Teemasessio: Aktiivinen arki
Keskiviikko klo 10.15-11.45, 2. Lava
Covid-19-pandemia muutti arkemme. Moni totuttu aktiviteetti jäi tauolle, kun liikunnan harrastamiselle asetettiin rajoituksia ja ihmisiä suositeltiin pysyttelemään kotioloissa. Aktiivinen arki -sessiossa käsitellään fyysistä aktiivisuutta eri ikäluokissa lapsista ikääntyneisiin, pohditaan koronaviruksen vaikutuksia liikkumiseemme sekä teknologian mahdollisuuksia aktivoida arkeamme.
Puhujat
Tutkija, LitT Jouni Kallio, Likes -tutkimuskeskus
Jouni Kallio on Liikuntatieteen tohtori, jonka alana on lasten ja nuorten liikunnan tutkimus. Hän on myös kokenut kouluttaja ja sisällöntuottaja. Aktiiviset koulumatkat ovat Jounin erityinen kiinnostuksen kohde.
Aktiivinen koulumatka liikuntaharrastuksena
Aktiivinen koulumatka on lapselle tai nuorelle helppo ja halpa liikuntaharrastus. Esimerkiksi 15 minuutin koulumatkasta voi kertyä arkipäivinä jo puolet suositellusta liikunta-annoksesta. Aktiivinen koulumatka on myös yhdistetty muun muassa parempaan kestävyyskuntoon ja jopa aikuisiän fyysiseen aktiivisuuteen.
Suomi on lasten koulumatkojen aktiivisessa kulkemisessa mallimaita. Meillä on kansainvälisesti vertailtuna hyvin turvallinen maa ja pitkät perinteet lasten itsenäiselle kulkemiselle. Neljä vuodenaikaamme tosin vaikuttavat kulkutapoihin merkittävästi. Talvisin etenkin tyttöjen pyöräily kouluun vähenee. Silloin moottoriajoneuvosta tulee monelle houkutteleva kulkumuoto, sillä pyöräilyn vaihtaminen kävelyyn tuplaa koulumatkaan kuluvan ajan. Talvi voi myös aktivoida, sillä varsinkin yhdeksäsluokkalaisilla kävely ja pyöräily ovat yleisimmillään silloin kun mopot ovat talviteloilla. Uusimpien selvitysten mukaan myös julkisilla kuljettu koulumatka voidaan monella laskea aktiiviseksi – heidän mediaani kävelymatkansa on noin kilometrin päivässä.
Mukavuus ja kätevyys ovat yleisimpiä syitä oppilaiden moottorikulkuneuvoilla kuljettuihin koulumatkoihin. Asioiden tekeminen lapsen puolesta on lapselle mukavaa ja helppoa, mutta ovatko koulumatkat tässä suhteessa kuten kotiläksyt: Molemmista on lapselle eniten hyötyä itse tehtyinä.
Tutkijatohtori Tiina Rinne, Aalto yliopisto
Tiina Rinne työskentelee tutkijatohtorina Aalto yliopiston Rakennetun ympäristön laitoksella. Hän on erityisen kiinnostunut ymmärtämään, millaiset ympäristöt kannustavat, tukevat ja houkuttelevat ihmisiä liikkumaan arjessaan aktiivisesti. Hän pyrkii tutkimuksessaan mahdollisimman monitasoiseen paikkalähtöiseen väestön terveyskäyttäytymistä tarkastelevaan tutkimusotteeseen.
Liikkuva kaupunki
Nykypäivän tyypilliset hyvinvoinnin ja terveyden haasteet, kuten liikkumattomuus, elintapasairaudet ja eriarvoistuminen, haastavat suunnittelemaan kaupunkeja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta.
Arkiliikkuminen on yksi keskeinen väestön terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävä tekijä. Lisäksi, fyysisen ympäristön - niin rakennetun kuin luonnonympäristön - on osoitettu olevan yhteydessä väestön arkiliikkumiseen sekä terveyteen. Arkisen hyvinvoinnin tukemisen pohjaksi tarvitsemmekin ymmärrystä siitä, miten ihmiset kaupunkitilaa arjessaan käyttävät ja millaisia kokemuksia ihmiset liittävät erilaisiin kaupunkitiloihin sekä millaisia mahdollisuuksia kaupunkisuunnittelulla on hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
Esityksessäni keskityn tarkastelemaan aikuisväestön arkielämän käytäntöjä ja liikkumista lähiympäristössä sekä erityisesti sitä, millainen kaupunki ja yhdyskuntarakenne tukevat parhaiten asukkaiden arkiliikkumista ja hyvinvointia. Koska yksilön terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat yksilön fyysisten, psyykkisten ja sosio-ekonomisten tekijöiden lisäksi myös fyysinen, sosio-kultuurinen sekä poliittinen ympäristö, kaupunkiympäristöistä pitää entistä paremmin kyetä tunnistamaan ne tekijät, joilla on myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen.
Toimialapäällikkö, dosentti Katja Borodulin, Ikäinstituutti
Katja Borodulin toimii liikunnan toimialapäällikkönä Ikäinstituutissa ja johtaa muun muassa Voimaa vanhuuteen - ja Ikiliikkujaohjelmia sekä Elämäni eläkevuodet-, Yhdessä Kotikulmilla - ja Voimaa etäjumpasta -hankkeita. Hän on kansanterveystieteen dosentti Helsingin yliopistossa ja vieraileva tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.
Iäkkäät koronan kynsissä. Liikkumisen muutoksia ja tulevaisuuden näkymiä
Koronapandemia muutti ikäihmisten arjen liikkumisen mahdollisuuksia radikaalisti. Osalla päivittäinen liikkuminen väheni ja osalla lisääntyi, eikä korona siten vaikuttanut kaikkiin samalla tavalla. Eniten liikkumisessa tapahtui vähentymistä keväällä 2020. Liikkuminen väheni eniten kaikkein iäkkäimmillä, toimintarajoitteisilla ja koronasuositukset rajoittavina kokevilla. Syksyllä 2020 liikkumista lisättiin kevättä enemmän esim. palaamalla liikuntaryhmiin. Liikkumisessa havaittiin jonkin verran alueellisia eroja. Iäkkäiden elinpiiri kapeni ja asiointimatkat lyhenivät.
Poikkeusajan alussa näkyi panostus iäkkäiden avuntarpeeseen vastaamiseen ja ohjeistamiseen esim. kotijumpilla. Kunnat ja järjestöt löysivät ja kokeilivat uusia tapoja tavoittaa iäkkäät. Iäkkäitä kannustettiin liikkumaan erilaisin tavoin esim. jumppaohjelmien ja -videoiden avulla ja ulkoilemalla. Uusia liikuntapalveluita kokeiltiin laajasti. Syys- ja talvikaudella 2020-2021 liikuntaryhmien ja -palveluiden tarjonnassa oli suurta alueellista vaihtelua. Poikkeusajan käytännöistä on jäämässä käyttöön etäjumppien ja videoiden käyttö osana iäkkäiden liikuntatarjontaa, sekä jalkautuminen lähelle iäkkäiden koteja esim. piha- ja parvekejumppiin. Osa iäkkäistä kokee arkuutta palata liikuntarutiineihin, mikä vaatii liikunnan edistämisen ammattilaisilta erityistä panosta tulevaisuudessa.
Kuva: Arttu Kokkonen