FIFA ja KOK kehittelevät säätöpohjaista maailmanjärjestystään

Toisen maailmansodan jälkeen kehittyneen sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen murenemisesta on puhuttu syystäkin paljon 2020-luvun puolivälissä. Yksi merkki tästä on Yhdistyneiden Kansakuntien merkityksen romahdus, vaikka sen alaiset järjestöt tekevät edelleen merkittävää työtä maailmanlaajuisesti.

Myös monien kansainvälisten sopimusten merkitys on laskenut. Tämä koskee muun muassa ilmastonmuutoksen vähenemiseen tähtääviä toimia. Suurimpana järjestelmän heiluttajana on esiintynyt Donald Trumpin johtama Yhdysvallat. Venäjä on osaltaan pyrkinyt hämmentämään lännen ja muun maailman suhteita. Kiina kasvattaa omaa poliittista ja taloudellista valtaansa pitkäjänteisesti. Myös Intian merkitys on kasvanut.

Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA ja Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) ovat osanneet sopeutua muuttuneisiin kansainvälispoliittisiin oloihin. Järjestöt ovat jatkaneet omien säätöperustaisten maailmanjärjestystensä kehittämistä. Molemmat toimivat omilla tahoillaan, mutta pääsuunta on sama. Toiminnan painopiste ja siihen vaikuttavien toimijoiden joukko on kovaa vauhtia siirtymässä pois Länsi-Euroopasta. Yhdysvallat käy kumppaniksi, kun sen kanssa voi tehdä diilejä.

Linjaa vetävät puheenjohtajat Gianni Infantino (FIFA) ja Kirsty Coventry (KOK). Suunta on sama, vaikka tyyli on erilainen. Infantino haluaa paistatella julkisuudessa ja antaa räiskyviä lausuntoja. Coventry ei ainakaan vielä ole loistanut esiintymisissään. Coventryn varovainen tyyli näyttää kuitenkin toimivan paremmin kuin Infantinon suurieleisyys.

Avauspotkun jälkeen kaikki muuttui taas MM-kisoissa

FIFA teki sen taas. MM-kisojen alettua järjestöön kohdistunut kritiikki vaimeni ja ottelut tempaisivat mukaansa. Kap Verde teki järjestölle suuren palveluksen panemalla loppuottelijat Espanjan ja Argentiinan ahtaalle, mikä ikään kuin osoitti 48 maan kisojen toimivan odotettua paremmin.

Vuoden 2026 MM-kisoista tuli FIFAlle kaikkien aikojen taloudellinen menestys. Katsomot täyttyivät kovista lipunhinnoista huolimatta. MM-turnauksessa pääosassa olivat rikkaat palloilijat, joita tuli katsomaan paikan päälle varakkaat ympäri maailman.

MM-kisojen huomioarvo on kiistatta huikea. Kisoja seurattiin tarkasti myös jalkapallomielessä pienissä Aasian väkirikkaissa maissa, kuten Kiinassa, Intiassa, Pakistanissa ja Indonesiassa. FIFA otti jalkapallotuotteesta kaiken irti ja tuotto nousi 15 miljardiin dollariin.

Turnauksen aikaan 44 ottelussa ja kaikilla 15 stadionilla vieraillut Infantino sai osakseen buuauksia, vaan mitä siitä, jos yleisö äänteli, kun raha liikkui FIFAn tilille. Puheenjohtaja lenteli ahkerasti pelipaikkakuntien välillä. Mitä siitäkään, jos monia pöyristytti Infantino diilikumppaninsa Donald Trumpin vaatimuksesta junailema yhdysvaltalaispelaajan pelikiellon kumoaminen. Näitä äijiä ei somekohina häiritse, vaan he elävät siitä.

