Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historianäyttely

1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

Suomessa eletään ennen kokematonta nousukautta ja vahvan hyvinvointivaltion aikaa. Kekkosen valtakausi päättyy. Vuosikymmenen lopulla Neuvostoliitto heikkenee ja Suomi lähentyy Eurooppaa. Helsinki saa metron ja MTV omat uutiset, paikallisradiot aloittavat toimintansa ja Kolmoskanava tuo formulaviikonloput kotisohvan ääreen. Suuret ikäluokat ovat ketterässä keski-iässä.

Ensimmäinen liikuntalaki tulee voimaan (1980) keskeisenä tavoitteenaan tasa-arvon edistäminen. Liikunnan luokkarajat murtuvat ja järjestöjen voimat hajaantuvat. Väestön liikuntamahdollisuudet laajenevat, liikunta sirpaloituu ja lajikirjo kaksinkertaistuu. Uusiksi suosikkilajeiksi nousevat mm. kuntosali, laskettelu, rullaluistelu ja rullalautailu. Yritykset säntäävät liikuntamarkkinoille.

Vuosikymmenen aikana erityisliikunnasta tulee yksi julkisen liikuntapolitiikan painopisteistä. Väestön hyvinvointia edistävä erityisliikunta sopii osaksi hyvinvointivaltion ideologiaa.

Laskettelukelkka monoskibob 1980-luvun alussa. Kuva: VAU ry:n arkisto.

Laskettelukelkka monoskibob 1980-luvun alussa. Kuva: VAU ry:n arkisto.

Erityisryhmien liikuntatoimikunnan mietinnöllä (1981) on suuri vaikutus erityisliikunnan kehittymiseen. Mietinnön ehdottamana esimerkiksi kunnat palkkaavat 40 erityisliikunnanohjaajaa vuosina 1984–1985.

Lehtileike, Lapin Kansa 28.3.1984: Kolme erityisohjaajaa luvassa Lapin lääniin.

Koulu-, sosiaali- ja terveystoimilla on kuitenkin suurin vastuu erityisryhmien liikunnasta kunnissa. Vuosikymmenen aikana ikääntyneiden liikunnasta tulee kuntien liikuntatoimien suurin toiminta-alue.

Lehtileike, Helsingin Sanomat 7.3.1989: Eläkeläisiä patistetaan liikkumaan Jyväskylässä. "Kotijumpan pitäisi olla yhtä tuttua kuin hampaiden pesu."

Opetusministeriö ottaa vuosikymmenen loppuun mennessä valtionhallinnossa vastuun erityisryhmien liikunnasta. Ministeriö julkaisee oppaan liikuntatilojen esteettömyydestä (1987) ja huomioi sen suositukset valtionapupäätöksissä. Ministeriöön perustetaan pysyvä erityisliikunnan asiantuntijaelin ja esittelijän virka (1988). Tuki vammaisurheilulle kasvaa.

Sirkka-Liisa Collin jousiammuntakisoihin rakennetulla väliaikaisrampilla vuonna 1983. Kuva: VAU ry:n arkisto.

Sirkka-Liisa Collin jousiammuntakisoihin rakennetulla väliaikaisrampilla vuonna 1983. Kuva: VAU ry:n arkisto.

Erityisliikunnan lehtorin virka toteutuu Jyväskylän yliopistossa (1981). Alan tutkimukselle laaditaan oma kehittämisohjelma (1983).  Alan ensimmäinen oppikirja ”Erityisryhmien liikunta” julkaistaan ja valitaan vuoden urheilukirjaksi (1983).

Erityisryhmien liikunnan koulutusta lisätään osaksi liikunnanohjaajien ja -opettajien sekä fysioterapeuttien koulutusohjelmia. Esimerkiksi Pajulahden urheiluopiston liikunnanohjaajakoulutuksessa on viikon mittainen erityisryhmien liikunnan kurssi.

