Tutkimuskilpailusta 

Liikuntatieteellinen Seura ja Liikuntalääketiede Suomi -verkosto järjestävät vuosittain liikuntalääketieteen tutkijoille kilpailun, jossa valitaan Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus. Kilpailuun voi osallistua kuluvan vuoden aikana julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. 

Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2025 -kilpailun finalistit

Liikuntalääketiede Suomi -verkoston tieteellinen arviointipaneeli on arvioinut kaikki kilpailuun lähetetyt abstraktit ja niiden perusteella neljä finalistia ovat:

Tiina Föhr: Vapaa-ajan liikunta ja muut elämäntavat välittävinä tekijöinä viikoittaisen työajan, biologisen vanhenemisen ja ennenaikaisen kuolemanriskin yhteyksissä

Tiina Föhr¹, Anna Kankaanpää¹, Aino Heikkinen^2,3, Mikaela Hukkanen^2,3, Christer Hublin³, Jaakko Kaprio², Miina Ollikainen²,⁴ & Elina Sillanpää⁵,⁶

1 Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC), Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä
2 Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto, Helsinki
3 Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva, Helsinki
4 Työterveyslaitos, Helsinki
5 Liikuntatieteeellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä
6 Keski-Suomen hyvinvointialue, Jyväskylä

Kuvaus tutkimuksesta

Tutkimuksessa selvitettiin viikoittaisen työajan yhteyttä biologiseen vanhenemiseen, kokonaiskuolleisuuteen sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Tarkoituksenamme oli tutkia välittävätkö vapaa-ajan liikunta ja muut elämäntapatekijät edellä mainittuja yhteyksiä. Tutkimuksen aineisto koostui yli 9000 suomalaisen kaksosen vuoden 1990 työaika- ja elämäntapatiedoista. Kuolleisuutta seurattiin vuoden 2020 loppuun. Biologinen vanheneminen määritettiin pienemmälle osaotokselle verinäytteistä eristetystä DNA:sta laskenta-algoritmeja käyttäen.

Tulokset antavat näyttöä siitä, ettei ylityö ole suoraan yhteydessä ennenaikaiseen vanhenemiseen tai kuolemanriskiin. Pitkä viikoittainen työaika oli kuitenkin yhteydessä kohonneeseen sydän- ja verisuonitautikuolleisuusriskiin vähäisemmän liikunnan sekä korkeamman painoindeksin ja tupakoinnin kautta. Lisäksi pitkä työaika oli yhteydessä kohonneeseen kokonaiskuolleisuusriskiin korkeamman painoindeksin ja tupakoinnin kautta. Osa-aikatyö puolestaan oli yhteydessä hitaampaan biologiseen vanhenemiseen sekä epäsuorasti pienempään kokonaiskuolleisuusriskiin matalamman painoindeksin ja tupakoimattomuuden kautta.

Pitkä viikoittainen työaika on yhteydessä vähäisempään vapaa-ajan liikuntaan ja muihin epäterveellisiin elämäntapoihin. Työajan kohtuullistaminen esimerkiksi osa-aikatyöjärjestelyin voi olla keskeinen keino edistää terveellisiä elämäntapoja ja niiden suotuisia terveysvaikutuksia.

Tutkimusryhmän verkkosivut: GenActive-tutkimusryhmä

Laura Joensuu: Kestävyyskuntoon liitetyn perimän yhteys yleisimpien kansantautien ja ennenaikaisen kuoleman riskiin FinnGen ja HUNT biopankkikohorteissa

Laura Joensuu¹, Volter Lukander^2,3, Päivi Herranen^1,4, Niko P. Tynkkynen¹, Urho Kujala⁵, Rubén Lopéz-Bueno⁶, Ada N. Nordeidet⁷, Marie Klevjer⁷, Karsten Øvretveit⁸, Ulrik Wisløff⁷, Anja Bye^7,9, Ulf Ekelund^10,11, Miina Ollikainen^2,3, FinnGen, Elina Sillanpää^5,12