Yhdysvaltojen kireät suhteet toisten järjestäjämaiden Kanadan ja Meksikon kanssa eivät kisoihin lopulta paljon heijastuneet. Kanadan pääministeri Mark Carney seurasi matalalla profiililla loppuottelua ja osallistui palkintoseremoniaan New Jerseyssä, vaikka Donald Trump oli kovasanaisesti piikitellyt pohjoisen naapurin metsäpalojen vaikutusta ilmanlaatuun. Paikalla oli myös Meksikon presidentti Claudia Sheinbaum.

Infantino

MM-kisojen tuomat rahavirrat näyttivät takaavan Infantinolle varman jatkokauden FIFAn puheenjohtajana. Tämä ei kuitenkaan hänelle riittänyt. Hän ilmoitti haluavansa eriyttää MM-kisat FIFAsta erilliseksi FIFA Foreard Enterprises -yhtiöksi, jonka enemmistöomistaja järjestö olisi. Vähemmistöosakkaita kokoamaan Infantino sai Donald Trumpin erittäin vaikutusvaltaisen vävyn Jared Kusherin veljen Joshuan. Myös jäsenliitot olivat saamassa pienen omistussiivun yhtiöstä ja liitoille 20 miljoonaa euroa jo vuoden 2027 alussa. Toinen 20 miljoona olisi luvassa myöhemmin. Infantino vaati jäsenliitoilta nopeaa vastausta.

Infantino ilmeisesti laski, että muhkea rahapotti riittää takaamaan 211 jäsenliiton enemmistön tuen. Hän joutui kuitenkin luopumaan suunnitelmastaan, kun Euroopan, Pohjois- ja Keski-Amerikan ja Aasian jalkapalloliitot tyrmäsivät suunnitelman. Etelä-Amerikka hissutteli perässä hiukan lievemmin ilmaisuin. Kyse ei ole siitä, saako kansainvälinen huippujalkapallo olla bisnestä. Nyt otellaan siitä, millaista bisnestä sen pitää olla, ja kuka määrittää maajoukkuetoimintaan perustuvan liiketoiminnan ehdot.

Joka tapauksessa kävi ilmeiseksi, että Infantino innostui säätämään liikaa, ja jopa jatkokausi on uhattuna. Hän ei ole kuitenkaan luovuttanut ja sai ainakin nesteytystauon, kun FIFAn hallitus ilmaisi hänelle tukensa keskiviikkona 5.8. Marokossa pidetyssä hätäkokouksessa. Infantinon mahdolliset vastaehdokkaat kartoittavat varmasti tilanteen tarkasti ja asettuvat ehdolle, jos valinta näyttää todennäköiseltä.

Ennen Infantinon viimeisintä viirausta puheenjohtaja Ari Lahti kiirehti ilmoittamaan sveitsiläisen diilintekijän saavan Suomen Palloliiton äänen. Samalla hän liittyi säätöperustaisuuden kannattajiin: tärkeintä on, että talous on kunnossa. Lahden mieli muuttui nopeasti, kun maailmanlaajuinen tyrmistys levisi jalkapallopiireissä.

KOK

Puheenjohtaja Kirsty Coventry ajoi kesällä läpi olympialiikkeen peruskirjan muutoksen, joka avaa tien Venäjän ja Valko-Venäjän täysmittaiselle paluulle olympiakisoihin. Peruskirjan mukaan KOK:n on turvattava olympialiikkeen puolueettomuus kaikissa tilanteissa ilman, että järjestö taipuu hallitusten tai muiden yhteiskunnallisten ja taloudellisten tahojen painostukseen.

Muotoilun voi suomentaa niin, että KOK määrittelee linjansa itse. Käytännössä olympialiike on historiansa aikana mukautunut isäntämaan tarpeisiin ja toiveisiin, mistä selvimpinä esimerkkeinä ovat Berliinin (1936), Moskovan (1980), Pekingin (2008 ja 2022) ja Sotšin (2014) kisat.

