Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historianäyttely

1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

Edellisen vuosikymmenen nousukausi päättyy ja Suomi syöksyy lamaan. Puoli miljoonaa ihmistä jää työttömäksi. Julkisessa taloudessa siirrytään kasvutaloudesta säästötalouteen. Valtion hyvinvointivastuuta jaetaan kunnille. Neuvostoliitto hajoaa ja YYA vaihtuu EU:hun. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen Suomi nousee lamasta. Matkapuhelimet, tietokoneet ja internetyhteydet yleistyvät.
Valtion taloudellisen tuen kasvu liikunnalle pysähtyy. Valtionohjaus kuntiin vähenee ja kuntien itsehallinto kasvaa. Liikunnan hankemaailma syntyy. Liikunnalle laaditaan yhteiskunnalliset perustelut. Urheiluliikkeen poliittinen kahtiajako päättyy ja syntyy uusi valtakunnallinen keskusjärjestö SLU. Suomi menee sekaisin jääkiekon maailmanmestaruudesta (1995). Uusi liikuntalaki tulee voimaan (1999).

Erityisliikunta selviää lamasta pienin vaurioin. Alan valtakunnalliset resurssit eivät heikkene. Valtion liikuntaneuvostoon perustetaan erityisliikunnan jaosto (1992). Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunta (1995–1996) laatii alalle uuden kehittämisohjelman. Valtionhallinto vakiinnuttaa roolinsa erityisliikunnan edistämisessä.

Kunnissa alan kehittäminen pysähtyy laman aikana. Kunnissa on 76 erityisliikunnanohjaajaa 1990-luvun alussa. Laman aikana ei palkata uusia ohjaajia, mutta vain yksi virka lakkautetaan. Kuntien erityisliikunnan palvelut nähdään kuitenkin riittämättöminä. Käynnistetään Erityisliikuntaa kuntiin -hanke (1997–1999).

Erityisryhmien liikunnan laajemmat suuntautumisopinnot käynnistyvät Jyväskylän yliopistossa ja urheiluopistoissa. Erityisliikunnan yliassistentin virka muutetaan apulaisprofessorin viraksi (1995) ja myöhemmin professuuriksi (1998). Erityisryhmien liikuntaan liittyvien tutkimusten määrä kasvaa.

Lehtileike, Liikunta-lehti 2/1997: Erityisryhmien liikunnan ohjaajat työllistyvät hyvin.

Vuosikymmen on uusien järjestöjen ja tiivistyneen yhteistyön aikaa: Syntyy Kehitysvammaisten liikunta ja Urheilu SKLU, Paralympiayhdistys (nykyinen Paralympiakomitea), Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ELLI ja Suomen erityisliikunnan yhdistys SEY (nykyinen SoveLi ry). Vammaisurheilujärjestöt järjestävät yhteisiä SM- ja nuorisokisoja.

SIU:n nuorisokisat vuonna 1996. Kuva VAU ry:n arkisto.

SIU:n nuorisokisat vuonna 1996. Kuva VAU ry:n arkisto.

Kansanterveysjärjestöt saavat oikeuden hakea liikuntatoiminnan valtiontukea. Osa järjestöistä palkkaa liikunnasta vastaavan työntekijän.

Kehitysvammaisten urheilun Special Olympics -liike rantautuu Suomeen (1990). Ensimmäiset suomalaiset osallistuvat Special Olympics -talvimaailmankisoihin Itävallassa (1993). Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike aloittaa toimintansa (1997).

Special Olympics-kisat Itävallassa vuonna 1993. Kuva VAU ry:n arkisto.

Special Olympics-kisat Itävallassa vuonna 1993. Kuva VAU ry:n arkisto.

Keskusteluissa korostetaan yhä enemmän integraatiota ja inkluusiota; liikunta kuuluu kaikille. Julkaistaan soveltavan liikuntakasvatuksen opas Koululiikuntaa kaikille sekä Erityisliikuntaa I ja II -teokset.

Lehtileike, Helsingin Sanomat 17.11.1994: Vammaiset haluavat mukaan tavallisiin urheiluseuroihin.

Ikääntyneiden liikunnan lisääntyvä tarve tiedostetaan yhä paremmin. Ikääntyneiden liikuntaa kehitetään mm. LTS:n Liikunta Suomi -projektilla (1989–1993). Projektin myötä käynnistyy mm. ikäihmisten liikunnan kouluttajaverkostotyö, jota Ikäinstituutti alkaa koordinoida.

Ikäinstituutin Valssi-koulutusohjelma toi liikunnan vanhustyöhön. Kuva: Ikäinstituutti.

Ikäinstituutin Valssi-koulutusohjelma toi liikunnan vanhustyöhön. Kuva: Ikäinstituutti.

Uusi liikuntalaki (1999) määrittelee erityisryhmien liikunnan edistämisen yhdeksi julkisen hallinnon tehtävistä. Vammaishuippu-urheilijat pääsevät urheilija-apurahan piiriin (1999).

Liikuntapaikkarakentamisen esteettömyys etenee pienin askelin. Uudisrakentamisessa huomioidaan esteettömyysratkaisuja, mutta erityisryhmien tarpeista lähteviä peruskorjauksia tehdään vähän.

Lasketteluleiri Laajavuorella 1990-luvun alussa. Kuva: VAU ry:n arkisto.

Lasketteluleiri Laajavuorella 1990-luvun alussa. Kuva: VAU ry:n arkisto.

