Uimaopetusta luonnonvesissä

Suomi, tuo tuhansien järvien ja vesiliikuntaolosuhteiden maa. Kesäisin uimarannat ympäri Suomen täyttyvät pienistä vapaaehtoisista uimakoululaisista – vaan miksei myös peruskoulujen uimaopetuslaisista?

Uimaopetuksen nykytila ja kehitystarpeet puhuttavat. Kuntaliiton tuoreen selvityksen perusteella keskeiset haasteet koulujen uimaopetuksen järjestämiselle ovat pula uimahalleista, pitkät etäisyydet halliolosuhteisiin sekä uimaopettajien vähäinen saatavuus. Uimataidon opetuksen kehittämiseksi perusopetuksessa opetus- ja kulttuuriministeriö avaa syksyllä noin 3,5 miljoonan euron valtionavustushaun. Mutta miten koulujen uimaopetusta voitaisiin järjestää entistä vaikuttavammin ja innovatiivisemmin myös tulevaisuuden haastavissa olosuhteissa?

Iissä lasten ja nuorten uimataidon heikkenemisen haasteeseen on tartuttu rohkeasti. Siellä vuonna 2024 syksyllä auennut Vihkosaaren uimala tarjoaa Iijoessa puitteet koulujen uimaopetuksen järjestämiseksi luonnonvesissä.

Idea uimalan rakentamiseen tuli osaltaan puutteellisista vesiliikuntaolosuhteista. Iissä ei ole omaa uimahallia ja vuorojen saaminen naapurikunnan Oulun aktiivisista halleista on toisinaan niin kiven kuin pitkän matkankin takana.

Ja niin tänä syksynä ensimmäinen luokallinen iiläisiä oppilaita pääsivät kehittämään uimataitojaan läheiseen luonnonvesiuimalaan.

Hyvinvointia ja turvallisuutta luonnonvesien uimaopetuksessa

Luonnonvesissä uiminen on monelta osin hyvin erilaista kuin halliolosuhteissa. Siinä missä uimahalleissa on kirkas, lämpötilaltaan tasainen ja miellyttävä vesi sekä tasainen selkeä pohja, on luonnon vesissä sameutta, lämpötilaeroja, virtauksia ja vaihtelevia pinnanmuotoja. Luonnonvesissä uiminen onkin fyysisesti haastavampaa ja vaatii tarkkaavaisuutta, minkä vuoksi uimataidon vahvistaminen luonnonolosuhteissa on ensiarvoisen tärkeää.

Iin hyvinvointijohtaja Janne Puolitaival puhuu luonnonvesissä toimivan uimaopetuksen puolesta. Hänen mukaansa uimaopetusta tulisi järjestää sellaisessa ympäristössä, jotka ovat lapsille muutenkin luontaisia toimintaympäristöjä. Valitettavien onnettomuustapausten seurauksena uimaopetuksen merkitys ainoastaan kasvaa, eikä pelolle tulisi antaa tilaa.

Puolitaival kertoo, että tähän asti saatu palaute niin opettajilta, oppilailta kuin huoltajilta on ollut positiivista ja kaikki mukana olleet ovat kokeneet, että uiminen on ollut mukavaa ja turvallista. Näin ollen Iissä on suunnitteilla järjestää laajemminkin koulun uimaopetusta Vihkosaaressa lukukauden alussa tai lopussa. Luonnonvesissä uiminen toimii lisänä uimahalleissa järjestettävälle opetukselle.

– On toki ymmärrettävää, että kaikki koulut eivät ole yhtä innokkaita osallistumaan – erilainen oppimisympäristö herättää myös huolta ja pelkoa. Pidänkin äärimmäisen tärkeänä, että yhteiskunnassa herätetään keskustelua siitä, että tarvitsemme uimaopetusta myös luonnonvesissä – siellähän me pääosin kesäisin uimme. Tämä edellyttää ajattelutavan muutosta koko yhteiskunnalta, sanoo Janne Puolitaival.

