Liikuntalääketieteen päivät 2024
Luennoitsijat
Outi Linnaranta, psykiatrian erikoislääkäri, psykiatrian dosentti, YET, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Outi Linnaranta koordinoi mielenterveysstrategian 2020–2030 toimeenpanoa THL:lla. Mielenterveysstrategia korostaa mielen hyvinvoinnin tärkeyttä osana laajempaa mielenterveyden käsitettä. Outi Linnarannan vastuualueita ovat erityisesti tiedolla johtaminen ja palvelujärjestelmän kehittäminen.Dr. Ben Singh, Research Fellow, University of South Australia
Dr. Ben Singh is a physical activity research fellow at the University of South Australia and a member of the Alliance for Research in Exercise, Nutrition and Activity (ARENA). He obtained a Bachelor's degree in Clinical Exercise Physiology, followed by a Master's in Research, and a PhD in 2019 from Queensland University of Technology (QUT) in Brisbane. Currently, his research focuses on assessing methods to increase physical activity and exploring the physical and mental benefits of exercise and physical activity. This includes current research projects aimed at assisting people with cancer to be more active, as well as investigating ways to integrate physical activity, wearables, and apps in the workplace to encourage a more active lifestyle among employees.Tomi Mäki-Opas, professori, yhteiskuntapolitiikka, Vaikuttavuuden talo, Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Savon hyvinvointialue
Toimin yhteiskuntapolitiikan professorina Itä-Suomen yliopistossa ja Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Olen erityisesti kiinnostunut yhteiskuntapolitiikan, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuudesta, erityisesti hyvinvoinnin jakautumisen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kysymyksistä. Johdan "Vaikuttavuus sosiaali- ja terveyspalveluissa" -tutkimusyhteisöä ja "Vaikuttavuuden talo" -verkoston toimintaa sekä kehittämistä. Lisäksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella tehtävänäni on edistää hyvinvointipalveluiden ja hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuustutkimusta, vaikuttavuuden mittaamista sekä vaikuttavuustietoon perustuvaa tiedolla johtamista. Markku Ojanen, psykologian emeritusprofessori, tietokirjailija, luennoitsija
Tutkimusaiheita: onnellisuus, syövän psykososiaaliset tekijät, mielenterveys, terveys, liikunta, työhyvinvointi ja positiivinen psykologia. Useita julkaisuja ulkomaisissa ja kotimaisissa tiedelehdissä. Kirjoittanut 40 kirjaa, joista viimeisin Positiivisen psykologian käsikirja. Toiminut Tampereen yliopiston psykologian laitoksen johtajana ja Tampereen alueen ihmistieteiden eettisen toimikunnan puheenjohtajana. Osallistunut useisiin terveyden ja mielenterveyden kehittämishankkeisiin. Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallinen mielenterveyspalkinto 2013.Kaija Appelqvist-Schmidlechner, FT, dosentti, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sosiaalipsykiatrian dosentti Kaija Appelqvist-Schmidlechner toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkimuspäällikkönä. Hän on tutkinut liikunnan ja mielenterveyden välisiä yhteyksiä lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Hänen erityinen mielenkiintonsa kohde on liikunnan merkitys ja mahdollisuudet mielen hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemisessa sekä syrjäytymisen ehkäisemisessä.Kaisa Hartikainen, neurologian erikoislääkäri, dosentti, kansallisen aivoterveysohjelman johtava asiantuntija
