Linda Mustelin on terveydenhuollon erikoislääkäri ja toimii ylilääkärinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Hyvinvointiseurantayksikössä. Hän tutkii tarttumattomia tauteja ja niiden riskitekijöitä suomalaisessa väestössä ja kehittää yhdessä työryhmän kanssa väestön terveyden seurantamenetelmiä.

Tutkimuksieni tavoitteena on ymmärtää liikunnan, lihaskasvun ja painonpudotuksen fysiologiaa. Tutkimuksemme kattaa laajan valikoiman fysiologiaa koko kehon, lihasten, solujen ja molekyylien tasolla käyttäen erilaisia in vivo ja in vitro -tutkimusmalleja. Hyödynnämme uusimpia fysiologian ja biotieteiden tutkimusmenetelmiä, kuten omiikka- ja leimauskokeita.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hannele Harjunen toimii liikuntasosiologian apulaisprofessorina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa keskittyvät yhteiskuntatieteelliseen lihavuustutkimukseen, sukupuolittuneisiin ruumisnormeihin ja niiden sosiaaliseen rakentumiseen, liikuntakulttuurin ruumiillisiin normeihin sekä liikunnan ja urheilun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin. Viime vuosina Harjunen on osallistunut VTN:n Kohti eettisempää ja vastuullisempaa painopuhetta ja -käytäntöjä -hankkeeseen yhteistyössä Sydänliiton ja Syömishäiriöliiton kanssa. Hän on myös jäsen sosiaali- ja terveysministeriön Terveydeksi-ohjelman Vähennetään lihavuuden stigmaa -työryhmässä sekä Syömishäiriöliiton hallituksessa.

Timo Partonen on psykiatrian dosentti ja toimii tutkimusprofessorina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Työssään hän muun muassa tutkii mielialaan niin kielteisesti kuin myönteisesti vaikuttavia tekijöitä. Hänen tutkimustyönsä tavoitteena on selvittää, miten etenkin masennus, unettomuus ja kaamosoireet vaikuttavat terveyteen ja mitä tämä merkitsee hyvinvoinnille. Päämääränä on löytää uusia keinoja, joilla masennusta, unettomuutta ja kaamosoireita voidaan hoitaa, lievittää tai ehkäistä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Marja Kinnunen on tutkinut itsesäätelyn ja motivaatiotekijöiden vaikutuksia elintapavalintoihin. Tule ry:n toiminnanjohtajana hän koordinoi Kansallista TULE-ohjelmaa ja edistää tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Häntä kiinnostaa erityisesti ammattilaisen ja asiakkaan/potilaan kohtaamisen merkitys elintapamuutoksen tukemisessa. Työssään Kinnunen on vienyt tutkimukseen perustuvia ohjausvälineitä käytännön ammattilaisten käyttöön.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Marjukka Nurkkala, FT, tutkijatohtori, laillistettu ravitsemusterapeutti, ODL Liikuntaklinikka ja väestöterveyden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

 

LT, dos., liikuntalääketieteen erikoislääkäri Merja Perhonen on ollut perustamassa liikuntalääketieteen poliklinikkaa Keski-Suomen keskussairaalaan v. 2016 ja on toiminut ko. poliklinikan ylilääkärinä 1.8.2022 alkaen Keski-Suomen hyvinvointialueella. Hänellä on pitkä kliininen kokemus liikuntalääketieteen erikoislääkärinä toimimisessa yksityisessä ja julkisessa terveydenhuollossa. Väitöksen jälkeen hän jatkoi tutkimustyötä Yhdysvalloissa post doc-tutkijana aiheena liikkumattomuuden ja liikunnan vaikutukset sydämeen ja verenkiertoelimistöön, ensin perustutkimusta Chicagossa University of Illiois at Chicagon lääketieteellisen fysiologian ja biofysiikan laitoksella ja sen jälkeen soveltavaa tutkimusta Dallasissa NASA:n sponsoroimassa tutkimusprojektissa Institute for Environmental and Exercise Medicine -tutkimuslaitoksessa, molemmissa yhteensä 5 vuoden ajan. Vuonna 2018 hän toimi tieteellisenä tutkijana vuoden ajan Stamford, Connecticutissa Orthopedic Foundation for Active Life Styles-tutkimuslaitoksessa. Perhonen on Suomen Lääkäriliiton liikuntalääketieteen alaosaston varapuheenjohtaja. Hän on myös Käypä Hoito Liikunta työryhmän puheenjohtaja.

 

 

 

 

 

Tero Kuha, fysioterapeutti, Sairaala Novan liikuntalääketieteen poliklinikka, Jyväskylä

Eero Haapala, FT, dosentti, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

Lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala toimii liikuntalääketieteen yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa painopiste on erityisesti liikunnan ja fyysisen kunnon vaikutuksissa lasten ja nuorten aivoterveyteen, metaboliseen oireyhtymään ja valtimoterveyteen. Hänen erityinen mielenkiintonsa kohde on kestävyyskunnon mittaaminen, kestävyyskunnon suhteuttaminen kehon kokoon ja eri tavoin suhteutetun kestävyyskunnon merkitys terveydelle. 

 

 

 

 

 

 

 

Henri Vähä-Ypyä, DI, Liik.yo, laboratorioinsinööri, UKK-instituutti

 

Matti Hyvärinen, TtT, LitM, DI, Tutkijatohtori, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto