Tieto, ymmärrys ja teot soveltavan liikunnan kehittämisessä

Viime syksynä kirjoitin ensimmäisen blogini SOPIVA-hankkeesta tilanteessa, jossa olin juuri aloittanut projektipäällikkönä hankkeen viimeisenä vuonna. Silloin katse oli vahvasti suunnattu kuntien kehittämissuunnitelmiin, yhteistyöverkostojen vahvistamiseen ja siihen, miten soveltavan liikunnan suunnittelua voitaisiin tukea mahdollisimman käytännönläheisesti.

SOPIVA-hanke päättyi toukokuun lopussa, ja olen huomannut palaavani pohtimaan, mitä viimeinen vuosi oikeastaan opetti, niin hankkeesta kuin kuntien kehittämistyöstä laajemminkin.

Soveltava liikunta on paljon enemmän kuin liikuntaa

Päällimmäisenä mielessäni on ollut vahva ajatus siitä, että soveltavan liikunnan kehittäminen ei ole vain liikunnan kehittämistä.

Kyse on yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista. Siitä, millaisia mahdollisuuksia ihmisillä on osallistua oman kuntansa toimintaan ja löytää itselleen sopivia tapoja liikkua. Samalla kyse on siitä, miten kunnat tunnistavat erilaiset tarpeet ja rakentavat palveluita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ja tavoittavat mahdollisimman monia.

Kuntien kanssa tehty työ osoitti konkreettisesti, kuinka erilaisista lähtökohdista kehittämistyötä tehdään eri puolilla Suomea. Joissakin kunnissa soveltava liikunta oli jo luonteva osa liikuntapalveluita ja myös laajempaa hyvinvoinnin edistämistä. Toisaalla työ alkoi yhteisen ymmärryksen rakentamisesta ja sen pohtimisesta, mitä soveltava liikunta omassa kunnassa oikeastaan tarkoittaa.

Yksi asia kuitenkin yhdisti lähes kaikkia kuntia: soveltavan liikunnan kehittämistä ei voida tehdä yhden toimialan tai yksittäisen työntekijän varassa. Kehittämistyö kytkeytyy liikuntapalveluihin, järjestöihin, hyvinvointialueisiin, ikääntyneiden palveluihin, HYTE-työhön, saavutettavuuteen ja kuntien strategiseen suunnitteluun. Siksi monialainen yhteistyö nousi hankkeen aikana kerta toisensa jälkeen onnistumisen keskeiseksi edellytykseksi.

Kuntien arki opetti eniten

Viimeisen hankevuoden aikana sain kurkistaa hyvin erilaisten kuntien arkeen. Se on ollut yksi työni kiinnostavimmista puolista.

Sain nähdä, kuinka paljon kunnissa tehdään hyvää työtä, usein varsin rajallisilla resursseilla. Erityisesti pienissä kunnissa ihailin rohkeutta tarttua kehittämiseen käytännönläheisesti ja ketterästi. Toisaalta suuremmissa kunnissa näkyivät laajojen organisaatioiden vahvuudet, mutta myös asioiden yhteensovittamisen haasteet.

Ehkä tärkeintä oli nähdä, että kehittämistyö eteni käytännössä. Monessa kunnassa soveltavan liikunnan suunnittelu vahvistui, yhteistyö lisääntyi ja kehittämiselle löytyi aiempaa selkeämpi suunta. Vaikka muutokset etenivät eri tahtiin, lähes kaikissa mukana olleissa kunnissa otettiin askelia kohti suunnitelmallisempaa ja tiedolla johdetumpaa kehittämistä.

Hankkeen aikana oltiin yhteydessä yhteensä 140 kuntaan eri puolilla Suomea. Aktiiviseen kehittämistyöhön osallistui 74 kuntaa, joista 14 sai kehittämissuunnitelmansa valmiiksi. Monessa kunnassa kehittämistyö jatkuu edelleen tai on juuri käynnistymässä. Tämä kertoo mielestäni hyvin siitä, että soveltavan liikunnan suunnitelmalliselle kehittämiselle on kunnissa selkeä tarve.

Vaikuttavinta oli kuitenkin ihmisten sitoutuminen. Hankkeen aikana tapasin suuren joukon ammattilaisia, jotka haluavat aidosti kehittää palveluita ja löytää ratkaisuja yhdenvertaisempien liikkumismahdollisuuksien edistämiseksi. Juuri nämä kohtaamiset ovat jääneet mieleeni työni merkittävänä antina.

Tiedolla johtaminen ei ole vain tilastoja

SOPIVA-hankkeen aikana oma kiinnostukseni tiedolla johtamiseen vahvistui entisestään. Oli innostavaa nähdä, miten tiedon avulla voidaan paitsi hahmottaa nykytilaa myös tukea yhteistä keskustelua ja suunnata kehittämistä kunnissa.

Kehittämistyössä tarvitaan toki tilastoja ja faktoja, mutta niiden rinnalle tarvitaan myös kokemustietoa, paikallista ymmärrystä ja kykyä muodostaa yhteinen tilannekuva. On tärkeää tunnistaa, keitä palveluilla tavoitetaan, keitä jää niiden ulkopuolelle ja millaisia tarpeita eri alueilla on.

Parhaimmillaan tiedolla johtaminen ei ole vain dataa ja raportteja, vaan tiedon hyödyntämistä yhteisen ymmärryksen rakentamisessa. Juuri silloin tiedosta tulee aidosti kehittämistä ohjaava väline.

Samalla vahvistui myös oma käsitykseni siitä, että parhaat ratkaisut ovat hyvin harvoin valmiiksi annettuja. Ne rakentuvat keskusteluissa, yhteistyössä ja vähitellen yhteistä suuntaa etsien. Tärkeintä ei ole täydellinen suunnitelma, vaan se, että kehittämistyö saadaan alkuun, sitä tehdään yhdessä eri toimijoiden kanssa ja sen keskiössä ovat liikkujat.

Katseet eteenpäin

Vaikka SOPIVA-hanke on päättynyt, soveltavan liikunnan kehittämistyö jatkuu edelleen.

Hankkeen aikana päivitetty Soveltavan liikunnan suunnittelun työkirja ja sen sisältämät työkalut kokoavat yhteen käytännön kokemuksia, havaintoja, kuntien oppeja ja konkreettisia menetelmiä kehittämistyön tueksi. Toivon, että ne tukevat kuntia ja muita toimijoita myös jatkossa.

Lopulta tärkeintä ei kuitenkaan ole yksittäinen hanke tai paperille kirjattu suunnitelma. Tärkeintä on se, näkyvätkö tehdyt ratkaisut ihmisten arjessa – siinä, että kaikilla olisi mahdollisuus liikkua, osallistua ja voida hyvin omat lähtökohdat huomioiden. Tässä meillä kaikilla riittää vielä tekemistä, mutta samalla paljon myös mahdollisuuksia tehdä liikunnasta aidosti kaikille avointa ja saavutettavaa.

Lämmin kiitos kunnille, yhteistyökumppaneille ja verkostoille, joiden kanssa tätä työtä olen saanut tehdä. Jatketaan yhdessä eteenpäin!

Katariina Jauhiainen
asiantuntija
 

Katariina työskenteli SOPIVA-hankkeen projektipäällikkönä syksystä 2025 toukokuun loppuun 2026.