Jääkiekon MM-kisojen kohtalossa ei ole kyse vain jääkiekosta

Vetoomustuomioistuimen syyttäminen Venäjä-ratkaisusta tuntui tuoreeltaan turhalta ja ylimitoitetulta. Tältä pohjalta asiaa kommentoin itse viime viikolla Huomenta Suomessa. Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF oli perustellut Venäjän sulkemisen liian löysästi turvallisuusnäkökohdilla. Samaan aikaan viisumin saaneita venäläisiä turisteja liikkuu Euroopassa tuhansittain. Luonnollisesti Venäjä-mielisten ja Ukrainaa tukevien katsojien väliset yhteenotot olisivat mahdollisia, jos Venäjä kisoihin osallistuu. Oikeutetusti voi olettaa, että MM-kisoille ominainen rento keväinen meininki kaikkoaisi kauas Venäjän pelien liepeiltä.

Kokonaiskuva muuttui kuitenkin ainakin hiukan, kun sveitsiläinen Inside Paradeplatz kertoi välimiespaneelin puheenjohtajana toimineen italialaisen Giulio Palermon vierailleen puhujana Moskovassa syyskuussa. Myös egyptiläinen Ismail Selim on käynyt Moskovassa toukokuussa 2026. Suoraa yhteyttä Venäjä-päätöksen ja matkojen väliltä on hyvin vaikea osoittaa, mutta CAS:n kannalta tilanne on vähintään kiusallinen. Jääviysepäilyt heräävät erityisen herkästi, kun kyseessä on yksi kansainvälisen (urheilu)politiikan kuumimmista kysymyksistä. Tilanne ei kerro hyvää CAS:n ja sen jäsenten arvostelukyvystä.

Yhden paneelin jäsenistä nimesi CAS, yhden IIHF ja yhden Venäjän jääkiekkoliitto. CAS:n nimeämä ja paneelia johtanut Palermo toimii myös UEFA:n eettisten ja kurinpitoasioiden tarkastajana. Hän on UEFAn edustaja kurinpito- ja valitusmenettelyissä, joten hänellä on runsaasti ensikäden tietoa suuren urheilujärjestön säännöistä ja menettelytavoista. Venäjän jääkiekkoliiton nimeämänä paneeliin kuului brittiläinen Mark Hovell ja IIHF:n ehdottamana Selim. Osapuolten nimeämien edustajien on toimittava nimeäjätahosta riippumattomasti ja puolueettomasti.

Joka tapauksessa IIHF tukeutui omassa ratkaisussaan liian huteralle pohjalle, mikä antoi Venäjälle paikan iskeä. Venäläisvalituksen ajoitukseen vaikutti epäilemättä Kansainvälisen olympiakomitean omaksuma toimintalinja, jonka mukaan kansainväliset lajiliitot päättävät eri maiden kelpoisuudesta osallistua toimintaansa. Venäjälle ja sen presidentille Vladimir Putinille CAS:n päätös on kaikin tavoin voitto. Jos Venäjä pääsee mukaan, niin sen maajoukkue pääsee valokeilaan lajissa, jonka merkitys on maassa erittäin suuri. Ja jos kielto jatkuu tavalla tai toisella, niin Venäjä voi tässäkin asiassa esiintyä marttyyrina ainakin kotiyleisölleen.

Jännitteet huipulla kovia

Jääkiekossa tilanne on moniin muihin lajeihin verrattuna sikäli poikkeuksellinen, että valtaosa lajin huippumaiden hallituksista on asettunut sodassa Ukrainan puolelle. Eriasteista Venäjän toiminnan hyväksyntää on ilmennyt lähinnä Kazakstanissa, Yhdysvalloissa, Slovakiassa sekä aiemmin Viktor Orbánin Unkarissa.

Jos Venäjä korvaisi A-ryhmään nousseen Ukrainan kisoissa, niin sen kanssa alkulohkossa pelaisivat tällä tietoa Itävalta, Latvia, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi ja Sveitsi. Näistä Itävalta, Latvia, Ruotsi ja Suomi ovat ilmoittaneet, etteivät ne ottele Venäjän kanssa. Sveitsi on tehnyt nuorten MM-kisoja koskevan vastaavan päätöksen. B-lohkon maista Venäjää koskevan boikottiratkaisun ovat tehneet Norja, Tanska, Tšekki. Kazakstan on ilmoittanut olevansa valmis pelaamaan Venäjän kanssa. Tämä taktiikan tavoitteena lienee tehdä Venäjän osallistumisesta mahdotonta toisten huippumaiden vetäytymisen takia.

Jääkiekon MM-kisoissa on toteutunut kerran laajamittainen boikotti. Vuonna 1957 Yhdysvallat, Kanada, Länsi-Saksa, Norja, Italia ja Sveitsi jäivät pois Moskovassa pelatuista kisoista protestina Unkarin kansannousun veriselle tukahduttamiselle. Itävalta, Japani, Ruotsi ja Suomi osallistuivat kisoihin itäblokin maiden ohella.

