista kuin palveluiden ja hyödykkeiden tuottajista. Raportti on poikkileikkaus vuoden 2018 tilanteesta. Vertailupohjaa tuo tulosten suhteuttaminen aikasarjoihin ja osin vuoteen 2005, jota edellinen aihepiirin perusselvitys käsittelee.

Tutustu raporttiin ja osta se Tiedekirjasta

Timo Ala-Vähälä. Jari Lämsä, Jarmo Mäkinen ja Sanna Pusa: Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018 (2021)

Liikunnassa ja urheilussa liikkuvat yli kolmen miljardin euron rahavirrat. Timo Ala-Vähälän, Jari Lämsän, Jarmo Mäkisen ja Sanna Pusan selvitys Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018 antaa yleiskuvan niin liikunnan talouden rahoittajista kuin palveluiden ja hyödykkeiden tuottajista. Raportti on poikkileikkaus vuoden 2018 tilanteesta. Vertailupohjaa tuo tulosten suhteuttaminen aikasarjoihin ja osin vuoteen 2005, jota edellinen aihepiirin perusselvitys käsittelee.

Tutustu raporttiin ja osta se Tiedekirjasta
Kaski Satu, Arvinen-Barrow Monna, Kinnunen Ulla ja Parkkari Jari: Miten huippu-urheilijan mieli voi? Nykyisten ja entisten huippu-urheilijoiden henkinen hyvinvointi Suomessa (2020)

Kaski Satu, Arvinen-Barrow Monna, Kinnunen Ulla ja Parkkari Jari: Miten huippu-urheilijan mieli voi? Nykyisten ja entisten huippu-urheilijoiden henkinen hyvinvointi Suomessa (2020)

Huippu-urheilu on urheilijalle henkisesti vaativa toimintaympäristö. Julkaisemamme Satu Kasken, Monna Arvinen-Barrowin, Ulla Kinnusen & Jari Parkkarin Miten huippu-urheilijan mieli voi? Nykyisten ja entisten huippu-urheilijoiden henkinen hyvinvointi Suomessa -tutkimusraportti kertoo, mikä tuottaa urheilijoille hyvinvointia ja aiheuttaa heille pahoinvointia. Niin uraansa jatkavat kuin uransa lopettaneet huippu-urheilijat kokevat itsensä keskimäärin varsin hyvinvoiviksi. He ovat tyytyväisiä elämäänsä ja kokevat psykologisen toimintakykyisyytensä hyväksi. Urheilijoiden mielenterveys oirehtii kuitenkin enemmän kuin väestön keskimäärin. Raportti valottaa oirehtimisen syitä ja keinoja tukea urheilijaa.

Tutustu raporttiin ja osta se Tiedekirjasta

Kaski Satu, Arvinen-Barrow Monna, Kinnunen Ulla ja Parkkari Jari: Miten huippu-urheilijan mieli voi? Nykyisten ja entisten huippu-urheilijoiden henkinen hyvinvointi Suomessa (2020)

Huippu-urheilu on urheilijalle henkisesti vaativa toimintaympäristö. Julkaisemamme Satu Kasken, Monna Arvinen-Barrowin, Ulla Kinnusen & Jari Parkkarin Miten huippu-urheilijan mieli voi? Nykyisten ja entisten huippu-urheilijoiden henkinen hyvinvointi Suomessa -tutkimusraportti kertoo, mikä tuottaa urheilijoille hyvinvointia ja aiheuttaa heille pahoinvointia. Niin uraansa jatkavat kuin uransa lopettaneet huippu-urheilijat kokevat itsensä keskimäärin varsin hyvinvoiviksi. He ovat tyytyväisiä elämäänsä ja kokevat psykologisen toimintakykyisyytensä hyväksi. Urheilijoiden mielenterveys oirehtii kuitenkin enemmän kuin väestön keskimäärin. Raportti valottaa oirehtimisen syitä ja keinoja tukea urheilijaa.

Tutustu raporttiin ja osta se Tiedekirjasta
Ala-Vähälä Timo: Mikä ihmeen PT? Selvitys personal trainer -toiminnasta Suomessa (2020)

Ala-Vähälä Timo: Mikä ihmeen PT? Selvitys personal trainer -toiminnasta Suomessa (2020)

Vuonna 2019 arvioimme PT-palvelujen volyymia, ammatissa toimivien henkilöiden määrää sekä alan liiketoiminnan luonnetta. Selvitystyö sai jatkoa vuonna 2020 PT-ohjaajien koulutusta käsittelevällä osiolla. Näiden pohjalta julkaistiin Mikä ihmeen PT? Selvitys personal trainer -alasta Suomessa. Selvitys antaa aineksia PT-toiminnan arviointiin. Selvityksen mukaan Suomessa PT-koulutusta järjestää 33 toimijaa, ja palveluita tarjoaa noin 1 000 yritystä.

Tutustu selvitykseen ja osta se Tiedekirjasta

Ala-Vähälä Timo: Mikä ihmeen PT? Selvitys personal trainer -toiminnasta Suomessa (2020)

Vuonna 2019 arvioimme PT-palvelujen volyymia, ammatissa toimivien henkilöiden määrää sekä alan liiketoiminnan luonnetta. Selvitystyö sai jatkoa vuonna 2020 PT-ohjaajien koulutusta käsittelevällä osiolla. Näiden pohjalta julkaistiin Mikä ihmeen PT? Selvitys personal trainer -alasta Suomessa. Selvitys antaa aineksia PT-toiminnan arviointiin. Selvityksen mukaan Suomessa PT-koulutusta järjestää 33 toimijaa, ja palveluita tarjoaa noin 1 000 yritystä.

