Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historianäyttely

2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

Talouskasvu katkeaa liki kymmeneksi vuodeksi. Julkinen talous velkaantuu ja työttömyys kasvaa, kunnes nousukausi lopulta alkaa. Politiikkaa leimaavat säästöt ja maahanmuuttokeskustelu. Väestön ikääntyminen jatkuu ja syntyvyys laskee. SOTE-uudistuksesta tulee vuosikymmenen ikiliikkuja. Teknologinen kehitys kiihtyy ja koskettaa lähes kaikkia elämänalueita.

Liikunnan ja urheilun keskusjärjestökenttää myllätään: Syttyy hetkeksi Valo ja lopputulos on OK. Terveystietoisuuden megatrendi kasvattaa liikunnan suosiota ja yritystoimintaa. Toisaalta liikunnan polarisaatio, liikkumattomuus, drop out, harrastuksen hinta sekä istuminen huolestuttavat. Vaatimukset liikuntakulttuurin yhdenvertaisuudesta nousevat uudelle tasolle. Huippu-urheilun menestymättömyys, muutosprosessi ja rahoitusongelmat puhututtavat.

Vuosikymmenellä tehtävät lakiuudistukset ja YK:n vammaissopimuksen ratifiointi (2016) velvoittavat yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviseen edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Yhdenvertaisuustyön kohderyhmänä eivät ole enää vain ”he” vaan ”me” kaikki.

Liikuntajärjestöjen valtionavun ehdoksi tulee yhdenvertaisuussuunnitelma, mikä käynnistää laajamittaisen yhdenvertaisuustyön järjestöissä (2016). Liikuntarakentamisen valtionavustus edellyttää esteettömyysselvitystä (2016).

Lumilautaliiton Kaikki Snoukkaa leffan My Turn kuvaukset vuonna 2017. Kuva: Veera Vihervaara.

Lumilautaliiton Kaikki Snoukkaa leffan My Turn kuvaukset vuonna 2017. Kuva: Veera Vihervaara.

Erityisliikunnan jaoston toiminta päättyy (2016). Valtion liikuntaneuvostoon asetetaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto, joka arvioi liikuntakulttuuria entistä laaja-alaisemmin. Alan operatiivinen toiminta siirtyy järjestöille.

Simulaattori Liikuntamaassa vuonna 2015. Kuva: VAU ry:n arkisto.

Simulaattori Liikuntamaassa vuonna 2015. Kuva: VAU ry:n arkisto.

Kuntien soveltavan liikunnan palveluiden suotuisa kehitys näyttää pysähtyvän. Palveluissa on suuria kuntakohtaisia eroja. Yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuoltoon tiivistetään kehittämällä palveluketjuja kuntoutuksesta liikuntaan.

Vammaisurheilujärjestöjen tiivistynyt yhteistyö johtaa järjestöjen yhdistymisprosessiin. Uusi yhteinen järjestö Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry aloittaa toimintansa (2010). Integraatio etenee myös lajiliitoissa ja seuroissa, mutta tilanne on edelleen kirjava.

Vammaisurheilun luokittelun kansallinen kehittäminen aloitetaan. Urheiluakatemiaverkosto-hankkeen tuloksena vammaisurheilijoiden määrä urheiluakatemioissa nousee merkittävästi.

Tutkimusta tehdään etenkin ikäihmisten liikkumisesta, mutta myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten liikunnasta sekä vammaisurheilusta. Toimintarajoitteiset huomioidaan väestötutkimuksissa, mikä lisää tietoa heidän liikunnasta. Alan väitöskirjojen määrä kasvaa.

Liikkuva koulu -ohjelmaa laajennetaan erityiskouluihin. Sopivan harrastuksen löytymistä vammaisille lapsille ja nuorille edistetään VAU ry:n Valtti-toiminnalla. Ikäinstituutin koordinoima Voimaa Vanhuuteen-ohjelma vakiintuu pysyväksi toiminnaksi (2016). Yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkua luonnossa nousevat yhdeksi keskeiseksi alan kehittämistyön kohteeksi.

Ikäihmisiä innostetaan voima- ja tasapainoharjoitteluun. Kuva: Ikäinstituutti / Tapani Romppainen.

Ikäihmisiä innostetaan voima- ja tasapainoharjoitteluun. Kuva: Ikäinstituutti/Tapani Romppainen.

Vammaisurheilun medianäkyvyys kasvaa räjähdysmäisesti, kun esimerkiksi YLE panostaa kisojen televisiolähetyksiin. Ratakelaaja Leo-Pekka Tähti palkitaan vuoden urheilijana 2016 ja Tanja Kari nimetään Suomen urheilun Hall of Fameen ensimmäisenä paraurheilijana.

Tanja Kari Naganossa vuonna 1998. Kuva: Nina Jakonen.

Tanja Kari Naganossa vuonna 1998. Kuva: Nina Jakonen.

Pohjautuu Elina Kallisen, Venla Mattilan, Neea Oksasen ja Laura Sneckin kurssitöihin 2018, Jyväskylän yliopisto.