1 Liikuntatieteellinen tiedekunta, Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC), Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, Suomi
2 Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLife, Helsingin yliopisto, Helsinki, Suomi
3 Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva, Helsinki, Suomi
4 Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki, Suomi
5 Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, Suomi
6 Faculty of Health Sciences, Public University of Navarra, Pamplona, Spain
7 Department of Circulation and Medical Imaging, Faculty of Medicine and Health Sciences, Norwegian University of Science and Technology, Trondheim, Norway
8 Department of Public Health and Nursing, Norwegian University of Science and Technology, Trondheim, Norway
9 Department of Cardiology, St. Olavs Hospital, Trondheim University Hospital, Trondheim, Norway
10 Norwegian School of Sport Sciences, Oslo, Norway
11 Department of Chronic Diseases, Norwegian Institute of Public Health, Norway
12 Keski-Suomen hyvinvointialue, Jyväskylä, Suomi

Kuvaus tutkimuksesta

Hyvä kestävyyskunto on yhteydessä pienempään riskiin sairastua kansantauteihin ja kuolla ennenaikaisesti. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kestävyyskunto on vahvasti perinnöllinen ominaisuus, ja osa sen terveyshyödyistä saattaa selittyä suotuisalla geeniperimällä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, selittääkö hyvään kestävyyskuntoon liitetty geeniperimä kestävyyskunnon terveyshyötyjä.

Tutkimuksessa hyödynnettiin kahta suurta pohjoismaista väestöaineistoa Suomesta ja Norjasta. Geeniperimää kuvattiin polygeenisellä summamuuttujalla, joka perustui lähes miljoonaan geenimuunnokseen. Tulokset osoittivat, että geneettinen alttius hyvään kestävyyskuntoon oli yleisistä kansantaudeista yhteydessä vain hieman pienempään riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Lisäksi tarkasteltiin, eroavatko terveysprofiilit henkilöillä, joilla hyvä kestävyyskunto on peritty, verrattuna niihin, jotka ovat saavuttaneet sen oletettavasti liikunnan avulla. Molemmilla ryhmillä terveysarvot, kuten painoindeksi, verenpaine ja rasva-arvot, olivat yhtä suotuisat, eikä ryhmien välillä havaittu eroja.

Menetelmät, joilla arvioidaan kestävyyskunnon geneettistä taustaa, kaipaavat vielä kehittämistä. Tutkimuksen tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että nykyisin tunnetut geenimuunnokset selittävät vain pienen osan kestävyyskuntoon liittyvistä terveyshyödyistä.

Tutkimusryhmän verkkosivut: GenActive-tutkimusryhmä

Mikko Vaaramo: Kestävyys- ja lihaskunnon syy-seuraussuhde terveydenhuollon kustannuksiin

Mikko Vaaramo^1,2, Jaana T. Kari³, Raija Korpelainen^1,4,5, Teemu Palviainen⁶, Mikko Niemelä⁷, Ulf Ekelund^8,9, Elina Sillanpää^10,11, Anna-Maiju Leinonen^1,5,12 & Laura Joensuu¹⁰

1 Liikuntaklinikka, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr., Oulu, Suomi
2 Taloustieteen laitos, Turun kauppakorkeakoulu, Turku, Suomi
3 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Jyväskylä, Suomi
4 Väestöterveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, Oulu, Suomi
5 Medical Research Center Oulu, Pohjois-Suomen hyvinvointialue ja Oulun yliopisto, Oulu, Suomi
6 Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLife, Helsingin yliopisto, Helsinki, Suomi
7 INVEST tutkimuskeskus ja lippulaiva, Turun yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turku, Suomi
8 Norwegian School of Sport Sciences, Oslo, Norway
9 Department of Chronic Diseases, Norwegian Institute of Public Health, Oslo, Norway
10 Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, Suomi
11 Keski-Suomen hyvinvointialue, Jyväskylä, Suomi
12 Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, Oulu, Suomi

Kuvaus tutkimuksesta:

Tutkimuksessa tarkasteltiin kestävyys- ja lihaskunnon syy–seuraussuhdetta terveydenhuollon kustannuksiin. Tutkimme yhteyttä Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimuksen aineistolla, jossa osallistujien kestävyys- ja lihaskunto oli mitattu seurannan alussa, sekä rekisteritiedot terveyspalveluiden käytöstä ja lääkekuluista kerätty kuuden vuoden seurannan ajalta. Kausaaliyhteyttä tutkimme rajaamalla tarkastelun henkilöihin, joilla oli mahdollista käänteistä kausaalisuutta aiheuttavia riskitekijöitä, kuten verenpainetauti tai ylipainoa. Lisäksi hyödynsimme ”luonnon omaa satunnaistettua vertailukoetta” eli Mendelististä satunnaistamista sekä UK Biopankin ja FinnGenin aineistoja syy–seuraussuhteen päättelyyn.

