Teemasessio: Ruoka ja liikunta

Keskiviikko klo 14.00-15.30, 1. Lava

Ilmastokriisi pakottaa jokaisen yksilön pohtimaan omia ravitsemustottumuksiaan – myös liikkujan. Ruoka ja liikunta teemasessiossa pohditaan, mitä on kestävä ruokakulttuuri, ja millainen on urheilijan ekologinen ruokavalio. Entä millaisia riskejä urheilija ottaa erilaisten ruokatrendien sekamelskassa?

Puhujat

Professori Johanna Mäkelä, Helsingin yliopisto

Professori Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto

Elitarviketieteiden tohtori Maria Heikkilä

Maria HeikkiläMaria Heikkilä on elintarviketieteiden tohtori ja maastohiihtovalmentaja. Hän on tutkinut etenkin nuorten kestävyysurheilijoiden ravitsemustietoihin ja -taitoihin liittyviä asioita. Hän työskentelee tällä hetkellä projektipäällikkönä Syömishäiriökeskuksen Oman Elämänsä Urheilija -projektissa, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä urheilijoiden syömishäiriöitä.

Häiriintynyt syöminen uhkaa liikkujien terveyttä ja suorituskykyä

Syömisen häiriöt ovat väestössä kasvava ongelma. Sama trendi näkyy myös urheilijoiden ja runsaasti liikkuvien parissa. Tämä on valitettavaa, sillä jo lievästi häiriintynyt syöminen voi heikentää suorituskykyä, terveyttä ja kehittymistä merkittävästi. Pitkittyessään se voi johtaa syömishäiriöihin, jotka ovat vakavia sairauksia. Mitä nopeammin syömishäiriöoireiluun puututaan, sitä parempi on toipumisennuste.

Häiriintynyt syöminen voi ilmetä esimerkiksi vääristyneenä ja negatiivisena kehonkuvana, jatkuvana ruoan terveellisyyden, energiansaannin ja painon tarkkailuna sekä pakkoliikkumisena. Näillä keinoilla pyritään yleensä laihtumiseen ja sen myötä mahdollisesti parantuvaan suorituskykyyn tai kehoihanteita paremmin vastaavaan kehonkoostumukseen. Häiriintyneen syömisen riskitekijöitä ovat esimerkiksi suuret liikuntamäärät, tunteiden säätelyvaikeudet, persoonallisuustekijät ja liikuntamotiivit, erityisesti liikunnan harrastaminen painonhallinnan tai ulkonäön muokkaamisen vuoksi.

Tyypillisesti häiriintynyt syömiskäyttäytyminen johtaa liian vähäiseen energian- ja ravintoaineiden saantiin. Energiavajeella on lukuisia negatiivisia vaikutuksia terveyteen ja suorituskykyyn. Se vaikuttaa muun muassa hormonitoimintaan, luiden terveyteen, vastustuskykyyn, kasvuun ja psyykkiseen terveyteen. Myös esimerkiksi kestävyys, lihasvoima ja koordinaatio heikkenevät. Mitä pidempään energiavaje kestää, sitä vakavampia sen seuraukset ovat.