KOK:n linjaus teki selväksi, että ihmisoikeusininällä ei ole sijaa Coventryn KOK:ssa senkään vertaa kuin hänen edeltäjänsä Thomas Bachin kaudella. Ajoitus MM-kisojen aikaan oli todennäköisesti harkittu. Päätöksen aiheuttama kohu jäi mahdollisimman pieneksi.

Coventry on edennyt puheenjohtajana vielä matalammalla profiililla kuin Bach. Pragmaattisesti toimiva puheenjohtaja ei näytä tavoittelevan otsikoita. Coventry ei ole tavannut Donald Trumpia, vaan on pitänyt Los Angelesin vuoden 2028 olympiavalmisteluista yhteyttä varapresidentti J. D. Vancen kanssa. Harva meistä taisi huomata, että Coventry tapasi yhdessä Bachin kanssa Xi Jinpingin marraskuussa.

Tapaaminen Kiinan voimamiehen kanssa korostaa KOK:n painopisteen siirtymistä pois järjestön linjauksia pitkälti hallinneesta Euroopasta. FIFAn Infantinokin taitaa yrittää samaa, mutta Euroopan jalkapalloliitolla UEFAlla ja muilla maanosaliitoilla on paljon todellista valtaa. Samaa ei voi sanoa maanosien olympiakomiteoista, jotka ovat KOK:n hallinnon jatke.

Asetelmaa mutkistaa, että Kalifornian demokraattikuvernööri Gavin Newsom kuuluu Trumpin näkyvimpiin arvostelijoihin. Hän saattaa käydä kisojen aikaan jo presidentinvaalikampanjaa. Toisaalta hänet voi panna koville osavaltionsa ongelmista, jotka varjostavat kisoja. Kisojen vastustus on lisääntynyt kaupungissa, kun muun muassa asunnottomuus on lisääntynyt. Trumpin presidenttiys on muuttunut entistä kaoottisemmaksi ja olympiakisoihin liittyviä käänteitä tulee varmasti.

Ihanteilla jonkin verran merkitystä olympialiikkeelle

KOK:lle peruskirja ja julkituodut ihanteet ovat olympialiikkeen historian vuoksi tärkeämpiä kuin vastaavat asiakirjat FIFAlle, joka voi tyytyä julistamaan jalkapallon yhdistävän maailman. Olympialiike esiintyy mielellään maailman kansojen, rauhan puolestapuhujana ja urheilevan nuorison yhdistäjänä. Kirjatut ihanteet ovat tarpeen toiminnan oikeuttamiseksi. Joku saattaa niihin jopa uskoa. Toiset voivat vedota niihin tarpeen tullen.

KOK:n hallintorakenne tekee päätöksenteosta ennustettavampaa kuin FIFAssa. Päätösvaltaa käyttävät järjestön valitsemat henkilöjäsenet, jotka eivät helposti lähde kyseenalaistamaan olympialiikkeen linjaa ainakaan julkisesti. Virallisesti he edustavat olympialiikettä, eivät kotimaataan. Todellisuudessa yksittäisen jäsenen liikkumavara suhteessa kotimaansa hallitukseen vaihtelee paljon. Autoritäärisesti tai diktatorisesti hallittujen valtioiden KOK-jäsenet eivät tee päätöksiä omin päin.

Oleellisinta molemmille järjestöille on pystyä määrittelemään mahdollisimman pitkälle ehdot, joilla ne ovat kytköksiä kansainväliseen politiikkaan. Molempien toimintaa säätelee pitkälti se, että ne ovat urheiluviihdebisneksen monopolitoimijoita. Sekä olympiakisat että jalkapallon MM-kisat ovat riskitön tuote, kunhan kulut käytännössä kantava järjestäjä löytyy. Silloin ihanteetkin saavat tarvittaessa joustaa. Sääntö muuntuu silloin säädöksi.
 

Jouko Kokkonen
Liikunta & Tiede -lehden päätoimittaja