Tulokset osoittivat sekä paremman kestävyyskunnon että lihaskunnon olevan yhteydessä pienempiin keskimääräisiin terveydenhuollon kustannuksiin. Kustannukset olivat havaintoaineistossamme keskimäärin 933 euroa vuodessa. Yhden lepoaineenvaihdunnan kerrannaisen parannus kestävyyskunnossa oli yhteydessä noin 10 prosenttia pienempiin kustannuksiin vuodessa. Viiden kilon parannus puristusvoimassa oli taas yhteydessä viisi prosenttia pienempiin kustannuksiin. Henkilöillä, joilla oli verenpainetauti tai ylipainoa, vastaava yhteys havaittiin erityisesti kestävyyskunnon osalta, kun taas Mendelistinen satunnaistaminen tuki lihaskunnon ja kustannusten välistä kausaaliyhteyttä.

Tutkimuksen tulokset tuovat osittaista vahvistusta siihen, että parempi fyysinen kunto vähentää terveydenhuollon kustannuksia.

Elina Vettenterä: Tyypin 2 diabeteksen ja liitännäissairauksien ennustaminen sekä sairauteen että liikkumiseen liittyvän perinnöllisen vaihtelun avulla: FinnGen-tutkimus 279 373 suomalaisella

Elina Vettenterä¹, Laura Joensuu², Katja Waller¹ & Elina Sillanpää^1,3

1 Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
2 Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC), Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
3 Keski-Suomen hyvinvointialue, Jyväskylä

Kuvaus tutkimuksesta

Alttius tyypin 2 diabetekselle on osittain perinnöllinen, mutta terveellisillä elintavoilla, kuten painonhallinnalla ja vapaa-ajan liikunnalla, voidaan ehkäistä tai viivyttää sairastumista merkittävästi. Selvitimme, voidaanko liikkumiseen ja painoon liittyvän perimän avulla parantaa tyypin 2 diabeteksen ja sen liitännäissairauksien riskin ennustamista pelkkään sairausperimään verrattuna. Tutkimuksen aineisto sisälsi tiedot lähes 280000 suomalaisen perimästä ja terveydestä.

Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä, että sama perimän vaihtelu vaikuttaa sekä tyypin 2 diabeteksen riskiin, että ihmisen liikuntatottumuksiin. Huomion arvoista oli, että geneettinen taipumus paikallaanololle ja ylipainolle ennusti tyypin 2 diabeteksen riskiä jopa paremmin kuin perinnöllinen alttius tyypin 2 diabetekselle. Tämän vuoksi diabeteksen ennaltaehkäisyssä on tärkeää tunnistaa henkilöt, joilla on perinnöllinen taipumus ylipainoon, sillä se voi mahdollistaa pitkäkestoisen ja yksilöllisesti suunnitellun elämäntapaohjauksen.

 

******************************

Kilpailuun lähetettiin määräaikaan mennessä 44 abstraktia / liikuntalääketieteellistä tutkimusta. Mukana olevista tutkijoista 15 osallistuu kilpailuun nuorten tutkijoiden kategoriassa. Kaikki tutkimuskilpailuun osallistuneiden tutkimusten tiivistelmät tullaan julkaisemaan tapahtuman verkkosivuilla noin kaksi viikkoa ennen päiviä. Lisäksi neljän finalistin abstraktit julkaistaan Liikunta ja tiede - lehdessä 5/2025

Kilpailuun lähetetyt tutkimusabstraktit arvioi ensimmäisessä vaiheessa Liikuntalääketiede Suomi -verkoston tieteellinen arviointipaneeli.

Olli J. Heinonen, Paavo Nurmi -keskus, Turku
Kerttu Toivo, Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituuttisäätiö
Heikki Pentikäinen, Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos
Timo Eronen, Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos
Tiina Lankila, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka
Arja Uusitalo, HULA – Helsingin urheilulääkäriasema, Urheilulääketieteen säätiö sr
Maarit Valtonen, Huippu-urheilun instituutti KIHU, Jyväskylä

Arviointien perusteella neljä parasta tutkimusta pääsee finaaliin, jossa täydelliset käsikirjoitukset arvioi tätä tarkoitusta varten koottu erillinen finaaliraati.

