Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historianäyttely

2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

Suomalaisten elintaso nousee paremmaksi kuin koskaan. Ihmisten vuorovaikutus sähköistyy. Tietovaje vaihtuu infoähkyksi. Maailma on aina kylässä ja kylä aina maailmalla. Huomio siirtyy elintasosta elämänlaatuun ja yhteiskunnasta yksilöön. Kehityksen kääntöpuolena on polarisoituminen: hyvinvointi ja pahoinvointi kasautuvat. Elintapasairaudet uhkaavat työ- ja toimintakykyä. Suuret ikäluokat alkavat poistua työelämästä ja maahanmuuttajat saapuvat. Vuosikymmen päättyy finanssikriisiin.

Liikuntakulttuuri laajenee terveysliikuntaan. Harrastajien ikähaitari venyy vauvaan ja vaariin. Liikunta on yhä suomalaisten suosituin harrastus, mutta arkiliikkuminen vähenee ja ruutuaika huolestuttaa. Seuroissa sitoutuminen talkootyöhön vähenee ja ammattilaiset astuvat seuroihin. Huippu-urheilu on edelleen liikuntakulttuurin näkyvin, mutta nyt myös kiistellyin osa-alue, kiitos etenkin dopingin ja vedonlyöntirikollisuuden.

Tasa-arvo ymmärretään samanlaisuuteen pyrkimisen sijaan oikeutena erilaisuuteen. Kaikille avoimen liikunnan edistäminen korostuu. Esille nousee sanapari ”yhdessä ja erikseen”. Erityisliikunta-käsitteen rinnalle nousee soveltava liikunta.

Pitkisleiriläisiä vuonna 2004. Kuva: Nina Jakonen.

Pitkisleiriläisiä vuonna 2004. Kuva: Nina Jakonen.

Julkishallinnon osalta erityisliikunnan perusrakenteet on jo luotu. Valtionhallinnon määrärahat erityisliikuntaan kasvavat. Uusia kansanterveys- ja vammaisjärjestöjä hyväksytään valtionapukelpoisiksi liikuntajärjestöiksi. Järjestöt palkkaavat lisää liikuntatoimintaan keskittyviä työntekijöitä.

Ensimmäinen alan ulkopuolinen arviointi valmistuu (2002). Arviointeja kuntien erityisliikunnasta toistetaan neljän vuoden välein. Kunnissa erityisliikunnan palvelut kehittyvät tasaisesti.

Alaa kehitetään yhä enemmän hankkeilla. SOLIA-hankkeen (2001–2003) tuloksena syntyy koko maata palveleva liikunnan apuvälineiden vuokrausjärjestelmä.

SOLIA:n toimintaa vuonna 2007. Kuva: Markus Pitkänen.

SOLIA:n toimintaa vuonna 2007. Kuva: Markus Pitkänen.

Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeilla (2004–2006, 2007–2009) kehitetään kuntien palveluita ja lisätään erityisliikunnanohjaajien määrää. Soveltavaan liikuntaan liittyvän materiaalien määrä kasvaa.

Lehtileike, SIU Sportti 3/2003: Liikuntavammainen liikkuja, asuinpaikalla on väliä!

SIU Sportti 3/2003.

Mielenterveysongelmat ja ikääntyminen nousevat teemoina yhä enemmän esille. Käynnistetään Valtakunnallinen Mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämishanke (2003–2005) sekä Voimaa Vanhuuteen -ohjelman ensimmäinen viisivuotiskausi (2005–2009).

Liikunnan ja urheilun integraatioprosessit käynnistyvät toden teolla Liikuntaa kaikille lapsille -hankkeen (2002–2008), Paralympiakomitean integraatiohankkeen (2005–2007) sekä Kaikille Avoin -ohjelman (2007–2010) myötä. Erityistä tukea tarvitsevia liikkujia ja vammaisurheilijoita siirtyy lajiliittoihin ja seuroihin.

Inkluusioseminaari vuonna 2004. Kuva: Nina Jakonen.

Inkluusioseminaari vuonna 2004. Kuva: Nina Jakonen.

Paralympialaisissa osallistujamaiden määrä nousee jatkuvasti ja Suomen mitalimäärä laskee. Leo-Pekka Tähden kaksi kelauskultaa Ateenan paralympialaisista (2004) on käännekohta: Media kiinnostuu vammaisurheilusta.

Leo-Pekka Tähti Ateenassa vuonna 2004. Kuva: Nina Jakonen.

Leo-Pekka Tähti Ateenassa vuonna 2004. Kuva: Nina Jakonen.

Esteettömyyden edistämisessä keskitytään rakennetun ympäristön esteettömyyden lisäksi myös sosiaaliseen esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja osallisuuteen.

Esteetön laituri vuonna 2005. Kuva: Mikkelin Seudun Invalidit ry.

Esteetön laituri vuonna 2005. Kuva: Mikkelin Seudun Invalidit ry.

Tietoa historianäyttelystä

Historianäyttely pohjautuu Saana Anttilan ja Aino Heikkilän soveltavan liikunnan kurssityöhön 2018, Jyväskylän yliopisto.

Keskeiset lähteet:

Yhteistyössä:
Liikuntatieteellinen Seura, Jyväskylän yliopisto, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry ja opetus ja kulttuuriministeriö.