Liikuntatieteellinen Seura ja opetusministeriö järjestävät ensimmäiset erityisliikunnan neuvottelupäivät (1986), joista tulee neljän vuoden välein järjestettävä perinne. Päivillä mietitään tulevia jatkotoimenpiteitä, sillä vuoden 1981 mietinnön ehdotukset ovat jo pitkälti toteutuneet.

Integraatioajattelu nousee yhä voimakkaammin keskusteluihin. Integraatio ei kuitenkaan etene, pois lukien vammaiset lapset, jotka alkavat osallistua koulujen liikuntatunneille.

Kehitysvammaisten yleisurheilukisat 1980-luvulla. Kuva: VAU ry:n arkisto.

Kehitysvammaisten yleisurheilukisat 1980-luvulla. Kuva: VAU ry:n arkisto.

Vammaisten harraste- ja kilpaurheilu eriytyvät toisistaan. Kansainvälisellä tasolla ei pärjää ilman määrätietoista harjoittelua. Lajien määrä lisääntyy, naisia ja nuoria saadaan mukaan toimintaan. Yhteistyö lajiliittojen kanssa käynnistyy. Suomen menestys kesä- ja talviparalympialaisissa on parhaimmillaan.

Alan kansainväliseen toimintaan osallistumista lisätään. Suomalaiset ovat mukana mm. UNESCON kongressissa (1982) sekä alan kansainvälisten järjestöjen ja alan tutkimusjärjestö IFAPA:n toiminnassa.

Lehtileike, Suomen Kuvalehti 12.11.1988: 50 olympiamitalia. Suomi menestyi loistavasti Soulissa 15.-25.10.1988 pidetyissä vammaisten kesäolympialaisissa. Joukkueemme saavutti yhteensä 50 olympiamitalia: 11 kultaa, 22 hopeaa ja 17 pronssia.

Pohjautuu Henna Jokian ja Emma Knaappilan soveltavan liikunnan kurssityöhön 2018, Jyväskylän yliopisto. Keskeiset lähteet: Outi Kaurala ja Anu Väärälä: Erityisestä kaikille avoimeen liikuntaan. Suomalaisen erityisliikunnan juuret ja kehittyminen. Jyväskylän yliopisto 2010. Leena Kummu: Kummajaisesta huippu-urheiluksi. Suomen vammaisurheilun historia 1960-2005. Jyväskylän yliopisto 2006. Linjoja liikuntaan vuodesta 1920 (teksti Teijo Pyykkönen). Valtion liikuntaneuvosto 2010.

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historianäyttely

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.
Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.
1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

Ennen toista maailmansotaa vammaisurheilu on satunnaista kuulovammaisia lukuun ottamatta. Sodissa vammautuneita on lähes 100 000, mikä synnyttää kuntoutusjärjestelmän ja kuntoutuksellisen liikunnan.

Tutustu historianäyttelyn 1940- ja 1950-lukuun.

1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

Ennen toista maailmansotaa vammaisurheilu on satunnaista kuulovammaisia lukuun ottamatta. Sodissa vammautuneita on lähes 100 000, mikä synnyttää kuntoutusjärjestelmän ja kuntoutuksellisen liikunnan.

Tutustu historianäyttelyn 1940- ja 1950-lukuun.
1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

Vuosikymmen on vammaisliikuntajärjestöjen organisoitumisen aikaa. Vuosikymmenen lopulla erityisryhmistä alkaa muodostua uusi liikuntapalveluiden kohderyhmä. Erityisryhmien liikunta vakiintuu käsitteenä ja tulee osaksi julkisen vallan toimenpiteitä.

Tutustu historianäyttelyn 1960-lukuun.

1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

Vuosikymmen on vammaisliikuntajärjestöjen organisoitumisen aikaa. Vuosikymmenen lopulla erityisryhmistä alkaa muodostua uusi liikuntapalveluiden kohderyhmä. Erityisryhmien liikunta vakiintuu käsitteenä ja tulee osaksi julkisen vallan toimenpiteitä.

