Metsien ja järvien voimaa

Olen ehkä hieman jäävi perustelemaan tätä, mutta teen sen kuitenkin. Jyväskylästä ihmisille tulee mieleen tietysti maailmankuulu ralli, mutta nopeasti myös liikuntatiede, aktiivinen elämäntapa ja hyvät liikuntamahdollisuudet.

Jyväskylässä järvet, harjut ja metsät sijaitsevat käytännössä keskellä kaupunkia. Liikuntapaikkarakentaminen on siirtynyt perinteisestä kenttä- ja stadionrakentamisesta monitoimisiin, tutkimusta ja hyvinvointia yhdistäviin liikunnan keskuksiin. Tämän kehityksen huipentuma on rakenteilla oleva Hippos-alue, joka tekee Jyväskylästä entistä vahvemmin Suomen liikuntapääkaupungin.

Mutta hypätään hetkeksi Jyväskylän ulkopuolelle ja tarkastellaan liikunnan ja liikkumisen mahdollisuuksia Suomessa. Osaltaan liikunnan edistäjinä, liikuntapaikkojen lakisääteisinä rakentajina ja kunnossapitäjinä Suomessa toimivat kunnat. Kurjistuvan kuntatalouden kourissa pohditaan kestävän kehityksen ratkaisuja liikuntapaikkojen korjausvelan paikkaamiseksi ja uudisrakentamisen tueksi. Uskallan arvata, että kuntapäättäjät pohtivat vahvasti ja vakavasti, miten olemassa olevaa luontoa ja vaihtuvia vuodenaikoja voisi hyödyntää kustannustehokkaasti. Kun kuntatalous kiristyy, katse kääntyy yhä enemmän siihen, mitä meillä jo on: metsiin, järviin, harjuihin ja vuodenaikoihin.

Mitä jos katsoisimme metsiä ja järviä hetken liikunnan ja liikkumisen näkökulmasta? Ne eivät ole vain maisemia lenkkipolun varrella, vaan parhaimmillaan osa liikuntareseptiä. Metsät mäkisine polkuineen ja vesi elementtinä tarjoavat mainion toimintaympäristön lisätä esimerkiksi tehoa harjoitteluun. Otetaan tästä pari konkreettista esimerkkiä.

Hiihtäjien harjoittelusta koko kansan terveysliikunnaksi ja globaaliksi kuntoilutrendiksi on kehittynyt sauvakävely, joka pääsee parhaiten oikeuksiinsa luonnonläheisessä metsämaastossa. Epätasaisilla poluilla sauvojen kärjet pureutuvat maahan, mikä mahdollistaa tehokkaan ja oikean työntötekniikan. Olitpa liikkeellä terveyttäsi vaalien tai kuntoasi kehittäen, vaihteleva ja mäkinen maasto tekee liikkumisesta sekä tehokasta että innostavaa.

Entä järvimaisema liikkumisen paikkana? Vesi tarjoaa liikkujalle erinomaisen harjoitteluympäristön, sillä se antaa liikkeelle sopivasti vastusta. Samalla veden noste keventää kehoa ja vähentää lihasten kuormitusta. Ei olekaan yllättävää, että uinnin rinnalle on kehittynyt yhä suositumpi vesijuoksu, jota voi harrastaa muuallakin kuin uimahallissa. Myös luonnossa liikkuvat ovat omaksuneet lajin kesäisen muodon, kevyen järvihölkän.

En malta olla palaamatta takaisin Jyväskylään, sillä vesijuoksun maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 Jyväskylän seudulla. Suomi, ja käytännössä Jyväskylän alue, on ollut lajin keskus siitä lähtien, ja kilpailuja on järjestetty näissä maisemissa säännöllisesti tämän jälkeenkin. Vesivyön hankkimalla pääsee mukavasti alkuun, vaikkei vielä välttämättä lajin MM-kisoihin tähtäisikään. Kieltämättä tuntuisi houkuttelevalta ajatukselta katsoa hellepäivän jälkeistä auringonlaskua liikuntatuokion aikana uudesta perspektiivistä.

Liikunnan edistämisessä riittää ratkaistavaa. Sisäliikuntatilat ja vuorot voivat olla täynnä. Uusilta asuinalueilta saattaa puuttua infra ja liikuntapaikkojen saavutettavuus voi olla hankalaa. Osa halli- ja kenttäverkostosta voi vaatia korjausta tai uudistamista. Lista voi olla pitkä ja liikkumattomuuskin vaivaa meitä kansakuntana. Kaikesta huolimatta muistetaan kuitenkin Suomen upea luonto metsineen ja järvineen vuodenaikojen vaihtelua unohtamatta. Suomen luonnon tarjoamia kaikkia liikunnan ja liikkumisen mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä, mutta niiden tarjoama potentiaali on ulottuvillamme.

Arto Hautala
fysioterapian ja kuntoutuksen professori
Jyväskylän yliopisto
Liikuntatieteellinen tiedekunta
LTS:n puheenjohtaja
arto.j.hautala@jyu.fi