Pohjautuu Iida Kiljusen ja Marjut Turusen soveltavan liikunna kurssityöhön 2018, Jyväskylän yliopisto. Keskeiset lähteet: Outi Kaurala ja Anu Väärälä: Erityisestä kaikille avoimeen liikuntaan. Suomalaisen erityisliikunnan juuret ja kehittyminen. Jyväskylän yliopisto 2010. Leena Kummu: Kummajaisesta huippu-urheiluksi. Suomen vammaisurheilun historia 1960-2005. Jyväskylän yliopisto 2006. Linjoja liikuntaan vuodesta 1920 (teksti Teijo Pyykkönen). Valtion liikuntaneuvosto 2010.

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historianäyttely

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.
Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.
1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

Ennen toista maailmansotaa vammaisurheilu on satunnaista kuulovammaisia lukuun ottamatta. Sodissa vammautuneita on lähes 100 000, mikä synnyttää kuntoutusjärjestelmän ja kuntoutuksellisen liikunnan.

Tutustu historianäyttelyn 1940- ja 1950-lukuun.

1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

Ennen toista maailmansotaa vammaisurheilu on satunnaista kuulovammaisia lukuun ottamatta. Sodissa vammautuneita on lähes 100 000, mikä synnyttää kuntoutusjärjestelmän ja kuntoutuksellisen liikunnan.

Tutustu historianäyttelyn 1940- ja 1950-lukuun.
1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

Vuosikymmen on vammaisliikuntajärjestöjen organisoitumisen aikaa. Vuosikymmenen lopulla erityisryhmistä alkaa muodostua uusi liikuntapalveluiden kohderyhmä. Erityisryhmien liikunta vakiintuu käsitteenä ja tulee osaksi julkisen vallan toimenpiteitä.

Tutustu historianäyttelyn 1960-lukuun.

1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

Vuosikymmen on vammaisliikuntajärjestöjen organisoitumisen aikaa. Vuosikymmenen lopulla erityisryhmistä alkaa muodostua uusi liikuntapalveluiden kohderyhmä. Erityisryhmien liikunta vakiintuu käsitteenä ja tulee osaksi julkisen vallan toimenpiteitä.

Tutustu historianäyttelyn 1960-lukuun.
1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

Erityisliikunta hyväksytään julkishallinnossa, mutta epäselvää on, mille hallinnonalalle se kuuluu. Erityisryhmien liikunnan koulutus ja tutkimustyö alkavat. Vuosikymmenen synnyttää myöhempien ratkaisujen lähtökohdat ja työnjaon.

Tutustu tarkemminTutustu historianäyttelyn 1970-lukuun.

1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

Erityisliikunta hyväksytään julkishallinnossa, mutta epäselvää on, mille hallinnonalalle se kuuluu. Erityisryhmien liikunnan koulutus ja tutkimustyö alkavat. Vuosikymmenen synnyttää myöhempien ratkaisujen lähtökohdat ja työnjaon.

Tutustu tarkemminTutustu historianäyttelyn 1970-lukuun.
1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

Vuosikymmenen aikana erityisliikunnasta tulee yksi julkisen liikuntapolitiikan painopisteistä. Integraatioajattelu nousee yhä voimakkaammin keskusteluihin. Vammaisten harraste- ja kilpaurheilu eriytyvät toisistaan.

Tutustu historianäyttelyn 1980-lukuun.

1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

Vuosikymmenen aikana erityisliikunnasta tulee yksi julkisen liikuntapolitiikan painopisteistä. Integraatioajattelu nousee yhä voimakkaammin keskusteluihin. Vammaisten harraste- ja kilpaurheilu eriytyvät toisistaan.

Tutustu historianäyttelyn 1980-lukuun.
1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

Vuosikymmen on uusien järjestöjen ja tiivistyneen yhteistyön aikaa. Erityisliikunta selviää lamasta pienin vaurioin. Keskusteluissa korostetaan yhä enemmän integraatiota ja inkluusiota; liikunta kuuluu kaikille. Ikääntyneiden liikunnan lisääntyvä tarve tiedostetaan yhä paremmin.

Tutustu historianäyttelyn 1990-lukuun.

1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

Vuosikymmen on uusien järjestöjen ja tiivistyneen yhteistyön aikaa. Erityisliikunta selviää lamasta pienin vaurioin. Keskusteluissa korostetaan yhä enemmän integraatiota ja inkluusiota; liikunta kuuluu kaikille. Ikääntyneiden liikunnan lisääntyvä tarve tiedostetaan yhä paremmin.

Tutustu historianäyttelyn 1990-lukuun.
2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

Tasa-arvo ymmärretään samanlaisuuteen pyrkimisen sijaan oikeutena erilaisuuteen. Kaikille avoimen liikunnan edistäminen korostuu. Erityisliikunta-käsitteen rinnalle nousee soveltava liikunta. Media kiinnostuu vammaisurheilusta.

Tutustu historianäyttelyn 2000-lukuun.

2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

Tasa-arvo ymmärretään samanlaisuuteen pyrkimisen sijaan oikeutena erilaisuuteen. Kaikille avoimen liikunnan edistäminen korostuu. Erityisliikunta-käsitteen rinnalle nousee soveltava liikunta. Media kiinnostuu vammaisurheilusta.

Tutustu historianäyttelyn 2000-lukuun.
2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

Vuosikymmenellä tehtävät lakiuudistukset velvoittavat yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviseen edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Yhdenvertaisuustyön kohderyhmänä eivät ole enää vain ”he” vaan ”me” kaikki

Tutustu historianäyttelyn 2010-lukuun.

2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

Vuosikymmenellä tehtävät lakiuudistukset velvoittavat yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviseen edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Yhdenvertaisuustyön kohderyhmänä eivät ole enää vain ”he” vaan ”me” kaikki

Tutustu historianäyttelyn 2010-lukuun.