Ohjeita Liikunta & Tiede -lehteen kirjoittaville

Haluatko kirjoittaa Liikunta & Tiede -lehteen? Tutustu näihin ohjeisiin ja ota hyvissä ajoin yhteyttä lehden toimituspäällikkö Jouko Kokkoseen, jouko.kokkonen(at)lts.fi

Lukijamme toimivat moninaisissa tehtävissä liikunnan ja terveyden kentillä tai ovat muutoin kiinnostuneita liikuntatutkimuksesta. Lukijakuntaan kuuluu myös paljon opiskelijoita. Liikuntatieteiden alue on laaja, joten kukaan ei voi hallita sitä kokonaan. Kerro siis aiheestasi ja erityisalastasi selvällä suomella.  

Tutkimusartikkeleissa tulokset, johtopäätökset ja näkökulmat löytyvät tekstin lopusta. Yleistajuisissa teksteissä kaikki kolme ovat pääosassa alusta lähtien. Sitä, mikä on uutta, kannattaa painottaa ja rakentaa teksti aikakauslehtijutun tapaan nostamalla tärkein viesti alkuun. Osuva otsikointi ja ingressi houkuttelevat lukijaa lukemaan tekstin. Jos niiden laatiminen tuntuu työläältä, niin toimitus auttaa. Toimitus käy läpi kaikki käsikirjoitukset ja muokkaa niitä tarvittaessa luettavammiksi yhteistyössä kirjoittajan kanssa.

Kaikkea sanottavaa ei ole tarpeen ahtaa yhteen juttuun. Aiheen mahdollisesti innoittaman pohdinnan voi nostaa omaksi tiiviiksi kainalojutukseen. Tutkimuksen metodien ja toteutuksen lyhyen kuvauksen voi pelkistää Näin tutkittiin -tietoruutuun. Artikkelin pituus on pääsääntöisesti 10 000 merkkiä sisältäen välilyönnit. Mahdolliset kuvat, taulukot ja kuviot toimitetaan erillisinä tiedostoina.

Lähteet luetteloidaan ilman numeroita aakkosjärjestyksessä, riippumatta niiden esiintymisjärjestyksestä tekstissä. Tekstissä viittaus merkitään sulkuihin ja lähdeviittauksen tulee sisältää kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi ja tarvittaessa sivunumero (esim. Pehkonen 1999, 69). Jos kirjoittajan nimi on osa lausetta, viittaukseen merkitään pelkkä vuosiluku ja sivu suluissa, esim. "Pehkonen (1999, 69) osoitti, että…" Kun lähteenä käytetyn artikkelin kirjoittajia on kaksi, molemmat mainitaan, esim. (Roberts & Ommundsen 1996).

Mikäli kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, mainitaan vain ensimmäinen kirjoittaja ja sen jälkeen merkintä ym., esim. (Telama ym. 2002). Kun useisiin lähteisiin viitataan samanaikaisesti, ne ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä ja erotetaan toisistaan puolipisteellä, esim. (Duda 2001; Lintunen 2000).

Julkaisemattomaan materiaaliin viittaamista tulee välttää. Viitattaessa tällaiseen materiaaliin merkitään tekstissä kirjoittajan nimen jälkeen huomautus "julkaisematon". Julkaisematonta materiaalia ei mainita lähdeluettelossa.

Runsaasti lähdeviitteitä sisältävä teksti koetaan raskaslukuiseksi. Kannattaa miettiä, miten paljon viitteitä on tarpeen käyttää. Niitten ja lähdeluettelon merkitsemisessä tulee kuitenkin noudattaa lehden vertaisarvioitujen tutkimusartikkelien käytäntöä.

 

Esimerkkejä kirjallisuusluettelomerkinnöistä:

KIRJAT

Bös, K. & Mechling, H. 1983. Dimensionen sportmotorischer Leistungen. Schorndorf: Hoffmann.

Heikinaro-Johansson, P. Huovinen, T. & Kytökorpi, L. (toim.) 2003. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Helsinki: WSOY.

Lerner, R.M. 1986. Concepts and theories of human development, 2nd ed. New York, NY: Random House.

LUVUT KOKOOMATEOKSESSA

Oja, P. 1995. Fyysinen ja terveyskunto sekä niiden mittaus. Teoksessa: I. Vuori & S. Taimela (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 54–68.

Pulkkinen, L. 1982. Self-control and continuity from childhood to late adolescence. Teoksessa: P.B. Baltes & O.G.Brim (toim.) Life-span development and behavior, vol. 4. New York: Academic Press, 63–105.

LEHTIARTIKKELIT

Kannas, L. & Tynjälä, J. 1998. WHO-Koululaistutkimus 1986–1998. Liikunta myötätuulessa nuorten arjessa. Liikunta & Tiede 35 (4), 4–10.

Welsman, J. & Armstrong, N. 2000. Physical activity patterns in secondary schoolchildren. European Journal of Physical Education 5 (2), 147–157.

SARJAJULKAISUT

Penttinen, S. 2003. Lähtökohdat liikuntaa opettavaksi luokanopettajaksi. Nuoruuden kasvuympäristöt ja opettajankoulutus opettajuuden kehitystekijöinä. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 219.

OPINNÄYTTEET

Mikkelsson, M. 1998. Musculoskeletal pain and fibromyalgia in preadolescents. Prospective 1-year follow-up study. Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja D 320. Väitöskirja.

Rovio, E. 2002. Joukkueellinen yksilöitä. Toimintatutkimus psyykkisen valmennuksen ohjelman suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista poikien jääkiekkojoukkueessa. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 133. Väitöskirja.

Uronen, V. 2003. Juniorijalkapalloilijoiden fyysinen aktiivisuus, urheilumotiivit ja kaverisuhteet kahden vuoden aikana. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos. Lisensiaatintutkimus.

LAIT JA ASETUKSET

Huumausaineasetus 1972. 161/18.2.1972.

RAPORTTISARJAT

Youth and drugs 1973. Report of a WHO study group. World Health Organization Technical Report Series 516. Geneve.

KOMITEANMIETINNÖT

Perhekasvatustoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 1976: 42. Helsinki: Valtion painatuskeskus.

HAASTATTELUT

Nurmi, Paavo, olympiavoittaja, Helsinki, 19.7.1952.

INTERNETIN KAUTTA TAVOITETTU ARTIKKELI

Kun lähteenä käytetään internetin kautta tavoitettua artikkelia, kirjoitetaan lähdeluetteloon painetun artikkelin lähdetiedot. Mikäli artikkeli on julkaistu vain sähköisesti, lähdetietojen lisäksi merkitään internetin hakemistopolku ja päivämäärä, milloin osoite on tarkistettu.