Liikunnallinen elämäntapa
Torstaina 4.9. klo 12.30–14.00 L304
Liikunnallisen elämäntavan edistäminen on monia yhteiskunnan tahoja yhdistävä tavoite. Säännöllinen liikkuminen ei ainoastaan paranna fyysistä kuntoa, vaan myös edistää henkistä terveyttä. Sessiossa kuullaan 45 vuoden pituisen liikunnallisen elämäntavan seurantatutkimuksen löydöksistä, sekä koulun ja perheliikuntaneuvonnan mahdollisuuksista tukea liikunnallisen elämäntavan muodostumista lapsilla, nuorilla ja perheillä.
Teemasessio sisältää kolme puheenvuoroa, joiden lisäksi aikaa on varattu myös keskustelulle. Teemasession on kutsunut kokoon Arto Laukkanen, yliopistonlehtori Jyväskylän yliopistosta ja session puheenjohtajana toimii Pertti Huotari, yliopistonlehtori Jyväskylän yliopistosta.
Puheenvuorot
Elinikäinen liikuntaharrastus ja sen yhteydet työkykyyn - Havaintoja LISE 45-vuotta seurantatutkimuksesta
Perttu Laakso, LitT, tutkijatohtori, LISE-hankevastaava, Jyväskylän yliopisto
Koulu liikunnan ja hyvinvoinnin edistäjänä
Katja Sjöblom-Korhonen, LitM, Liikunnan ja terveystiedon lehtori, Huhtasuon yhtenäiskoulu, Jyväskylä
Perheiden liikuntaneuvonnan nykytila
Katariina Tuunanen, kehittämispäällikkö ja Kaisa Koivuniemi, johtava asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes
Puhujaesittelyt
Perttu Laakso, LitT, tutkijatohtori, LISE-hankevastaava, Jyväskylän yliopisto
Perttu Laakso on tutkijatohtori Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja toimii Liikuntaharrastuksen seurantatutkimuksen (LISE) hankevastaavana.
Elinikäinen liikuntaharrastus ja sen yhteydet työkykyyn - Havaintoja LISE 45-vuotta seurantatutkimuksesta
Elämänmittaisen fyysisen aktiivisuuden tottumukset luodaan jo nuoruusiässä. Valitettavasti vain pieni osa lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tämä on yhteiskunnalle ongelmallista, sillä säännöllisen, pitkäaikaisen fyysinen aktiivisuuden on osoitettu olevan yhteydessä parempaan terveyteen läpi elämän, jopa perinnöllisistä tekijöistä riippumatta. Fyysisen aktiivisuuden on osoitettu olevan yhteydessä parempaan työkykyyn, mutta tutkimusnäyttö aiheesta on lähinnä poikkileikkaustutkimusta. Pitkittäistutkimus, jossa säännöllisen, pitkäaikaisen fyysisen aktiivisuuden yhteyttä työkykyyn selvitetään, puuttuu.
Esittelemieni tutkimusten tarkoituksena oli selvittää, 45-vuotista LISE-seurantatutkimusaineistoa hyödyntäen: 1) Kuinka vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus nuoruusiässä oli yhteydessä vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen aikuisiässä ja kuinka fyysinen aktiivisuus nuoruusiässä ja keskiaikuisuudessa olivat yhteydessä myöhäisaikuisuuden fyysisen aktiivisuuden mahdolliseen muutokseen koronviruspandemian alun ja sitä edeltäneen ajan välillä. 2) Kuinka erot elämänmittaisessa vapaa-ajan fyysisessä aktiivisuudessa, mitattuna nuoruusiässä, keski- ja myöhäisaikuisuudessa vaikuttivat työkykyyn työuran lopussa.
