Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historianäyttely

1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

Yhteiskunnallinen murros jatkuu ja hyvinvointivaltion rakentaminen kiihtyy. Teollisuus ja palvelut nousevat suurimmiksi elinkeinoiksi. Muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin ja Ruotsiin kiihtyy. Kekkosen valta huipentuu. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi (1975) nostaa Suomen hetkeksi maailman huomion keskipisteeksi. Peruskoulujärjestelmä syntyy. Elintason nousu ja lisääntynyt vapaa-aika kasvattavat matkailun ja etenkin etelänlomien suosiota. Keskustelu oikeudenmukaisuudesta ja eriarvoisuuden vähentämisestä voimistuu.

Kunnat siirtyvät urheilurakentamisesta liikuntarakentamiseen. Loton lihottama Veikkauksen tuotto mahdollistaa liikunnan järjestökoneiston kasvun. Vallitsevat käytännöt vahvistetaan liikuntalaissa (1979), joka sitoo julkisen vallan ja järjestöt entistä tiiviimmin toisiinsa. Vapaa-ajan lisääntyminen nostaa harrastusten merkitystä. Suomalainen kestävyysjuoksu kokee uuden nousukauden.

Vuosikymmenen aikana Liikuntatieteellinen Seura (LTS) ottaa tehtäväkseen erityisryhmien liikunnan edistämisen. LTS järjestää alan tilaisuuksia ja vetoaa valtiovaltaan, jotta erityisryhmien liikunnan edistämiseksi perustetaan toimikunta.

Kuntokallio-Säätiö (nykyinen Ikäinstituutti) perustetaan edistämään ”vanhemman ikäpolven” kunto- ja virkistystoimintaa (1971).

Eläkeläisten kulttuuriviikon teemana oli tanssi. Kuva: Ikäinstituutti.

Eläkeläisten kulttuuriviikon teemana oli tanssi. Kuva: Ikäinstituutti.

Erityisliikunta hyväksytään julkishallinnossa, mutta epäselvää on, mille hallinnonalalle se kuuluu. LTS toteuttaa erityisryhmien liikunnan kunnallisen kokeilu- ja tutkimusprojektin (1976–1979). Projekti suosittelee, että vastuu erityisliikunnasta kuuluu kunnissa liikuntatoimille ja valtionhallinnossa opetusministeriölle. Projekti luo suuntaviivoja seuraavan vuosikymmenen kehittämistyölle.

Erityisryhmien liikunnan koulutus ja tutkimustyö alkavat. Erityisliikunnan yliassistentin virka perustetaan Jyväskylän yliopistoon (1974) ja erityisryhmien liikunnan ohjaajakurssi alkaa Jyväskylässä (1978). Ensimmäisiä tutkittavia teemoja ovat kehitysvammaisten toimintakyky ja liikunnan merkitys sairausryhmille. Käsitteet vammainen ja vammaisuus vakiintuvat käyttöön.

Suomen joukkueen koko paralympialaisissa kasvaa ja joukkue menestyy. Toronton kesäkisoissa (1976) Suomi saavuttaa 50 mitalia.

Toronton paralympialaisten 1976 kisajoukkue. Kuva: Vau ry:n arkisto.

Toronton paralympialaisten 1976 kisajoukkue. Kuva: Vau ry:n arkisto.

Suomen Invalidien Urheiluliiton koordinoima lajivalmennus aloitetaan jousiammunnassa, uinnissa, istumalentopallossa ja pyörätuolikoripallossa (1974).

Eero Mäki keilanheitossa Stoke Mandervillen kisoissa vuonna 1974. Kuva: Voitto Korhonen.

Eero Mäki keilanheitossa Stoke Mandervillen kisoissa vuonna 1974. Kuva: Voitto Korhonen.

Hiljalleen tapahtuvasta heräämisestä huolimatta erityisryhmien liikuntatoiminta on edelleen vähäistä. Toiminta keskittyy kaupunkeihin järjestöjen järjestämänä. Eläkeläisten kuntopiirit yleistyvät suuremmissa kaupungeissa. Erityisryhmiin kuuluvat oppilaat vapautetaan koululiikunnasta tai ovat tunneilla sivustaseuraajia.

SIU:n bocciaa 1970-80-luvun vaihteessa. Kuva: VAU ry:n arkisto.

SIU:n bocciaa 1970-80-luvun vaihteessa. Kuva: VAU ry:n arkisto.

Vuosikymmenen loppuun mennessä opetusministeriö alkaa panostamaan erityisryhmien liikuntaan. 1970-luku synnyttää myöhempien ratkaisujen lähtökohdat ja työnjaon.

Eläintarhan kisat 1970-luvun lopulla. Kuva: VAU ry:n arkisto.

Eläintarhan kisat 1970-luvun lopulla. Kuva: VAU ry:n arkisto.

Pohjautuu Linda Norrenan ja Saara Viitasen soveltavan liikunnan kurssityöhön 2018, Jyväskylän yliopisto. Keskeiset lähteet: Outi Kaurala ja Anu Väärälä: Erityisestä kaikille avoimeen liikuntaan. Suomalaisen erityisliikunnan juuret ja kehittyminen. Jyväskylän yliopisto 2010. Leena Kummu: Kummajaisesta huippu-urheiluksi. Suomen vammaisurheilun historia 1960-2005. Jyväskylän yliopisto 2006. Linjoja liikuntaan vuodesta 1920 (teksti Teijo Pyykkönen). Valtion liikuntaneuvosto 2010.