IIHF:n puheenjohtajana lokakuussa 2026 aloittanut Franz Reindl valittiin tehtäväänsä pitkälti Venäjä-mielisten jäsenliittojen tuella. Yksi hänen valintansa puolesta toimineista oli Venäjälle muuttanut IIHF:n entinen puheenjohtaja Rene Fasel. Reindl voitti äänin 60–57 vastaehdokkaansa tsekkiläisen takavuosien huippumaalivahdin Petr Břízan, joka on suhtautunut kielteisesti Venäjän paluuseen kansainvälisiin kaukaloihin. Uusi puheenjohtaja on pysytellyt hiljaa Venäjä-päätöksen jälkeen. Puheenjohtajan osalta tilanne ei siten ole välttämättä kovin suuresti muuttunut. IIHF:n johdossa 2021–2026 toiminut kanadalaisranskalainen Luc Tardif kuunteli aika herkällä korvalla Kremlin kuiskeita.

Puheenjohtajavaalin tulos kuvaa IIHF:n päätöksenteon luonnetta. Järjestön kongressissa jäsenliitoilla on aina yksi ääni. Mukana on sellaisia jääkiekon suurmaita kuin Azerbaidžan, Arabiemiraatit, Kuwait, Malesia, Thaimaa ja Turkmenistan. Kaksi ääntä on niillä liitoilla, joiden joukkueet ovat pelanneet kolmena vuonna peräkkäin jollakin tasolla miesten tai naisten MM-kisoissa.

Pelissä myös Münchenin olympiahaku

Saksan hallitus on ilmaissut toiveenaan, että kisat voidaan pitää ilman Venäjää. Hallitus ei kuitenkaan halua ottaa ainakaan vielä tiukkaa kantaa esimerkiksi viisumiasiassa. Tilannetta mutkistaa Münchenin olympiakisahakemus, joka todennäköisesti kärsisi, jos Saksan hallitus torjuisi näyttävästi Venäjän osallistumisen. KOK:n mukaan urheilijoiden pääsyä kansainvälisiin kilpailuihin ei saa rajoittaa hallitusten toimin mistään syystä.

KOK:n linjauksen jättäminen huomiotta vaikuttaisi todennäköisesti Münchenin mahdollisuuksiin päästä vuosien 2036, 2040 tai 2044 kesäolympiaisännäksi. Hanke vaatii menestyäkseen myös liittohallituksen tuen. KOK päättää lähiaikoina, pääseekö München jatkoon hakuprosessissa. Jääkiekossa syntynyt tilanne on siten hankala Saksan olympiakomitealle, joka valitsi Münchenin hakijaksi syyskuun lopussa. KOK:n puheenjohtaja Kirsty Coventry on ajanut voimakkaasti Venäjän paluuta kilpakentille ja katsoo varmasti tarkasti Saksan ratkaisuja myös olympiahaun näkökulmasta.

Miksi IIHF ei sitten yksinkertaisesti tee uutta paremmin perusteltua päätöstä Venäjä-asiassa? Sen läpimeno järjestössä ei ole varmaa. Saksan liitto väläytti viime viikolla MM-kisoista luopumista. Tämäkin on käytännössä vaikeasti toteutettava vaihtoehto erilaisten taloutta koskevien sopimusten vuoksi. Asia olisi saatava ratkaistua tämän vuoden aikana jo siksi, että ottelukohtaisten lippujen myynti alkaa vuoden 2027 alussa.

Rahaa tottelevat urheilujärjestötkin. Pitkäaikainen ruotsalaissponsori katkaisi jo yhteistyön ja Nokian Renkaat ilmoitti vetävänsä tukensa pois, jos Venäjä pääsee MM-kisoihin. Vielä ensi keväänä pääsponsorina toimivan Škodan vetäytyminen muuttaisi asetelmia perusteellisesti.

Vain pieni osa MM-kisojen peleistä käydään kaukalossa. Jatkoeriä on luvassa lukuisia ennen kuin edes kevään 2027 turnauksen toteutustapa on selvillä. Kansallisten liittojen yhteistoiminnan koordinoinnin on myös syytä parantua, jos ne haluavat tosissaan pitää Venäjän ulkona kisoista. CAS:n päätöksen herättämät ensireaktiot kertoivat, että Venäjälle suosiolliseen ratkaisuun ei ollut varauduttu.
 

​​​​​​​

Jouko Kokkonen
päätoimittaja, Liikunta & Tiede -lehti

Lähteet:

DPA. Das Cas-Urteil zu Russland im Eishockey und die Folgen, 9.11.2026. https://www.zeit.de/news/2026-11/09/das-cas-urteil-zu-russland-im-eishockey-und-die-folgen

Renglli, T. Pro-“Putin“-Urteil: Zürcher Star-Anwalt geht unter Protest, Inside Paradeplatz, 9.11.2026, https://insideparadeplatz.ch/2026/11/09/pro-putin-urteil-zuercher-star-anwalt-geht-unter-protest/¨

Haines, C. The Three Men Behind Russia’s Return to International Hockey: Who Are They, Who Selected Them, and Why Did They Rule Against the IIHF? HockeyGamedayTV, 6.11.2026 https://hockeygamedaytv.com/2026/11/06/three-arbitrators-russia-hockey-cas-ruling