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historianäyttely

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.
Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.
1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

Ennen toista maailmansotaa vammaisurheilu on satunnaista kuulovammaisia lukuun ottamatta. Sodissa vammautuneita on lähes 100 000, mikä synnyttää kuntoutusjärjestelmän ja kuntoutuksellisen liikunnan.

Tutustu historianäyttelyn 1940- ja 1950-lukuun.

1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

Ennen toista maailmansotaa vammaisurheilu on satunnaista kuulovammaisia lukuun ottamatta. Sodissa vammautuneita on lähes 100 000, mikä synnyttää kuntoutusjärjestelmän ja kuntoutuksellisen liikunnan.

Tutustu historianäyttelyn 1940- ja 1950-lukuun.
1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

Vuosikymmen on vammaisliikuntajärjestöjen organisoitumisen aikaa. Vuosikymmenen lopulla erityisryhmistä alkaa muodostua uusi liikuntapalveluiden kohderyhmä. Erityisryhmien liikunta vakiintuu käsitteenä ja tulee osaksi julkisen vallan toimenpiteitä.

Tutustu historianäyttelyn 1960-lukuun.

1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

Vuosikymmen on vammaisliikuntajärjestöjen organisoitumisen aikaa. Vuosikymmenen lopulla erityisryhmistä alkaa muodostua uusi liikuntapalveluiden kohderyhmä. Erityisryhmien liikunta vakiintuu käsitteenä ja tulee osaksi julkisen vallan toimenpiteitä.

Tutustu historianäyttelyn 1960-lukuun.
1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

Erityisliikunta hyväksytään julkishallinnossa, mutta epäselvää on, mille hallinnonalalle se kuuluu. Erityisryhmien liikunnan koulutus ja tutkimustyö alkavat. Vuosikymmenen synnyttää myöhempien ratkaisujen lähtökohdat ja työnjaon.

Tutustu tarkemminTutustu historianäyttelyn 1970-lukuun.

1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

Erityisliikunta hyväksytään julkishallinnossa, mutta epäselvää on, mille hallinnonalalle se kuuluu. Erityisryhmien liikunnan koulutus ja tutkimustyö alkavat. Vuosikymmenen synnyttää myöhempien ratkaisujen lähtökohdat ja työnjaon.

Tutustu tarkemminTutustu historianäyttelyn 1970-lukuun.
1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

Vuosikymmenen aikana erityisliikunnasta tulee yksi julkisen liikuntapolitiikan painopisteistä. Integraatioajattelu nousee yhä voimakkaammin keskusteluihin. Vammaisten harraste- ja kilpaurheilu eriytyvät toisistaan.

Tutustu historianäyttelyn 1980-lukuun.

1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

Vuosikymmenen aikana erityisliikunnasta tulee yksi julkisen liikuntapolitiikan painopisteistä. Integraatioajattelu nousee yhä voimakkaammin keskusteluihin. Vammaisten harraste- ja kilpaurheilu eriytyvät toisistaan.

Tutustu historianäyttelyn 1980-lukuun.
1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

Vuosikymmen on uusien järjestöjen ja tiivistyneen yhteistyön aikaa. Erityisliikunta selviää lamasta pienin vaurioin. Keskusteluissa korostetaan yhä enemmän integraatiota ja inkluusiota; liikunta kuuluu kaikille. Ikääntyneiden liikunnan lisääntyvä tarve tiedostetaan yhä paremmin.

Tutustu historianäyttelyn 1990-lukuun.

1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

Vuosikymmen on uusien järjestöjen ja tiivistyneen yhteistyön aikaa. Erityisliikunta selviää lamasta pienin vaurioin. Keskusteluissa korostetaan yhä enemmän integraatiota ja inkluusiota; liikunta kuuluu kaikille. Ikääntyneiden liikunnan lisääntyvä tarve tiedostetaan yhä paremmin.

Tutustu historianäyttelyn 1990-lukuun.
2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

Tasa-arvo ymmärretään samanlaisuuteen pyrkimisen sijaan oikeutena erilaisuuteen. Kaikille avoimen liikunnan edistäminen korostuu. Erityisliikunta-käsitteen rinnalle nousee soveltava liikunta. Media kiinnostuu vammaisurheilusta.

Tutustu historianäyttelyn 2000-lukuun.

2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

Tasa-arvo ymmärretään samanlaisuuteen pyrkimisen sijaan oikeutena erilaisuuteen. Kaikille avoimen liikunnan edistäminen korostuu. Erityisliikunta-käsitteen rinnalle nousee soveltava liikunta. Media kiinnostuu vammaisurheilusta.

Tutustu historianäyttelyn 2000-lukuun.
2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

Vuosikymmenellä tehtävät lakiuudistukset velvoittavat yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviseen edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Yhdenvertaisuustyön kohderyhmänä eivät ole enää vain ”he” vaan ”me” kaikki

Tutustu historianäyttelyn 2010-lukuun.

2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

Vuosikymmenellä tehtävät lakiuudistukset velvoittavat yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviseen edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Yhdenvertaisuustyön kohderyhmänä eivät ole enää vain ”he” vaan ”me” kaikki

Tutustu historianäyttelyn 2010-lukuun.