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historianäyttely

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.
Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.
1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

Ennen toista maailmansotaa vammaisurheilu on satunnaista kuulovammaisia lukuun ottamatta. Sodissa vammautuneita on lähes 100 000, mikä synnyttää kuntoutusjärjestelmän ja kuntoutuksellisen liikunnan.

Tutustu historianäyttelyn 1940- ja 1950-lukuun.

1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

Ennen toista maailmansotaa vammaisurheilu on satunnaista kuulovammaisia lukuun ottamatta. Sodissa vammautuneita on lähes 100 000, mikä synnyttää kuntoutusjärjestelmän ja kuntoutuksellisen liikunnan.

Tutustu historianäyttelyn 1940- ja 1950-lukuun.
1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

Vuosikymmen on vammaisliikuntajärjestöjen organisoitumisen aikaa. Vuosikymmenen lopulla erityisryhmistä alkaa muodostua uusi liikuntapalveluiden kohderyhmä. Erityisryhmien liikunta vakiintuu käsitteenä ja tulee osaksi julkisen vallan toimenpiteitä.

Tutustu historianäyttelyn 1960-lukuun.

1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

Vuosikymmen on vammaisliikuntajärjestöjen organisoitumisen aikaa. Vuosikymmenen lopulla erityisryhmistä alkaa muodostua uusi liikuntapalveluiden kohderyhmä. Erityisryhmien liikunta vakiintuu käsitteenä ja tulee osaksi julkisen vallan toimenpiteitä.

Tutustu historianäyttelyn 1960-lukuun.
1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

Erityisliikunta hyväksytään julkishallinnossa, mutta epäselvää on, mille hallinnonalalle se kuuluu. Erityisryhmien liikunnan koulutus ja tutkimustyö alkavat. Vuosikymmenen synnyttää myöhempien ratkaisujen lähtökohdat ja työnjaon.

Tutustu tarkemminTutustu historianäyttelyn 1970-lukuun.

1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

Erityisliikunta hyväksytään julkishallinnossa, mutta epäselvää on, mille hallinnonalalle se kuuluu. Erityisryhmien liikunnan koulutus ja tutkimustyö alkavat. Vuosikymmenen synnyttää myöhempien ratkaisujen lähtökohdat ja työnjaon.

Tutustu tarkemminTutustu historianäyttelyn 1970-lukuun.
1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

Vuosikymmenen aikana erityisliikunnasta tulee yksi julkisen liikuntapolitiikan painopisteistä. Integraatioajattelu nousee yhä voimakkaammin keskusteluihin. Vammaisten harraste- ja kilpaurheilu eriytyvät toisistaan.

Tutustu historianäyttelyn 1980-lukuun.

1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

Vuosikymmenen aikana erityisliikunnasta tulee yksi julkisen liikuntapolitiikan painopisteistä. Integraatioajattelu nousee yhä voimakkaammin keskusteluihin. Vammaisten harraste- ja kilpaurheilu eriytyvät toisistaan.

Tutustu historianäyttelyn 1980-lukuun.
1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

Vuosikymmen on uusien järjestöjen ja tiivistyneen yhteistyön aikaa. Erityisliikunta selviää lamasta pienin vaurioin. Keskusteluissa korostetaan yhä enemmän integraatiota ja inkluusiota; liikunta kuuluu kaikille. Ikääntyneiden liikunnan lisääntyvä tarve tiedostetaan yhä paremmin.

Tutustu historianäyttelyn 1990-lukuun.

1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

Vuosikymmen on uusien järjestöjen ja tiivistyneen yhteistyön aikaa. Erityisliikunta selviää lamasta pienin vaurioin. Keskusteluissa korostetaan yhä enemmän integraatiota ja inkluusiota; liikunta kuuluu kaikille. Ikääntyneiden liikunnan lisääntyvä tarve tiedostetaan yhä paremmin.

Tutustu historianäyttelyn 1990-lukuun.
2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

Tasa-arvo ymmärretään samanlaisuuteen pyrkimisen sijaan oikeutena erilaisuuteen. Kaikille avoimen liikunnan edistäminen korostuu. Erityisliikunta-käsitteen rinnalle nousee soveltava liikunta. Media kiinnostuu vammaisurheilusta.

Tutustu historianäyttelyn 2000-lukuun.

2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

Tasa-arvo ymmärretään samanlaisuuteen pyrkimisen sijaan oikeutena erilaisuuteen. Kaikille avoimen liikunnan edistäminen korostuu. Erityisliikunta-käsitteen rinnalle nousee soveltava liikunta. Media kiinnostuu vammaisurheilusta.

Tutustu historianäyttelyn 2000-lukuun.
2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

Vuosikymmenellä tehtävät lakiuudistukset velvoittavat yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviseen edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Yhdenvertaisuustyön kohderyhmänä eivät ole enää vain ”he” vaan ”me” kaikki

Tutustu historianäyttelyn 2010-lukuun.

2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

Vuosikymmenellä tehtävät lakiuudistukset velvoittavat yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviseen edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Yhdenvertaisuustyön kohderyhmänä eivät ole enää vain ”he” vaan ”me” kaikki

Tutustu historianäyttelyn 2010-lukuun.