Kaksi henkilöä istuvat pöydän ääressä. Pöydällä on kannettava tietokone, vihko ja älypuhelin. Etualalla oleva henkilö puhuu.

Silmäys 2020-luvun liikuntatieteelliseen tutkimukseen

Torstai klo 14.30-15.45, 2. Lava

Mitä kaikkea mahtuu liikuntatieteiden alle? Teemasessiossa esitellään liikuntatieteiden kirjoa, miten tieteenalojen haarat keskustelevat keskenään ja nämä kietoutuvat toisiinsa. Sessio on suunnattu erityisesti liikuntatieteiden opintoja aloitteleville opiskelijoille.

Puhujat

Apulaisprofessori Riikka Kivelä, Jyväskylän yliopisto

Riikka KiveläVäittelin liikuntatieteen tohtoriksi vuonna 2008 pääaineenani liikuntafysiologia. Sen jälkeen olen tehnyt tutkimusta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja vuoden 2021 alussa aloitin apulaisprofessorina liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Ryhmässäni tutkimme mm. elintapojen ja liikunnan vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin sekä aineenvaihduntasairauksiin.

Tutkimusta liikuntafysiologian ja biolääketieteen risteyksessä

Millainen on ollut matkani huippu-urheilusta kiinnostuneesta ensimmäisen vuoden liikuntafysiologian opiskelijasta biolääketieteen ja elintapasairauksien tutkijaksi? Valmistuttuani liikuntatieteen tohtoriksi vuonna 2008 lähdin postdoc tutkijaksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, jossa viimeiset neljä vuotta olen johtanut omaa tutkimusryhmää. Vuoden 2021 alussa palasin tieteellisille juurilleni Jyväskylään, kun aloitin apulaisprofessorina liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimusryhmäni on keskittynyt sydän- ja verisuonitautien sekä aineenvaihduntasairauksien vaikutusten tutkimukseen etenkin sydämessä, verisuonistossa ja lihaksissa. Tavoitteemme on selvittää miten näiden tautien riskitekijät ikääntyminen, ylipaino, verenpaine sekä fyysinen inaktiivisuus vaikuttavat elimistöömme molekyylitasolla ja millaisten mekanismien kautta liikunnan positiiviset terveysvaikutukset välittyvät Näiden mekanismien selvittäminen auttaa uusien hoitojen ja lääkkeiden kehityksessä, mikä on erityisen tärkeää niille ihmisille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty tai halua liikkua. Tutkimuksissamme käytämme menetelmiä mm. liikuntafysiologiasta, solu- ja molekyylibiologiasta, lääketieteestä sekä bioinformatiikasta. Tämä tiivis tieteenalojen välinen yhteistyö mahdollistaa uudet ja merkittävät havainnot.

Apulaisprofessori Harri Piitulainen, Jyväskylän yliopisto

Harri Piitulainen

Harri Piitulainen on neuro- ja liikuntatieteilijä, Liikunnan aivotutkimuksen apulaisprofessori Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Piitulaisten tausta on biomekaniikassa ja aivokuvantamisessa. Tutkimuksessaan hän keskittyy liikeohjauksen aivoperustaan, erityisesti kehosta aivoihin saapuvan liikeaistipalauteen rooliin. Piitulainen hyödyntää monipuolisesti aivokuvantamista ja toiminnallisia mittareita.

Aivotutkimusta liikunnan näkövinkkelistä

Aivot ja keho muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joiden samanaikainen tutkiminen, etenkin luonnollisissa ympäristöissä, on menetelmällisesti haastavaa. Tästä johtuen emme vielä täysin ymmärrä miten aivot ohjaavat liikkeitämme ja miten tärkeä rooli kehosta saapuvalla aistipalautteella on aivojen liikeohjauksessa. Tällä tiedolla olisi laaja-alaisia sovelluksia mm. urheilussa, kuntoutuksessa, liikuntaelimistön sairauksien diagnoosissa ja hoidossa. Aivokuvantamisen menetelmät (MEG, EEG, MRI, TMS, jne.) kehittyvät kovaa vauhtia ja mahdollistavat tulevaisuudessa aivojen tarkemman tutkimuksen, mutta myös luonnollisemmissa tehtävissä, kuten liikunnan aikana. Tämä kehitys tarjoaa liikuntatieteilijöille uusia välineitä tutkia liikunnan ilmiöitä erittäin laajaa-alaisesti, sillä aivot ovat mukana kaikissa toiminnoissamme. Puheessani kerron myös, että miten minusta, liikuntatieteilijästä, tuli aivotutkija.
 

Apulaisprofessori Mikaela von Bonsdorff, Jyväskylän yliopisto

Mikaela von Bonsdorff

Toimin gerontologian ja kansanterveyden apulaisprofessorina liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Tutkimukseni keskittyy aktiiviseen ja terveeseen ikääntymiseen elämänkulun epidemiologian näkökulmasta. Tutkimusryhmäni toimii myös Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingissä sekä Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Aktiivinen ja terve ikääntyminen - toimintakyky ja liikunta keskiössä

Toimin gerontologian ja kansanterveyden apulaisprofessorina liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Tutkimukseni keskittyy aktiiviseen ja terveeseen ikääntymiseen elämänkulun epidemiologian näkökulmasta. Tutkimusryhmäni toimii myös Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingissä sekä Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Hyödynnän tutkimuksissani mm. laajoja pitkittäisseuranta-aineistoja, interventioasetelmia sekä kansallisia rekisteritietoja.

Vaikka ikääntymisen merkit alkavat näkyä selkeämmin keski-iässä, alkaa ikääntymisprosessi kuitenkin jo niinkin varhaisessa vaiheessa kuin syntymässä. Monet altisteet ja mm. elintavat vaikuttavat eri kehityksen aikoina myöhemmän iän terveyteen ja toimintakykyyn. Olen saanut työskennellä usean kansallisen ja kansainvälisen kohorttitutkimuksen parissa erilaisissa tutkijaryhmissä ja tämä on tarjonnut hyvän lähtökohdan tutkimusalaani. Esityksessäni kerron mm. tutkimusyhteistyöstä tutkijanurapolkuni varrella. Tutkin ryhmäni kanssa aktiiviseen ja terveeseen ikääntymiseen liittyviä altisteita ja riskitekijöitä lähtien ikävaiheesta jolloin ikääntymismuutoksia alkaa ilmetä. Se on merkittävä ajankohta myös varhaisen ennaltaehkäisyn kannalta. Työkyky ja toimintakyky sekä niihin liittyvien elintapojen kuten liikunnan yhteys ovat tutkimukseni keskiössä. On tärkeää, että terveyden ja toimintakyvyn edistämistä tutkitaan monitieteisesti eri näkökulmista, ikääntyminen on hyvinkin heterogeenistä ja aihepiiri on laaja.

Puheenjohtaja: professori, varadekaani, Sarianna Sipilä, Jyväskylän yliopisto