Tutustu selvitykseen ja osta se Tiedekirjasta
Kauravaara Kati ja Kokkonen Jouko (toim.): Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa (2020)

Kauravaara Kati ja Kokkonen Jouko (toim.): Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa (2020)

Monien suomalaisten liikkumista estävät tai haittaavat kulttuuriset käytännöt, sukupuoli- ja ulkonäköstereotypiat ja yhteiskunnalliset rakenteet. Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa -artikkelikokoelma tuo näkyväksi liikuntakulttuurissa katveeseen jääneen ilmiökentän. Teos osoittaa, että liikunnan kentillä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen on vielä pitkä tie kuljettavana. Artikkelikokoelmassa on kymmenen eri tutkijoiden kirjoittamaa artikkelia. Ne kartoittavat liikunnan eriarvoisuuden ulottuvuuksia muun muassa vammaisten nuorten, lihavien ihmisten, maahanmuuttotaustaisten ihmisten, romaneiden ja syrjäseudulla asuvien nuorten näkökulmista.

Tutustu julkaisuun ja osta se Tiedekirjasta

Kauravaara Kati ja Kokkonen Jouko (toim.): Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa (2020)

Monien suomalaisten liikkumista estävät tai haittaavat kulttuuriset käytännöt, sukupuoli- ja ulkonäköstereotypiat ja yhteiskunnalliset rakenteet. Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa -artikkelikokoelma tuo näkyväksi liikuntakulttuurissa katveeseen jääneen ilmiökentän. Teos osoittaa, että liikunnan kentillä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen on vielä pitkä tie kuljettavana. Artikkelikokoelmassa on kymmenen eri tutkijoiden kirjoittamaa artikkelia. Ne kartoittavat liikunnan eriarvoisuuden ulottuvuuksia muun muassa vammaisten nuorten, lihavien ihmisten, maahanmuuttotaustaisten ihmisten, romaneiden ja syrjäseudulla asuvien nuorten näkökulmista.

Tutustu julkaisuun ja osta se Tiedekirjasta
Heinilä Kalevi: Liikunta- ja yliopistoura kriittisenä haasteena (2020)

Heinilä Kalevi: Liikunta- ja yliopistoura kriittisenä haasteena (2020)

”Yliopistolaitos oli ajautunut 1970-luvulla uusvasemmistolaisen opiskelijaliikkeen paineessa murrosvaiheeseen. Vanhan liiton yliopistomiehenä ryhdyin osaltani puolustamaan perinteistä opetuksen ja tutkimuksen vapautta ja samalla tieteellisen asiantuntemuksen tärkeyttä yliopiston hallinnossa. Lopulta yliopiston perinteinen vapaus onnistuttiin säilyttämään. Siirryttyäni eläkkeelle olen jatkanut erityisesti liikuntakulttuurimme kehityksen kriittistä tarkkailua. Liikunta- ja urheilukulttuurimme on vahvasti perinnesidonnaista. Suuret yhteiskunnalliset muutokset, mutta myös kansainvälisen urheilun kehitys edellyttäisivät liikuntakulttuurimme uudistumista." - Kalevi Hentilä

Tutustu julkaisuun ja osta se Tiedekirjasta

Heinilä Kalevi: Liikunta- ja yliopistoura kriittisenä haasteena (2020)

”Yliopistolaitos oli ajautunut 1970-luvulla uusvasemmistolaisen opiskelijaliikkeen paineessa murrosvaiheeseen. Vanhan liiton yliopistomiehenä ryhdyin osaltani puolustamaan perinteistä opetuksen ja tutkimuksen vapautta ja samalla tieteellisen asiantuntemuksen tärkeyttä yliopiston hallinnossa. Lopulta yliopiston perinteinen vapaus onnistuttiin säilyttämään. Siirryttyäni eläkkeelle olen jatkanut erityisesti liikuntakulttuurimme kehityksen kriittistä tarkkailua. Liikunta- ja urheilukulttuurimme on vahvasti perinnesidonnaista. Suuret yhteiskunnalliset muutokset, mutta myös kansainvälisen urheilun kehitys edellyttäisivät liikuntakulttuurimme uudistumista." - Kalevi Hentilä

Tutustu julkaisuun ja osta se Tiedekirjasta
Rindell Harri ja Packalen Heidi: Yksinäistä työtä joukkueen puolesta (2020)

Rindell Harri ja Packalen Heidi: Yksinäistä työtä joukkueen puolesta (2020)

Jääkiekkoliigassa kauden 2018-2019 päävalmentajana aloittaneiden haastattelut kertovat työstä, jossa riittää paineita. Valmentaja tekee hartiavoimin töitä joukkueensa hyväksi, mutta jää itse etenkin tappiokierteessä yksin. Tämä selvitys avaa näkökulmia jääkiekkovalmentamisen moninaisuuteen.

Tutustu julkaisuun ja osta se Tiedekirjasta

Rindell Harri ja Packalen Heidi: Yksinäistä työtä joukkueen puolesta (2020)

Jääkiekkoliigassa kauden 2018-2019 päävalmentajana aloittaneiden haastattelut kertovat työstä, jossa riittää paineita. Valmentaja tekee hartiavoimin töitä joukkueensa hyväksi, mutta jää itse etenkin tappiokierteessä yksin. Tämä selvitys avaa näkökulmia jääkiekkovalmentamisen moninaisuuteen.

Tutustu julkaisuun ja osta se Tiedekirjasta

Suosittelemme hankkimaan