Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historianäyttely

1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

Suomea jälleenrakennetaan ja sotakorvaukset maksetaan. Evakot asutetaan ja uudistiloja perustetaan. Valtio lisää vastuutaan ja Suomea aletaan ohjata kohti hyvinvointivaltiota. Elintaso nousee ja säännöstelystä luovutaan. Suuret ikäluokat syntyvät. Suurin osa suomalaisista asuu edelleen maaseudulla ja tekee ruumiillista työtä.

Urheilu saa oman elvytysohjelmansa (1945), jossa esitetään mm. urheiluministeriä. Urheiluhallinto vakiintuu kolmiportaiseksi, kun urheilulautakunnat yleistyvät kunnissa ja lääneissä. Kunnat ottavat päävastuun liikuntarakentamisesta. Urheiluopistot, kuntoliikuntajärjestöt ja liikuntatiede pääsevät valtiontuen piiriin. Helsingin olympiakisoilla (1952) on suuri vaikutus suomalaiseen liikuntakulttuuriin.

Ennen toista maailmansotaa vammaisurheilu on satunnaista kuulovammaisia lukuun ottamatta. Sodissa vammautuneita on lähes 100 000, mikä synnyttää kuntoutusjärjestelmän ja kuntoutuksellisen liikunnan. Kuntoutuksellinen liikunta ja urheilu koskevat lähinnä (sota-)invalideja.

Uimareita Yrjönkadun uimahallissa. Kuva: Väinö Kannisto/Helsingin kaupungin museo.

Uimareita Yrjönkadun uimahallissa. Kuva: Väinö Kannisto/Helsingin kaupungin museo.

1950-luvun vaihteessa luodaan perusta (sota-)vammaisten urheilulle. Sotainvalidien Veljesliiton urheilujaoston toiminta (1945) ja Sotasokeitten urheilutoiminta käynnistyvät (1948).

Sotainvalidi Albin Andersson voittaa maantiepyöräilyn Suomen mestaruuden vuonna 1944. Kuva: Pelle Björkmanin arkisto.

Sotainvalidi Albin Andersson voittaa maantiepyöräilyn Suomen mestaruuden vuonna 1944. Kuva: Pelle Björkmanin arkisto.

Urheilua järjestävät järjestöjen lisäksi vain vammaislaitokset. Järjestöt rakentavat invalidien yhteisiä vapaa-ajan viettopaikkoja. Sotainvalidien Veljesliitolla on kansainvälisiä kontakteja muihin Pohjoismaihin ja Saksaan.

Sotainvalidien istumalentopalloa Kaskisaaren kuntoutuslaitoksessa. Kuva: Urheilumuseo.

Sotainvalidien istumalentopalloa Kaskisaaren kuntoutuslaitoksessa. Kuva: Urheilumuseo.

Ennen sotia invalidien urheiluharrastus oli lähinnä vapaamuotoista hyötyliikuntaa. Nyt korostuvat kilpailut, joilla pyritään kunnon kohotukseen. Sotainvalidien Veljesliiton kesäurheilujuhlat (1946) ovat maailman ensimmäiset sotavammaisten mestaruuskilpailut. Kehitysvammaisten pääasiallisena kuntoutustoimenpiteenä on laitossijoitus.

Tuntematon korkeushyppääjä 1950-luvulta. Kuva: Urheilumuseo.

Tuntematon korkeushyppääjä 1950-luvulta. Kuva: Urheilumuseo.

Suuri osa invalideista ei miellä urheilua heille sopivaksi. Invalidien urheilu kohtaa myös vastustusta. Fyysinen toiminta nähdään invalideilta poissuljettuna, jopa epäesteettisenä. Ajan retoriikassa korostuvat vajaamielisyys, vajaakuntoisuus ja invaliditeetti suhteessa toisiin ihmisiin ja ympäristöön.

Invalidisäätiön kuntoutustoimintaa Helsingissä. Kuva: Pekka Kyytinen/Museovirasto.

Invalidisäätiön kuntoutustoimintaa Helsingissä. Kuva: Pekka Kyytinen/Museovirasto.

Vuosikymmenten aikana suomalainen vammaisurheilu vakiintuu, mistä esimerkkinä Suomen Kuurojen Urheiluliitto saa valtiontukea ensimmäisenä vammaisurheilujärjestönä.

 

Pohjautuu Ilona Mikkelän ja Veera Vennon soveltavan liikunnan kurssityöhön 2018, Jyväskylän yliopisto.  Keskeiset lähteet: Outi Kaurala ja Anu Väärälä: Erityisestä kaikille avoimeen liikuntaan. Suomalaisen erityisliikunnan juuret ja kehittyminen. Jyväskylän yliopisto 2010. Leena Kummu: Kummajaisesta huippu-urheiluksi. Suomen vammaisurheilun historia 1960-2005. Jyväskylän yliopisto 2006. Linjoja liikuntaan vuodesta 1920 (teksti Teijo Pyykkönen). Valtion liikuntaneuvosto 2010.

Soveltevan liikunnan ja vammaisurheilun historianäyttely

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.
Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia

Soveltavan liikunnan historianäyttely esittelee soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa Suomessa. Tarjolla on tietoa alan kehityksestä vuosikymmenittäin aina toisesta maailmansodasta nykypäivään asti. Verkkoversion lisäksi historianäyttely on toteutettu painettuina roll upeina, joita lainaamme maksutta alan toimijoiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin historianäyttelyyn.
1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

Ennen toista maailmansotaa vammaisurheilu on satunnaista kuulovammaisia lukuun ottamatta. Sodissa vammautuneita on lähes 100 000, mikä synnyttää kuntoutusjärjestelmän ja kuntoutuksellisen liikunnan.

