Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historianäyttely

1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

Suuri yhteiskunnallinen murros kiihtyy. Teollisuus ja palvelut nousevat maa- ja metsätalouden rinnalle suurimmiksi elinkeinoiksi. Kaupungistuminen vauhdittuu, mutta enemmistö väestöstä asuu edelleen maaseudulla. Suomi siirtyy 40-tuntiseen sekä viisipäiväiseen työviikkoon. Julkinen palvelutuotanto kasvaa. Talouskasvu lisää kulutusmahdollisuuksia. Ruumiillinen työ vähentyy.

Urheilu saa rinnalleen monipuolistuvan liikuntakulttuurin ja koko kansan kuntoliikunnan. Liikunnasta tulee osa yhteiskuntapolitiikkaa. Liikuntaongelmien uskotaan ratkeavan rationaalisella suunnittelulla. Liikunta saa oman paikkansa valtionhallinnossa ja valtio kasvattaa rooliaan liikunnan edistämisessä. Liikuntatieteellistä tutkimusta aletaan tukemaan aktiivisesti ja alan tiedekunta perustetaan Jyväskylään (1968). Kunnallinen liikuntahallinto järjestäytyy koko maan kattavaksi. Kuntien tehtävät laajenevat kilpaurheilun tukemisesta laaja-alaisiin liikuntapalveluihin.

Vuosikymmen on vammaisliikuntajärjestöjen organisoitumisen aikaa. Toimintansa aloittavat Sotainvalidien Urheiluliitto (1960), Näkövammaisten Keskusliiton urheilutoimikunta (1962) ja Suomen Invalidien Urheiluliitto (1964). Vuosikymmenen lopulla järjestöt suunnittelevat yhdistymistä, mutta vammaisuuden kirjo tekee siitä liian haastavaa.

Kiljavan kuntoutuskurssi 1960-luvulla. Kuva: VAU ry:n arkisto.

Kiljavan kuntoutuskurssi 1960-luvulla. Kuva: VAU ry:n arkisto.

Kilpa- ja harrasteliikunnan välillä ei ole selvää eroa. Kaikki kilpailevat yhdessä järjestöjen urheilupäivillä. Toiminta on vuosikymmen alussa vielä pientä (noin 500 harrastajaa), mutta kasvaa, erikoistuu ja ammattimaistuu vuosikymmenen edetessä.

Hiihtomestaruuskilpailut. Kuva: VAU ry:n arkisto.

Hiihtomestaruuskilpailut. Kuva: VAU ry:n arkisto.

Ensimmäisiin paralympialaisiin Roomassa (1960) osallistuu Suomesta kolme kilpailijaa, jotka saavuttavat yhden mitalin. Kehitysvammaisten kilpailutoiminta alkaa vuosikymmenen lopussa hiihdossa ja yleisurheilussa. Vammaisurheilu ei saa juurikaan media-aikaa eikä arvostusta.

Vammaiset ja vammattomat urheilevat pääosin omissa porukoissaan. Urheilujärjestöillä ei ole valmiutta ottaa vastaan erityisryhmiin kuuluvia. Myöhemmin toimijoiksi tulevat mukaan kansanterveysjärjestöjen ”liikuntaosastot”.

Julkishallinto ei tuota juurikaan erityisryhmien liikuntapalveluita. Valtio tukee lähinnä taloudellisesti vammaisliikuntajärjestöjä. Kunnissa toiminta on vasta käynnistymässä.

Keskustelu tasa-arvosta nostaa esille erityisryhmien oikeuden harrastaa liikuntaa. Ensimmäisten liikuntapoliittisten neuvottelupäivien (1967) julkilausuman mukaan liikuntakulttuurin on tarjottava tasavertaiset palvelut kaikille. Liikuntatieteellinen Seura järjestää ensimmäisen valtakunnallisen seminaarin erityisryhmien liikunnasta (1969).

Lahja Hämäläinen kilpailemassa kelkkahiihdossa vuonna 1966/1967. Kuva: VAU ry:n arkisto.

Lahja Hämäläinen kilpailemassa kelkkahiihdossa vuonna 1966/1967. Kuva: VAU ry:n arkisto.

Vuosikymmenen lopulla erityisryhmistä alkaa muodostua uusi liikuntapalveluiden kohderyhmä. Erityisryhmien liikunta vakiintuu käsitteenä ja tulee osaksi julkisen vallan toimenpiteitä.

Pohjautuu Sami Kääriäisen ja Anni Laakson soveltavan liikunnan kurssityöhön 2018, Jyväskylän yliopisto. Keskeiset lähteet: Outi Kaurala ja Anu Väärälä: Erityisestä kaikille avoimeen liikuntaan. Suomalaisen erityisliikunnan juuret ja kehittyminen. Jyväskylän yliopisto 2010. Leena Kummu: Kummajaisesta huippu-urheiluksi. Suomen vammaisurheilun historia 1960-2005. Jyväskylän yliopisto 2006. Linjoja liikuntaan vuodesta 1920 (teksti Teijo Pyykkönen). Valtion liikuntaneuvosto 2010.

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historianäyttely

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.
Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.
1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

Ennen toista maailmansotaa vammaisurheilu on satunnaista kuulovammaisia lukuun ottamatta. Sodissa vammautuneita on lähes 100 000, mikä synnyttää kuntoutusjärjestelmän ja kuntoutuksellisen liikunnan.

Tutustu historianäyttelyn 1940- ja 1950-lukuun.

1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

Ennen toista maailmansotaa vammaisurheilu on satunnaista kuulovammaisia lukuun ottamatta. Sodissa vammautuneita on lähes 100 000, mikä synnyttää kuntoutusjärjestelmän ja kuntoutuksellisen liikunnan.

Tutustu historianäyttelyn 1940- ja 1950-lukuun.
1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

Vuosikymmen on vammaisliikuntajärjestöjen organisoitumisen aikaa. Vuosikymmenen lopulla erityisryhmistä alkaa muodostua uusi liikuntapalveluiden kohderyhmä. Erityisryhmien liikunta vakiintuu käsitteenä ja tulee osaksi julkisen vallan toimenpiteitä.

Tutustu historianäyttelyn 1960-lukuun.

1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

Vuosikymmen on vammaisliikuntajärjestöjen organisoitumisen aikaa. Vuosikymmenen lopulla erityisryhmistä alkaa muodostua uusi liikuntapalveluiden kohderyhmä. Erityisryhmien liikunta vakiintuu käsitteenä ja tulee osaksi julkisen vallan toimenpiteitä.

Tutustu historianäyttelyn 1960-lukuun.
1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

Erityisliikunta hyväksytään julkishallinnossa, mutta epäselvää on, mille hallinnonalalle se kuuluu. Erityisryhmien liikunnan koulutus ja tutkimustyö alkavat. Vuosikymmenen synnyttää myöhempien ratkaisujen lähtökohdat ja työnjaon.

Tutustu tarkemminTutustu historianäyttelyn 1970-lukuun.

1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

Erityisliikunta hyväksytään julkishallinnossa, mutta epäselvää on, mille hallinnonalalle se kuuluu. Erityisryhmien liikunnan koulutus ja tutkimustyö alkavat. Vuosikymmenen synnyttää myöhempien ratkaisujen lähtökohdat ja työnjaon.

Tutustu tarkemminTutustu historianäyttelyn 1970-lukuun.
1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

Vuosikymmenen aikana erityisliikunnasta tulee yksi julkisen liikuntapolitiikan painopisteistä. Integraatioajattelu nousee yhä voimakkaammin keskusteluihin. Vammaisten harraste- ja kilpaurheilu eriytyvät toisistaan.

Tutustu historianäyttelyn 1980-lukuun.

1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

Vuosikymmenen aikana erityisliikunnasta tulee yksi julkisen liikuntapolitiikan painopisteistä. Integraatioajattelu nousee yhä voimakkaammin keskusteluihin. Vammaisten harraste- ja kilpaurheilu eriytyvät toisistaan.

Tutustu historianäyttelyn 1980-lukuun.
1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

Vuosikymmen on uusien järjestöjen ja tiivistyneen yhteistyön aikaa. Erityisliikunta selviää lamasta pienin vaurioin. Keskusteluissa korostetaan yhä enemmän integraatiota ja inkluusiota; liikunta kuuluu kaikille. Ikääntyneiden liikunnan lisääntyvä tarve tiedostetaan yhä paremmin.

Tutustu historianäyttelyn 1990-lukuun.

1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

Vuosikymmen on uusien järjestöjen ja tiivistyneen yhteistyön aikaa. Erityisliikunta selviää lamasta pienin vaurioin. Keskusteluissa korostetaan yhä enemmän integraatiota ja inkluusiota; liikunta kuuluu kaikille. Ikääntyneiden liikunnan lisääntyvä tarve tiedostetaan yhä paremmin.

Tutustu historianäyttelyn 1990-lukuun.
2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

Tasa-arvo ymmärretään samanlaisuuteen pyrkimisen sijaan oikeutena erilaisuuteen. Kaikille avoimen liikunnan edistäminen korostuu. Erityisliikunta-käsitteen rinnalle nousee soveltava liikunta. Media kiinnostuu vammaisurheilusta.

Tutustu historianäyttelyn 2000-lukuun.

2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

Tasa-arvo ymmärretään samanlaisuuteen pyrkimisen sijaan oikeutena erilaisuuteen. Kaikille avoimen liikunnan edistäminen korostuu. Erityisliikunta-käsitteen rinnalle nousee soveltava liikunta. Media kiinnostuu vammaisurheilusta.

Tutustu historianäyttelyn 2000-lukuun.
2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

Vuosikymmenellä tehtävät lakiuudistukset velvoittavat yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviseen edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Yhdenvertaisuustyön kohderyhmänä eivät ole enää vain ”he” vaan ”me” kaikki

Tutustu historianäyttelyn 2010-lukuun.

2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

Vuosikymmenellä tehtävät lakiuudistukset velvoittavat yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviseen edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Yhdenvertaisuustyön kohderyhmänä eivät ole enää vain ”he” vaan ”me” kaikki

Tutustu historianäyttelyn 2010-lukuun.