Uimaopetus luonnonvesissä kannattaa, sillä se tukee sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia: jaksamista, mielialaa ja immuunijärjestelmän tasapainoa. Lisäksi luonto oppimisympäristönä vahvistaa oppimista, itsetuntoa ja lasten sekä nuorten ympäristötietoisuutta. Samalla, kun pienemmät ryhmät harjoittelevat uimataitoja, voivat toiset kokeilla aikuisen ohjauksella muita vesillä liikkumisen muotoja kuten suppailua, melomista tai soutamista.

Vaikka talviuinti on yleisesti nosteessa ja sen lukuisista hyvinvointihyödyistä puhutaan paljon, voi lapsille ja nuorille viileä vesi olla kynnyskysymys. Iissä yhtenä ratkaisuna tullaan kokeilemaan märkäpukuja. Turvallisessa ympäristössä kokemus uimisesta viileämmässä vedessä ja sen aiheuttamasta lihasten kangistumisesta voi ehkäistä vaaratilanteita tulevaisuudessa.

Ekologinen ja kustannustehokas vaihtoehto uimahalleille

Uimaolosuhteiden tulevaisuuden keskustelussa on myös ympäristöllinen ulottuvuutensa. Liikunta-ala on muiden elämänalueiden tavoin keskellä väistämätöntä kestävyysmurrosta, jossa erityistä huomiota kiinnitetään luonnon ja ilmaston kuormittamiin liikuntapaikkoihin. Iin Vihkosaaren uimala on hyvä esimerkki tällaisesta luonnonmukaisesta liikuntaolosuhteesta, jollaisille on tulevaisuudessa kasvavaa kysyntää.

Maamme arviolta 230 uimahallista suurin osa on vuosina 1970–1985 rakennettuja, ja niiden korjausvelka on merkittävä. Uudisrakentamisen ja perusparannusten kustannukset voivat olla jopa 20–55 miljoonaa euroa, mikä on etenkin pienille kunnille mahdoton investointi. Lisäksi hallit kuluttavat paljon energiaa ja vaativat kalliita ylläpitokuluja, eikä tilannetta helpota liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusten toivottomalta näyttävä tilanne.

Yhdellä uimahallin hinnalla voisi kuitenkin rakentaa satoja luonnonvesiuimaloita, joiden ekologiset vaikutukset ovat murto-osa hallien vastaavista. Vaikka uimahallien eri väestöryhmille saavutettavia palveluita, kuten virtuaalivesijumppia tai esteettömiä allasolosuhteita, luonnonvesiuimalat eivät tarjoa, voisivat ne osittain helpottaa olosuhdepulaa.

Siinä missä monissa kunnissa järjestetäänkin kesäisin maksuttomia ja vapaaehtoisia rantauimakouluja ratkaisuna lasten uimataidon nopeaan heikkenemiseen, tarvittaisiin lisää keskustelua koulujen kaikille oppilaille suunnatun uimaopetuksen järjestämisestä luonnonvesissä. Luonnonvesiuimalat ja niissä turvallisesti ja suunnitelmallisesti toteutettu uimaopetus voisivat tuoda koulujen arkeen vaikuttavaa ja vaihtelevaa opetusta, lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia, vahvistaa heidän luontoyhteyttään sekä tarjota kunnille ekologisen ja kustannustehokkaan vaihtoehdon perinteisille uimahalleille.

Janne Puolitaivaan vinkit uimaopetuksen järjestämiseen luonnonvesissä:

• veden lämpötila on riittävä – seuraa veden lämpötilaa
• pohja ja profiili tunnetaan
• päivittäin muuttuvat olosuhteet tunnistetaan
• huonoissa olosuhteissa veteen ei mennä
• alue on selkeästi rajattu
• kaikilla uimareilla on avovesipoiju
• kerrallaan uimassa on vain pieni määrä lapsia ja riittävästi aikuisia valvomassa

 

Seriina Posio
kestävyystieteiden asiantuntija, LTS

 

Lähteet:
Kuntaliitto 2025: Uimataidon opetus kunnissa - Sivistystoimen- ja liikuntatoimen johtajien näkemykset pdf luettavissa Kuntaliiton sivuilla

Lue myös Jouko Kokkosen blogi

Uimaopetus taitekohdassa