Tutustu historianäyttelyn 1940- ja 1950-lukuun.

1940- ja 1950-luku: vammaisurheilua jälleenrakentemisen aikana

Ennen toista maailmansotaa vammaisurheilu on satunnaista kuulovammaisia lukuun ottamatta. Sodissa vammautuneita on lähes 100 000, mikä synnyttää kuntoutusjärjestelmän ja kuntoutuksellisen liikunnan.

Tutustu historianäyttelyn 1940- ja 1950-lukuun.
1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

Vuosikymmen on vammaisliikuntajärjestöjen organisoitumisen aikaa. Vuosikymmenen lopulla erityisryhmistä alkaa muodostua uusi liikuntapalveluiden kohderyhmä. Erityisryhmien liikunta vakiintuu käsitteenä ja tulee osaksi julkisen vallan toimenpiteitä.

Tutustu historianäyttelyn 1960-lukuun.

1960-luku: liikuntaa kaikille rakentuvassa hyvinvointivaltiossa

Vuosikymmen on vammaisliikuntajärjestöjen organisoitumisen aikaa. Vuosikymmenen lopulla erityisryhmistä alkaa muodostua uusi liikuntapalveluiden kohderyhmä. Erityisryhmien liikunta vakiintuu käsitteenä ja tulee osaksi julkisen vallan toimenpiteitä.

Tutustu historianäyttelyn 1960-lukuun.
1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

Erityisliikunta hyväksytään julkishallinnossa, mutta epäselvää on, mille hallinnonalalle se kuuluu. Erityisryhmien liikunnan koulutus ja tutkimustyö alkavat. Vuosikymmenen synnyttää myöhempien ratkaisujen lähtökohdat ja työnjaon.

Tutustu tarkemminTutustu historianäyttelyn 1970-lukuun.

1970-luku: kohti tasa-arvoista liikuntakulttuuria

Erityisliikunta hyväksytään julkishallinnossa, mutta epäselvää on, mille hallinnonalalle se kuuluu. Erityisryhmien liikunnan koulutus ja tutkimustyö alkavat. Vuosikymmenen synnyttää myöhempien ratkaisujen lähtökohdat ja työnjaon.

Tutustu tarkemminTutustu historianäyttelyn 1970-lukuun.
1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

Vuosikymmenen aikana erityisliikunnasta tulee yksi julkisen liikuntapolitiikan painopisteistä. Integraatioajattelu nousee yhä voimakkaammin keskusteluihin. Vammaisten harraste- ja kilpaurheilu eriytyvät toisistaan.

Tutustu historianäyttelyn 1980-lukuun.

1980-luku: erityisliikunta saa tunnustetun aseman

Vuosikymmenen aikana erityisliikunnasta tulee yksi julkisen liikuntapolitiikan painopisteistä. Integraatioajattelu nousee yhä voimakkaammin keskusteluihin. Vammaisten harraste- ja kilpaurheilu eriytyvät toisistaan.

Tutustu historianäyttelyn 1980-lukuun.
1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

Vuosikymmen on uusien järjestöjen ja tiivistyneen yhteistyön aikaa. Erityisliikunta selviää lamasta pienin vaurioin. Keskusteluissa korostetaan yhä enemmän integraatiota ja inkluusiota; liikunta kuuluu kaikille. Ikääntyneiden liikunnan lisääntyvä tarve tiedostetaan yhä paremmin.

Tutustu historianäyttelyn 1990-lukuun.

1990-luku: erityisestä kohti integraatiota

Vuosikymmen on uusien järjestöjen ja tiivistyneen yhteistyön aikaa. Erityisliikunta selviää lamasta pienin vaurioin. Keskusteluissa korostetaan yhä enemmän integraatiota ja inkluusiota; liikunta kuuluu kaikille. Ikääntyneiden liikunnan lisääntyvä tarve tiedostetaan yhä paremmin.

Tutustu historianäyttelyn 1990-lukuun.
2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

Tasa-arvo ymmärretään samanlaisuuteen pyrkimisen sijaan oikeutena erilaisuuteen. Kaikille avoimen liikunnan edistäminen korostuu. Erityisliikunta-käsitteen rinnalle nousee soveltava liikunta. Media kiinnostuu vammaisurheilusta.

Tutustu historianäyttelyn 2000-lukuun.

2000-luku: kohti kaikille avointa liikuntaa

Tasa-arvo ymmärretään samanlaisuuteen pyrkimisen sijaan oikeutena erilaisuuteen. Kaikille avoimen liikunnan edistäminen korostuu. Erityisliikunta-käsitteen rinnalle nousee soveltava liikunta. Media kiinnostuu vammaisurheilusta.

Tutustu historianäyttelyn 2000-lukuun.
2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

Vuosikymmenellä tehtävät lakiuudistukset velvoittavat yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviseen edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Yhdenvertaisuustyön kohderyhmänä eivät ole enää vain ”he” vaan ”me” kaikki

Tutustu historianäyttelyn 2010-lukuun.

2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

Vuosikymmenellä tehtävät lakiuudistukset velvoittavat yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviseen edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Yhdenvertaisuustyön kohderyhmänä eivät ole enää vain ”he” vaan ”me” kaikki

Tutustu historianäyttelyn 2010-lukuun.