Kaisa Hartikainen on neurologi, aivotutkija, luennoitsija ja asiantuntija. Hän on johtanut yli 10v ajan Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikköä, nykyään tutkimusryhmää PIRHAssa. Hartikaisella on syvällinen asiantuntemus aivojen toiminnasta solutasolta aina mielentoimintojen tasolle. Viime vuosina hän on jalkauttanut affektiivisen ja kognitiivisen neurotieteen tutkimustuloksiaan myös työelämän aivohyvinvointiin ja aivoergonomiaan sekä 2023 päättyneessä Kestävä Aivoterveys- hankkeessa että kansallisen aivoterveysohjelman johtavana asiantuntijana. Hän on tutkinut myös työuupumuksen aivovaikutuksia. Hartikainen pitää neurologin vastaanottoa Tampereella Mehiläisessä. Erityisosaaminen liittyy kognitiiviseen ja käyttäytymisneurologiaan eli aivojen tiedonkäsittelytoimintoihin ja niiden muutoksiin aivosairauksissa ja vammoissa. Hartikainen pyrkii optimoimaan yksilöiden kokonaisvaltaista aivoterveyttä ja edistämään yhteiskunnan aivopääoman rakentamista.Juho Korpi, TtM, ft, erityisasiantuntija Suomen fysioterapeutit
Juho työskentelee Suomen Fysioterapeuteissa erityisasiantuntijana. Hänen vastuualueenaan ovat mm. terveyspolitiikkaan ja näyttöön perustuvaan työskentelytapaan liittyvät asiat. Juho on erityisen kiinnostunut liikunnallisesta kuntoutuksesta, fysioterapian vaikuttavuudesta ja terveydenhuollon kustannuksista.Marjo Seppänen, FM, väitöskirjatutkija Oulun yliopisto, ODL Liikuntaklinikka
Marjo Seppänen tekee poikkitieteellistä väitöskirjatutkimusta Oulun yliopistossa yhteistyössä maantieteen tutkimusyksikön, väestöterveyden tutkimusyksikön ja ODL Liikuntaklinikan kanssa. Hänen väitöskirjatutkimuksensa aiheena on asuinympäristön, fyysisen aktiivisuuden sekä masennusoireilun väliset yhteydet. Väitöskirjatyön viimeinen osatyö käsittelee erityisesti koko vuorokauden aktiivisuuskäyttäytymisen yhteyttä masennusoireiluun kaupungissa ja maaseudulla. Tutkimuksessaan Seppänen hyödyntää Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineistoa.Tiina Röning, PsM, urheilupsykologi, Varalan urheiluopisto ja Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning on koulutukseltaan psykologi ja psykoterapeutti (KKT), jolla on 15 vuoden työhistoria erikoissairaanhoidossa oikeuspsykiatrian ja nuorisopsykiatrian alalla. Nykyisin hän työskentelee psyykkisen valmennuksen vastuuasiantuntijana ja urheilupsykologina Tampereen Urheiluakatemiassa Varalan urheiluopistolla. Työssään hän toimii laajasti urheilun kentällä maajoukkueiden ja seuratoimijoiden apuna erilaisissa psyykkisen valmennuksen, kliinisen urheilupsykologian ja toiminnan kehittämisen tehtävissä. Tiina tarjoaa psykoterapia-, koulutus - ja työnohjauspalveluita Tampereen Terveystalossa. Hän on perehtynyt erityisesti suorituskyvyn psykologiaan, tunne-elämän ja käyttäytymisen säätelyn taitoihin sekä näiden pulmien hoitamiseen ja kirjoittanut artikkeleita mm. muutosmotivaatiosta, sosioemotionaalisista taidoista sekä kivun hoitamisen psykologiasta.Hannaleena Ronkainen, PsM, väitöskirjatutkija, psykoterapeutti, Huippu-urheilun instituutti KIHU
Hannaleena on sertifioitu urheilupsykologi ja integratiivinen psykoterapeutti, joka on toiminut pitkään huippu-urheilussa eri maajoukkueurheilijoiden ja valmentajien kanssa. Hannaleena on perehtynyt viime vuosina erityisesti urheilijoiden psyykkisen terveyden kysymyksiin psykoterapiatyössään, jossa hän hyödyntää mm. psykofyysisiä menetelmiä. Lisäksi Hannaleena valmistelee väitöskirjaa psykologisesta joustavuudesta Kilpa- ja huippu-urheilun instituutti KIHU:ssa.Neil Cronin, liikuntabiologian professori, dosentti, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