LTS jakaa myös nuoren tutkijan palkinnon. Sitä voivat tavoitella kaikki alle 35-vuotiaat tutkijat, jotka eivät ole vielä väitelleet.

 

**********************************************************************

Osallistumisohjeet

Kilpailuun voi osallistua 1.1.2025 jälkeen julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. Tutkimuskilpailun tulokset esitellään Liikuntalääketieteen päivillä 2.–3.12.2025, Hotel Haaga Central Parkissa Helsingissä.

Kaikki palautetut tutkimusabstraktit osallistuvat Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2025 -kilpailuun. Kilpailussa jaetaan useampia palkintoja, joista vähintään yksi palkinto menee nuorelle liikuntalääketieteen tutkijalle.

Nuoreksi tutkijaksi katsotaan henkilö, joka ei ole vielä väitellyt ja on korkeintaan 35-vuotias seminaarin alkaessa. Pyydettäessä kilpailijan tulee esittää henkilöllisyystodistus tai vastaava. Nuoren tutkijan osallistuminen kilpailuun merkitään abstraktilomakkeeseen erikseen.

Ilmoittautuminen kilpailuun on jo päättynyt.

Kaikki hyväksytyt abstraktit julkaistaan Liikuntatieteellisen Seuran verkkosivuilla. Abstraktin palauttaneiden tulee ilmoittautua ja maksaa osallistumismaksu normaalisti tapahtuman osallistujatietojen mukaisesti. Jos tutkija ei pääse tapahtumaan ja abstrakti on jo prosessoitu (arviointi + painaminen lehteen), veloitamme 100 euroa.

Kirjoitusohjeet

Varsinaisessa tekstissä esitellään tutkimuksen tausta, menetelmät, päätulokset ja johtopäätökset (otsikoiden seuraavasti):

• Tausta
• Menetelmät
• Tulokset
• Johtopäätökset

Tekstiosiossa ei saa ilmetä tutkimuksen tekijää, taustayhteisöä tai muita tunnistetietoja.

Abstraktin pituus saa olla enintään 3 500 merkkiä eikä siinä saa olla taulukoita tai kuvioita, sillä vain ASCII-merkit toistuvat sähköisellä lomakkeella. Vinkki: Varmistuaksesi, että teksti sisältää vain ASCII-merkkejä, kopioi teksti johonkin tekstieditoriin (esim. Notepad). Myös viitteiden ja välilyöntien tulee mahtua 3 500 merkkiin.

Tutkija voi olla ensimmäisenä kirjoittajana vain yhdessä abstraktissa. Muuten osallistumista ei rajoiteta. Abstraktin esittäjänä tulee olla sen ensimmäinen kirjoittaja.

Arviointi

Abstrakteista poistetaan tunnistetiedot ja ne numeroidaan. Liikuntalääketieteen keskusten nimeämistä asiantuntijoista koostuva arviointipaneeli arvioi ja pisteyttää jokaisen abstraktin. Arviointipaneelin jäsen ei arvioi sellaista abstraktia, jossa hän on tekijänä tai muuten osallisena tutkimuksessa. Annettujen pisteiden perusteella parhaat tutkimukset pääsevät jatkoon. Tasatilanteissa arviointipaneeli päättää lopullisen järjestyksen.

Eniten pisteitä saaneista abstrakteista pyydetään täydellinen suomen- tai englanninkielinen käsikirjoitus 7.10.2025. Käsikirjoitukset lähetetään sähköpostitse osoitteeseen jonne.kamsula(at)lts.fi ja niiden tulee olla perillä 4.11.2025 klo 16.00 mennessä.

Numerotunnistein koodatut käsikirjoitukset lähetetään myöhemmin nimettävälle ulkopuoliselle finaaliraadille, joka arvioi ja pisteyttää jokaisen käsikirjoituksen. Annettujen pisteiden keskiarvo lasketaan ja lisätään abstraktiarvioinnissa saatuihin pisteisiin. Lopullisessa arvioinnissa abstraktin osuus on 25 % ja käsikirjoituksen osuus on 75 %. Korkeimmat yhteispisteet saanut tutkimus on voittaja. Tasatilanteessa finaaliraati päättää lopullisen järjestyksen.

