Teemasessio: Aktiivinen arki

Keskiviikko klo 10.15-11.45, 2. Lava

Covid-19-pandemia muutti arkemme. Moni totuttu aktiviteetti jäi tauolle, kun liikunnan harrastamiselle asetettiin rajoituksia ja ihmisiä suositeltiin pysyttelemään kotioloissa. Aktiivinen arki -sessiossa käsitellään fyysistä aktiivisuutta eri ikäluokissa lapsista ikääntyneisiin, pohditaan koronaviruksen vaikutuksia liikkumiseemme sekä teknologian mahdollisuuksia aktivoida arkeamme.

Puhujat

Tutkija, LitT Jouni Kallio, Likes -tutkimuskeskus

Jouni KallioJouni Kallio on Liikuntatieteen tohtori, jonka alana on lasten ja nuorten liikunnan tutkimus. Hän on myös kokenut kouluttaja ja sisällöntuottaja. Aktiiviset koulumatkat ovat Jounin erityinen kiinnostuksen kohde.

Aktiivinen koulumatka liikuntaharrastuksena

Aktiivinen koulumatka on lapselle tai nuorelle helppo ja halpa liikuntaharrastus. Esimerkiksi 15 minuutin koulumatkasta voi kertyä arkipäivinä jo puolet suositellusta liikunta-annoksesta. Aktiivinen koulumatka on myös yhdistetty muun muassa parempaan kestävyyskuntoon ja jopa aikuisiän fyysiseen aktiivisuuteen.

Suomi on lasten koulumatkojen aktiivisessa kulkemisessa mallimaita. Meillä on kansainvälisesti vertailtuna hyvin turvallinen maa ja pitkät perinteet lasten itsenäiselle kulkemiselle. Neljä vuodenaikaamme tosin vaikuttavat kulkutapoihin merkittävästi. Talvisin etenkin tyttöjen pyöräily kouluun vähenee. Silloin moottoriajoneuvosta tulee monelle houkutteleva kulkumuoto, sillä pyöräilyn vaihtaminen kävelyyn tuplaa koulumatkaan kuluvan ajan. Talvi voi myös aktivoida, sillä varsinkin yhdeksäsluokkalaisilla kävely ja pyöräily ovat yleisimmillään silloin kun mopot ovat talviteloilla. Uusimpien selvitysten mukaan myös julkisilla kuljettu koulumatka voidaan monella laskea aktiiviseksi – heidän mediaani kävelymatkansa on noin kilometrin päivässä.

Mukavuus ja kätevyys ovat yleisimpiä syitä oppilaiden moottorikulkuneuvoilla kuljettuihin koulumatkoihin. Asioiden tekeminen lapsen puolesta on lapselle mukavaa ja helppoa, mutta ovatko koulumatkat tässä suhteessa kuten kotiläksyt: Molemmista on lapselle eniten hyötyä itse tehtyinä.

Post. doc. tutkija Tiina Rinne, Aalto yliopisto

 

Toimialapäällikkö, dosentti Katja Borodulin, Ikäinstituutti

Katja BorodulinKatja Borodulin toimii liikunnan toimialapäällikkönä Ikäinstituutissa ja johtaa muun muassa Voimaa vanhuuteen - ja Ikiliikkujaohjelmia sekä Elämäni eläkevuodet-, Yhdessä Kotikulmilla - ja Voimaa etäjumpasta -hankkeita. Hän on kansanterveystieteen dosentti Helsingin yliopistossa ja vieraileva tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.

Iäkkäät koronan kynsissä. Liikkumisen muutoksia ja tulevaisuuden näkymiä

Koronapandemia muutti ikäihmisten arjen liikkumisen mahdollisuuksia radikaalisti. Osalla päivittäinen liikkuminen väheni ja osalla lisääntyi, eikä korona siten vaikuttanut kaikkiin samalla tavalla. Eniten liikkumisessa tapahtui vähentymistä keväällä 2020. Liikkuminen väheni eniten kaikkein iäkkäimmillä, toimintarajoitteisilla ja koronasuositukset rajoittavina kokevilla. Syksyllä 2020 liikkumista lisättiin kevättä enemmän esim. palaamalla liikuntaryhmiin. Liikkumisessa havaittiin jonkin verran alueellisia eroja. Iäkkäiden elinpiiri kapeni ja asiointimatkat lyhenivät.

Poikkeusajan alussa näkyi panostus iäkkäiden avuntarpeeseen vastaamiseen ja ohjeistamiseen esim. kotijumpilla. Kunnat ja järjestöt löysivät ja kokeilivat uusia tapoja tavoittaa iäkkäät. Iäkkäitä kannustettiin liikkumaan erilaisin tavoin esim. jumppaohjelmien ja -videoiden avulla ja ulkoilemalla. Uusia liikuntapalveluita kokeiltiin laajasti. Syys- ja talvikaudella 2020-2021 liikuntaryhmien ja -palveluiden tarjonnassa oli suurta alueellista vaihtelua. Poikkeusajan käytännöistä on jäämässä käyttöön etäjumppien ja videoiden käyttö osana iäkkäiden liikuntatarjontaa, sekä jalkautuminen lähelle iäkkäiden koteja esim. piha- ja parvekejumppiin. Osa iäkkäistä kokee arkuutta palata liikuntarutiineihin, mikä vaatii liikunnan edistämisen ammattilaisilta erityistä panosta tulevaisuudessa.

Kuva: Arttu Kokkonen

Puheenjohtaja, yliopistonlehtori Kasper Salin, Jyväskylän yliopisto