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historianäyttely

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.
Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.
1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

Ennen toista maailmansotaa vammaisurheilu on satunnaista kuulovammaisia lukuun ottamatta. Sodissa vammautuneita on lähes 100 000, mikä synnyttää kuntoutusjärjestelmän ja kuntoutuksellisen liikunnan.

Tutustu historianäyttelyn 1940- ja 1950-lukuun.

1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

Ennen toista maailmansotaa vammaisurheilu on satunnaista kuulovammaisia lukuun ottamatta. Sodissa vammautuneita on lähes 100 000, mikä synnyttää kuntoutusjärjestelmän ja kuntoutuksellisen liikunnan.

Tutustu historianäyttelyn 1940- ja 1950-lukuun.
1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

Vuosikymmen on vammaisliikuntajärjestöjen organisoitumisen aikaa. Vuosikymmenen lopulla erityisryhmistä alkaa muodostua uusi liikuntapalveluiden kohderyhmä. Erityisryhmien liikunta vakiintuu käsitteenä ja tulee osaksi julkisen vallan toimenpiteitä.

Tutustu historianäyttelyn 1960-lukuun.

1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

Vuosikymmen on vammaisliikuntajärjestöjen organisoitumisen aikaa. Vuosikymmenen lopulla erityisryhmistä alkaa muodostua uusi liikuntapalveluiden kohderyhmä. Erityisryhmien liikunta vakiintuu käsitteenä ja tulee osaksi julkisen vallan toimenpiteitä.

Tutustu historianäyttelyn 1960-lukuun.
1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

Erityisliikunta hyväksytään julkishallinnossa, mutta epäselvää on, mille hallinnonalalle se kuuluu. Erityisryhmien liikunnan koulutus ja tutkimustyö alkavat. Vuosikymmenen synnyttää myöhempien ratkaisujen lähtökohdat ja työnjaon.

Tutustu tarkemminTutustu historianäyttelyn 1970-lukuun.

1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

Erityisliikunta hyväksytään julkishallinnossa, mutta epäselvää on, mille hallinnonalalle se kuuluu. Erityisryhmien liikunnan koulutus ja tutkimustyö alkavat. Vuosikymmenen synnyttää myöhempien ratkaisujen lähtökohdat ja työnjaon.

Tutustu tarkemminTutustu historianäyttelyn 1970-lukuun.
1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

Vuosikymmenen aikana erityisliikunnasta tulee yksi julkisen liikuntapolitiikan painopisteistä. Integraatioajattelu nousee yhä voimakkaammin keskusteluihin. Vammaisten harraste- ja kilpaurheilu eriytyvät toisistaan.

Tutustu historianäyttelyn 1980-lukuun.

1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

Vuosikymmenen aikana erityisliikunnasta tulee yksi julkisen liikuntapolitiikan painopisteistä. Integraatioajattelu nousee yhä voimakkaammin keskusteluihin. Vammaisten harraste- ja kilpaurheilu eriytyvät toisistaan.

Tutustu historianäyttelyn 1980-lukuun.
1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

Vuosikymmen on uusien järjestöjen ja tiivistyneen yhteistyön aikaa. Erityisliikunta selviää lamasta pienin vaurioin. Keskusteluissa korostetaan yhä enemmän integraatiota ja inkluusiota; liikunta kuuluu kaikille. Ikääntyneiden liikunnan lisääntyvä tarve tiedostetaan yhä paremmin.

Tutustu historianäyttelyn 1990-lukuun.

1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

Vuosikymmen on uusien järjestöjen ja tiivistyneen yhteistyön aikaa. Erityisliikunta selviää lamasta pienin vaurioin. Keskusteluissa korostetaan yhä enemmän integraatiota ja inkluusiota; liikunta kuuluu kaikille. Ikääntyneiden liikunnan lisääntyvä tarve tiedostetaan yhä paremmin.

Tutustu historianäyttelyn 1990-lukuun.
2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

Tasa-arvo ymmärretään samanlaisuuteen pyrkimisen sijaan oikeutena erilaisuuteen. Kaikille avoimen liikunnan edistäminen korostuu. Erityisliikunta-käsitteen rinnalle nousee soveltava liikunta. Media kiinnostuu vammaisurheilusta.

Tutustu historianäyttelyn 2000-lukuun.

2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

Tasa-arvo ymmärretään samanlaisuuteen pyrkimisen sijaan oikeutena erilaisuuteen. Kaikille avoimen liikunnan edistäminen korostuu. Erityisliikunta-käsitteen rinnalle nousee soveltava liikunta. Media kiinnostuu vammaisurheilusta.

Tutustu historianäyttelyn 2000-lukuun.
2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

Vuosikymmenellä tehtävät lakiuudistukset velvoittavat yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviseen edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Yhdenvertaisuustyön kohderyhmänä eivät ole enää vain ”he” vaan ”me” kaikki

Tutustu historianäyttelyn 2010-lukuun.

2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

Vuosikymmenellä tehtävät lakiuudistukset velvoittavat yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviseen edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Yhdenvertaisuustyön kohderyhmänä eivät ole enää vain ”he” vaan ”me” kaikki

Tutustu historianäyttelyn 2010-lukuun.