Neil Cronin käyttää tekoälymenetelmiä urheilun ja terveyden alan ongelmien ratkaisemiseen. Tämä sisältää lääketieteellisten kuvien analysointi, ihmisten ja eläinten liikkeiden analysointi sekä generatiivisten menetelmien käyttö uusien tietojen syntetisoimiseksi. Liikuntalääketieteen päivien teemasessiossion esityksessään hän keskittyy tekoälyn ja matkapuhelinten yhdistämiseen, jotta ihmisen liikkeestä voidaan saada uutta tietoa ja luoda kansalaistieteen sovelluksia.Elina Sillanpää, LitT, apulaisprofessori, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto ja Keski-Suomen hyvinvointialue
Elina Sillanpää työskentelee apulaisprofessorina ja akatemiatutkijana Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Hän johtaa tutkimusryhmää, jonka kiinnostuksen kohteena on elintapojen vaikutus kansansairauksien ehkäisyyn ja vanhenemiseen huomioiden perinnöllinen vaihtelu. Ryhmä on perehtynyt erityisesti fyysiseen aktiivisuuteen liittyvien ilmiasujen mallintamiseen laskennallisen ja kvantitatiivisen genetiikan menetelmin. Liikuntagenetiikan tutkimus on mahdollista vain isoilla aineistoilla ja kansainvälisessä yhteistyössä. Suomalaisen FinnGen-kohortin lisäksi ryhmä toteuttaa tutkimuksiaan myös muilla eurooppalaisilla biopankkiaineistoilla. Sillanpään johtama ryhmä kehittää ja pilotoi takaisinkutsututkimuksen toimintamallia suomalaisissa biopankeissa Suomen Akatemian FINBB-konsortiolle myöntämällä infrastruktuurirahoituksella.Kaisu Martinmäki, LitT, senior researcher, Polar Electro Oy
Kaisu Martinmäki työskentelee vanhempana tutkijana Polarin tutkimusyksikössä Polar Research Centerissa. Hänen erityisosaamisalueitaan ovat uni, kuormittuminen, palautuminen ja fyysisen suorituskyvyn testaaminen. Polar on urheilukellojen, puettavien sensoreiden ja yksilöllisen kuntoilu-, urheilu- ja terveysopastuksen suunnannäyttäjä. Tutkimusyksikössä tehdään innovatiivista kansainvälistä tutkimus- ja kehitystyötä sensoriteknologian, liikuntatieteiden, käyttäytymistieteiden sekä tekoäly- ja datatutkimuksen alalla.
Satu Kaski, PsT, urheilupsykologi (sert), kouluttajapsykoterapeutti (senior), UTHA Oy
Satu Kaski on psykologian tohtori, jolla on vuosikymmenien kokemus taiteen ja urheilun kentiltä niin psyykkisenä valmentajana ja potentiaalin virittäjänä kuin kliinikkonakin. Satulla on erikoispätevyys työ- ja organisaatiopsykologiaan sekä psykoterapiaan. Lisäksi hän on tietokirjailija.Riikka Pasanen, PsM, Urheilupsykologi (sert.), LitM ja psyykkinen valmentaja, Psykologipalvelu Focus; Mehiläinen Jyväskylä; UTHA Oy
Riikka on sertifioitu urheilupsykologi sekä koulutukseltaan psykologian ja liikuntatieteiden maisteri. Riikka toimii yrittäjänä työskennellen useiden eri lajien urheilijoiden ja joukkueiden psyykkisenä valmentajana sekä urheilupsykologina UTHA:ssa ja Urheilu Mehiläisellä. Näiden lisäksi Riikka toimii hyvinvointi- ja suorituskykyvalmentajana Hintsa Performancella sekä valmentajana omassa lajissaan, CrossFitissa. Vuonna 2023 julkaistiin Riikan ja Arto Pietikäisen kirja ’Joustava mieli urheilussa’, joka käsittelee psyykkistä valmentautumista psykologisen joustavuuden näkökulmasta.Timo Partonen, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Timo Partonen on psykiatrian dosentti ja toimii tutkimusprofessorina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Työssään hän muun muassa tutkii mielialaan niin kielteisesti kuin myönteisesti vaikuttavia tekijöitä. Hänen tutkimustyönsä tavoitteena on selvittää, miten etenkin masennus, unettomuus ja kaamosoireet vaikuttavat terveyteen ja mitä tämä merkitsee hyvinvoinnille. Päämääränä on löytää uusia keinoja, joilla masennusta, unettomuutta ja kaamosoireita voidaan hoitaa, lievittää tai ehkäistä.