Onko meillä polkuja huippu-urheilijaksi?

Keskiviikkona 3.9. klo 13.00–14.45 L304

Urheilijan polku kuvaa yksilön kehittymistä liikkujasta huippu-urheilijaksi ja sillä on keskeinen merkitys sekä urheilullisen että henkilökohtaisen kasvun kannalta. Järjestelmällinen ja vaiheittain etenevä polku tukee pitkäjänteistä valmennusta sekä urheilijan motivaatiota ja hyvinvointia. Polun eri vaiheet, kuten monipuolinen harrastus, lajiin erikoistuminen ja panostus sekä huippuvaihe, vaativat suunniteltuja tukirakenteita. Sessiossa kuullaan esitykset nuorten maajoukkuepelaajien poluista, polun sosiaalisista ympäristöistä sekä kahdesta eri valmennuskulttuurista.

Puheenvuorojen lisäksi aikaa on varattu myös keskustelulle. Session puheenjohtajana toimii Jari Lämsä, johtava asiantuntija, Huippu-urheilun instituutti KIHU.

Puheenvuorot

Lahjakkuuksien kehittäminen: matka läpi sosiaalisten ympäristöjen
Aku Nikander, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto

Matka maajoukkueeseen: nuorten maajoukkuepelaajien kehityspolut ja -ympäristöt seitsemässä joukkuepelissä
Minna Blomqvist, Johtava asiantuntija, LitT, Huippu-urheilun instituutti KIHU

Suomalaisen ja yhdysvaltalaisen valmennuskulttuurin yhtäläisyydet ja erot
Eetu Karvonen, päävalmentaja, Porin uimaseura, yrittäjä

Puhujaesittelyt

Aku Nikander, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto

Lahjakkuuksien kehittäminen: matka läpi sosiaalisten ympäristöjen

Kukaan ei pääse urheilussa huipulle yksin vaan tarvitaan koko yhteisö kasvattamaan urheilijaa. Parhaimillaan nuorten kasvuympäristöt (seurat, koulu, koti) tukevat yksilöllistä kehitystä. Näissä ympäristöissä nuoret kerryttävät taitoja ja kokemuksia, joita he voivat hyödyntää myöhemmin urallaan. Koska lahjakkuuksia on vaikea tunnistaa ja ennustaminen on vieläkin vaikeampaa, nuorten urheilussa on tärkeää, että mahdollisimman moni säilyttäisi motivaationsa ja jatkaisi urheilua mahdollisimman pitkään.

 

 

 

 

 

Minna Blomqvist, Johtava asiantuntija, LitT, Huippu-urheilun instituutti KIHU

Minna Blomqvist on koulutukseltaan liikuntatieteiden tohtori ja työskentelee tällä hetkellä urheilupedagogiikan johtavana asiantuntijana Huippu-urheilun instituutti KIHUssa. Viime vuosina Blomqvistin kiinnostuksen kohteina ovat olleet erityisesti lasten ja nuorten seuraharrastaminen, nuorten urheilijoiden kehityspolut, valmentajia koskevan tietopohjan kerääminen sekä valmentajana kehittyminen.

Matka maajoukkueeseen: Nuorten maajoukkuepelaajien kehityspolut ja -ympäristöt seitsemässä joukkuepelissä

Tämä esitys avaa nuorten 16–18-vuotiaiden tyttö- ja poikapelaajien kehityspolkuja lajiharrastuksen aloittamisesta maajoukkuepelaajiksi sekä kokemuksia pelaajien harjoitusympäristöistä seitsemässä eri joukkuepelissä. Tulokset todentavat varhaisen lajivalinnan ja kehityspolkujen moninaisuuden sekä nostavat esille seuravalmennuksen toimintaympäristöissä havaittuja vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

 

 

 

Eetu Karvonen, päävalmentaja, Porin uimaseura, yrittäjä

Eetu Karvonen on Olympiapronssi mitalisti Matti Mattssonin valmentaja, Suomen ja Arabiemiraattien entinen uinnin päävalmentaja, jolla on 20 vuotta kokemusta uintivalmennuksesta suomessa ja ulkomailla - mukaanlukien Yhdysvalloista. Karvosella on myös tohtorin tutkinto Grand Canyonin Yliopistosta, tutkimuskohteena motivaation ja resilienssin kehittyminen uimarien uralla.

Suomalaisen ja yhdysvaltalaisen valmennuskulttuurin yhtäläisyydet ja erot

Mitä eroa on amerikkalaisessa ja suomalaisessa valmennuskulttuurissa? Mitä voimme oppia rapakon takaa, ja onko mahdollista, että teemme jotain paremmin Suomessa? Voimmeko ylipäätään oppia paljonkaan väkiluvultaan 70 kertaa suuremmasta maasta, jossa urheilu on ainutlaatuisesti integroitunut koulutusjärjestelmään ja jossa superlahjakkuudet joutuvat taistelemaan jo pelkästä pääsystä arvokisoihin?

Näihin kysymyksiin pyrimme löytämään vastauksia tarkastelemalla urheilijoiden, valmentajien ja urheiluorganisaatioiden rooleja Suomessa ja Yhdysvalloissa. Analysoimme maiden erilaisia suhtautumistapoja urheiluun, perimmäisiä motivaatiotekijöitä urheilussa, harjoittelun intensiteetin ja määrien eroja sekä valmennusfilosofioiden eroavaisuuksia ja yhteneväisyyksiä. Tavoitteena on tunnistaa sekä hyviä käytäntöjä että kehittämisalueita kummastakin maasta, ja arvioida, miten niitä kenties voitaisiin soveltaa tehokkaampaan ja tavoitteellisempaan valmennukseen.