Tutustu historianäyttelyn 1960-lukuun.
1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

Erityisliikunta hyväksytään julkishallinnossa, mutta epäselvää on, mille hallinnonalalle se kuuluu. Erityisryhmien liikunnan koulutus ja tutkimustyö alkavat. Vuosikymmenen synnyttää myöhempien ratkaisujen lähtökohdat ja työnjaon.

Tutustu tarkemminTutustu historianäyttelyn 1970-lukuun.

1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

Erityisliikunta hyväksytään julkishallinnossa, mutta epäselvää on, mille hallinnonalalle se kuuluu. Erityisryhmien liikunnan koulutus ja tutkimustyö alkavat. Vuosikymmenen synnyttää myöhempien ratkaisujen lähtökohdat ja työnjaon.

Tutustu tarkemminTutustu historianäyttelyn 1970-lukuun.
1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

Vuosikymmenen aikana erityisliikunnasta tulee yksi julkisen liikuntapolitiikan painopisteistä. Integraatioajattelu nousee yhä voimakkaammin keskusteluihin. Vammaisten harraste- ja kilpaurheilu eriytyvät toisistaan.

Tutustu historianäyttelyn 1980-lukuun.

1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

Vuosikymmenen aikana erityisliikunnasta tulee yksi julkisen liikuntapolitiikan painopisteistä. Integraatioajattelu nousee yhä voimakkaammin keskusteluihin. Vammaisten harraste- ja kilpaurheilu eriytyvät toisistaan.

Tutustu historianäyttelyn 1980-lukuun.
1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

Vuosikymmen on uusien järjestöjen ja tiivistyneen yhteistyön aikaa. Erityisliikunta selviää lamasta pienin vaurioin. Keskusteluissa korostetaan yhä enemmän integraatiota ja inkluusiota; liikunta kuuluu kaikille. Ikääntyneiden liikunnan lisääntyvä tarve tiedostetaan yhä paremmin.

Tutustu historianäyttelyn 1990-lukuun.

1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

Vuosikymmen on uusien järjestöjen ja tiivistyneen yhteistyön aikaa. Erityisliikunta selviää lamasta pienin vaurioin. Keskusteluissa korostetaan yhä enemmän integraatiota ja inkluusiota; liikunta kuuluu kaikille. Ikääntyneiden liikunnan lisääntyvä tarve tiedostetaan yhä paremmin.

Tutustu historianäyttelyn 1990-lukuun.
2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

Tasa-arvo ymmärretään samanlaisuuteen pyrkimisen sijaan oikeutena erilaisuuteen. Kaikille avoimen liikunnan edistäminen korostuu. Erityisliikunta-käsitteen rinnalle nousee soveltava liikunta. Media kiinnostuu vammaisurheilusta.

Tutustu historianäyttelyn 2000-lukuun.

2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

Tasa-arvo ymmärretään samanlaisuuteen pyrkimisen sijaan oikeutena erilaisuuteen. Kaikille avoimen liikunnan edistäminen korostuu. Erityisliikunta-käsitteen rinnalle nousee soveltava liikunta. Media kiinnostuu vammaisurheilusta.

Tutustu historianäyttelyn 2000-lukuun.
2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

Vuosikymmenellä tehtävät lakiuudistukset velvoittavat yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviseen edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Yhdenvertaisuustyön kohderyhmänä eivät ole enää vain ”he” vaan ”me” kaikki

Tutustu historianäyttelyn 2010-lukuun.

2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

Vuosikymmenellä tehtävät lakiuudistukset velvoittavat yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviseen edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Yhdenvertaisuustyön kohderyhmänä eivät ole enää vain ”he” vaan ”me” kaikki

Tutustu historianäyttelyn 2010-lukuun.