Arviointipaneeli sekä finaaliraadin ulkopuoliset arvioitsijat käyttävät abstraktien ja käsikirjoitusten arvioinnissa yhteisiä kriteereitä. Tasapuolisuutta tieteenalojen kesken korostetaan ja arviointipaneelin jäsen ei arvioi sellaista abstraktia, jossa hän on tekijänä tai muuten osallisena tutkimuksessa. Arvioinnissa huomioidaan: tutkimusidea, aineisto ja menetelmät, tulokset ja johtopäätökset, tutkimuksen uutuusarvo ja tulosten sovellusarvo.

Hyväksymisilmoitus tutkijoille

Tutkijoille ilmoitetaan abstraktien hyväksymisestä tapahtumaan sähköpostitse 16.9.2025. Vaikka tutkijan työ olisi hyväksytty esitettäväksi, vaaditaan kaikilta kilpailijoilta normaali ilmoittautuminen päiville 4.11.2025 mennessä (LLTP25-tapahtumasivusto tai linda.raivio(at)lts.fi, p. 010 778 6602).

Suulliset tutkimusesittelyt

Kaikki työt (finalistit pois lukien) esitetään tutkimusesittelysessiossa paikan päällä tapahtumassa. Finalistit esittävät työnsä erillisessä finaalisessiossa paikan päällä tapahtumassa. Esitysten valmistelusta lähetämme tutkijoille erilliset ohjeet.

Esitysaika kullekin tutkimukselle on 4 minuuttia, jonka jälkeen keskustelulle on varattu aikaa 2 minuuttia. Otathan tämän huomioon valmistellessasi esitystäsi/tallennettasi.

Esitysmateriaalin toivotaan olevan suomenkielistä. Abstraktin esittäjänä tulee olla sen ensimmäinen kirjoittaja.

Ohjeita esityksen laatimiseen

Tee esityksesi PowerPointilla tai vastaavalla ohjelmalla. Nämä ohjeet soveltuvat parhaiten PowerPoint-ohjelmalle, mutta toimivat muissa vastaavissa ohjelmissa.

• Yksi otsikkodia ja haluamasi määrä sisältödioja
• Käytä riittävän isoa fonttia ja varmista, että taustan ja tekstin välillä on riittävän suuri kontrasti
• Voit käyttää esityksessäsi Powerpoint-tehosteita ja -animaatioita, mutta ei videoita
• Pyri ajoittamaan esityksesi kesto niin, että aikaa jää 1–2 kysymykselle: esitys noin 4 minuuttia ja kysymyksille noin 2 minuuttia
• Tallenna tiedosto nimelläsi ennen lähettämistä järjestäjille.

Esitysmuoto, aikataulut ja esitysjärjestys toimitetaan hyvissä ajoin ennen tapahtumaa erillisellä sähköpostilla. Huom! Tänä vuonna tutkimusesittelyt tullaan kuvamaan ja/tai tallentamaan ainoastaan pääsalin (iso auditorio) osalta. Mikäli et halua, että sinun esityksesi kuvataan/tallennetaan, ilmoita asiasta jonne.kamsula(at)lts.fi.

Aikataulu

• 15.9. abstraktien viimeinen jättöpäivä. Abstrakti tulee jättää klo 16.00 mennessä sähköisellä lomakkeella.
• 16.9. abstraktien hyväksymisilmoitus tutkijoille sähköpostitse.
• 7.10. ilmoitus finalisteille ja finalistikäsikirjoitusten tilaus.
• 4.11. viimeinen ilmoittautumispäivä Liikuntalääketieteen päiville.
• 4.11. käsikirjoitusten palautus klo 16.00 mennessä, jonne.kamsula(a)lts.fi.
• 19.11. lähetä esitysdiasi etukäteen jonne.kamsula(a)lts.fi klo 16.00 mennessä
• 2.12. Suulliset tutkimusesittelysessiot Liikuntalääketieteen päivillä (3 - 4 sessiota rinnakkain)
• 2.12. finalistien esitykset ja kilpailun tulosten julkistaminen sekä palkintojen jako klo 16.30 alkaen

 

Lisätietoja

Jonne Kamsula    
p. 010 778 6606, 050 310 5423
jonne.kamsula(at)lts.fi

 

Seminaarin aihetunnisteet:

#LLTP25 #liikuntalääketiede #hotellihaaga