Nuoruusiän vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen myöhäisaikuisuudessa. Miehillä aiempi aktiivisuus oli yhteydessä muutokseen vapaa-ajan aktiivisuudessa koronviruspandemian ja siihen liittyneiden kontaktirajoitusten sekä pandemiaa edeltävän ajan välillä. Korkeampi elämänmittainen vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä parempaan työkykyyn työuran lopussa.
Nuoruusiän fyysinen aktiivisuus on tärkeä myöhemmän elämän fyysisen aktiivisuuden ja työkyvyn ennustaja. Nuoruusiässä omaksuttu ja läpi aikuisuuden jatkuva inaktiivinen elämäntyyli näyttää muodostavan merkittävän riskin alentuneelle työkyvylle työuran lopussa. Työvoiman riittävyyden ja työn tuottavuuden näkökulmasta pitkäjänteinen liikunnanedistämistyö etenkin nuorissa ikäluokissa on ratkaisevan tärkeää.
Katja Sjöblom-Korhonen, LitM, Liikunnan ja terveystiedon lehtori, Huhtasuon yhtenäiskoulu, Jyväskylä
Katja Sjöblom-Korhonen toimii liikunnan ja terveystiedon lehtorina Jyväskylässä Huhtasuon yhtenäiskoulussa opettaen yläkouluikäisiä nuoria. Huhtasuon yhtenäiskoulu palkittiin valtakunnallisesti Vuoden Liikkuvaksi kouluksi 2022 sekä Vuoden Lasten liikuttajaksi Keski-Suomessa 2022. Katja Sjöblom-Korhonen valittiin Liito ry:n vuoden 2024 liikunnanopettajaksi.
Koulu liikunnan ja hyvinvoinnin edistäjänä
Katja Sjöblom-Korhonen on toiminut 27 vuotta liikunnan ja terveystiedon opettajana sosioekonomiselta taustaltaan haasteellisilla alueilla Itä-Helsingissä ja Jyväskylässä. Hän korostaa omassa työssään kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamista. Tule kuulemaan Katjan mietteitä ja kokemuksia sekä pohtimaan yhdessä kuinka tukea nuoria ja koteja nuorten hyvinvointikasvatuksessa.
Katariina Tuunanen, kehittämispäällikkö ja Kaisa Koivuniemi, johtava asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes
Katariina Tuunanen toimii kehittämispäällikkönä Liikkuvassa aikuisessa, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama toimintakokonaisuus. Yhtenä Liikkuvan aikuisen päämääränä on liikuntaneuvontapalvelun kehittäminen valtakunnallisesti. Työssään Katariina on koordinoinut moniammatillisia asiantuntijaverkostoja sekä tehnyt yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa palvelun kehittämiseksi. Liikkuvan aikuisen tavoitteena on laajentaa liikuntaneuvonnan tarjontaa, jotta mahdollisimman moni saisi tarvitessaan laadukasta tukea käyttäytymisen muutokseen kohti aktiivisempaa arkea.
Kaisa Koivuniemi toimii asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä Jamkin Likesillä. Koivuniemen työn sisällöt ja teemat liittyvät terveyden ja liikkumisen edistämiseen erityisesti perhekontekstissa. Keskeisessä roolissa hänen työssään on verkostotyö. Kaisan kiinnostuksen kohteita ovat lisäksi muun muassa terveyteen ja liikkumiseen liittyvä viestinä ja sen kehittäminen.
Perheiden liikuntaneuvonnan nykytila
Liikuntaneuvonta on palvelu, jossa tarjotaan tukea käyttäytymisen muutokseen kohti aktiivisempaa arkea. Perheen perustaminen ja pikkulapsiaika ovat hyviä nivelkohtia elintapojen tarkastelulle. Miten liikuntaneuvontapalvelua tulisi muotoilla, jotta sen avulla voidaan tukea perheitä ja miten perheet saadaan mukaan? Mitä siellä neuvonnassa sitten tapahtuu? Esityksessä kuulet perheiden liikuntaneuvonnan nykytilasta ja erilaisista toimintamalleista.