Liikkuva joulu V: Liike ei ole tärkein joululauluissa

Kuva: Joululeikkejä Iitin Myllylässä vuonna 1925. Kuva: Aino Oksanen/Museoviraston kansatieteen kokoelmat.

Ensikuulemalta joululauluissa ei ole kovin paljon liikunnallista sanomaa. Jotain sentään löytyy joka joulu yhä soivalta jo yli satavuotiaalta perinneosastolta.

Ruotsalaisten Emmy Köhlerin säveltämä ja Sigrid Sköldberg-Petterssonin sanoittaman Reippahasti käypi askeleet -laulun suomentaja ei ole tiedossa. Joka tapauksessa äidin hommat ovat laulussa kiireiset ja taatto hankkii innolla kuusta. Ja lapsista Anni saa kelkan.

Joulun lauletuimpiin kuuluva J. H. Erkon riimittelevä No, onkos tullut kesä? ottaa ikäihmisetkin huomioon. Laulussa ”vanhakin nyt nuortuu kuin lapsi leikkimään, ja koukkuselkä suortuu niin kaikk´ on mielissään”.

Aukusti Simojoen virolaiseen joululauluun sanoittama Kilisee, kilisee kulkunen tunnelmoi rekikyydillä: ”Käy yli harjanteen kulku reen hiljallee, poikki suon ja laidunten, halki niittyjen.” Reellä kulkemisen saattaa laskea liikunnaksi etenkin kovemmassa vauhdissa. Tasapainoilu kysyy paitsi istumapuolta myös niitä kuuluisia vaikeasti harjoitettavia pieniä lihaksia.

Berdt Sarlinin säveltämässä ja Immi Hellénin sanoittamassa Joulukirkkoon-laulussa tunnelmoidaan hevoskyydissä. Se tuo esiin myös maaseudun luokkaerot. Talolliset kulkivat hevosilla, mökkiläiset jalan: ”Tuossa mökin Miina kulkee kirkolle. Taavetti ja Tiina, nouskaa kannoille!”

Tonttujen jouluyössä ”leikitellään kuusen alla, kuusen alla, kunnes päivä koittaa taivahalla, taivahalla”. Ruotsista Suomeen tulleen laulun on säveltänyt Vilhelm Sefve-Svensson ja sanoittanut Alfred Smedberg. Ruotsalainen kansansävelmä Hei tonttu-ukot hyppikää on suora kehoitus liikkumaan. Alun perin viisu on juomalaulu.

Joululaulujen hyvä kertomus

Vaan joulun liikkuvaisin on tietysti pukki. Suomalaiseen kansansävelmään riimitelty Pukki se ovella kolkuttaa kertoo joulun urakkamiehen liikkeistä: ”Poispäin pukki taas matkoaa, muualla lapset ne odottaa. Hänen on käytävä ympäri maan pitkissä peninkulmasaappaissaan.”

Suuri osa joulun suosikkilauluista on toistasataa vuotta vanhoja. Ne heijastelevat aikansa käsityksiä hyvästä joulusta ja kunnollisista kansalaisista. Keskiluokkaisten tekijöiden luomukset ohjaavat viettämään joulua hartaasti ja maltillisesti. Taustalla oli maaseudun jouluihin liittynyt sahdin ja paloviinankin juonti, joka saattoi innoittaa rajuunkin menoon.

Suomalaisista joululauluista kaikuu kaipuu ihanteelliseen maalaisyhteisöön. Vaikutelma on vain voimistunut vuosien mittaan. Laulujen kuvaamaa Suomea ei ole ollut olemassa pitkään aikaan, mutta jouluna tarrataan kiinni yhä kadonneeseen aikaan.

Uudemmistakaan joululauluista ei juuri liikettä löydy. Finntrion vuonna 1982 levyttämä Liikettä lapasiin lapsoset on lupaava, eikä petä täysin liikunnallisia odotuksia. Laulussa lapset tekevät lumilyhdyn, lakaisevat pihan ja vievät lyhteen linnuille.

Aika monella pulssia taitaa joulumusiikista nostaa ripeimmin Wham!-yhtyeen Last Christmas. Whammageddon eli haikean imelän jouluhitin välttäminen mahdollisimman pitkään on jo käsite. Laulun pakoilu ei ole ihan helppoa. Tekijänoikeusjärjestö Gramexin mukaan Last Christmas (631 soittokertaa) oli vuonna 2021 kaupallisten radioiden soitetuin joulubiisi.

Jos ja kun jouluna on lunta

Kahdessa ensimmäisessä ”Liikkuva joulu” -blogitekstissäni (2018 ja 2019) kirjoittelin lumenpuutteesta. Vaan tänä jouluna on lunta lähes koko Suomessa, vaikka vesisade onkin lumenpintaa laskenut. Joukokin pääsee hiihtelemään Kontulassa. Talviurheiluvälineitä löytyy varmaan monesta lahjapaketista. Tässä suhteesta ajat eivät ole muuttuneet sadan vuoden takaisesta. Suomen Urheiluaitta maalaili ilmoituksessa Helsingin Sanomissa 17.12.1922 talven ihmeitä:

”METSIIN SALAISUUDET tulevat yksinomaan hiihtäjiin tietoon, sillä vain he saattavat korkeiden kinoksien yli tunkeutua tiheiden kuusikkojen ympäröimiin metsien lumilinnoihin ja vain he saattavat nauttia niiden ihanuuksista. Ostakaa siis sukset sekä lahjaksi toiselle että itsellenne, sillä ne tuottavat tosi ilon omistajalleen.”

Sata vuotta sitten oli tarjolla suksien lisäksi kelkkoja, luistimia ja potkukelkkoja. Ja lahjavalinnan helpottamiseksi saatavilla oli lahjakortteja.

Joulun perinteistä pintansa on pitänyt myös saunominen. Harvian teettämän kyselyn mukaan 2020-luvun alussa saunaan meni jouluna yli 80 prosentilla suomalaisista. Ahkerimpia joulusaunojia ovat 31–40-vuotiaat miehet, joista 87 prosenttia saunoo jouluna. Tämän joulun luvut saattavat tosin olla alemmat korkean sähkönhinnan vuoksi.

Jouko Kokkonen

Lue myös aiemmat Liikkuva joulu -kirjoitukset

Liikuntatieteellinen Seura toivottaa rentouttavaa joulua ja onnellista uutta vuotta 2023! Nyt on aika hiljentyä joulunviettoon. Asiakaspalvelumme on kiinni 22.12.2022–5.1.2022 välisenä aikana.