Julkaisut

Kirjoittaja:

Timo Ala-Vähälä, FT

Julkaistu:

08.09.2026

Jaa:

Liikunnan ja urheilun talouden volyymi on Suomessa noin kuusi miljardia euroa – kotitaloudet rahoittavat tästä noin puolet

Liikunnan ja urheilun talouden volyymi on Suomessa noin kuusi miljardia euroa – kotitaloudet rahoittavat tästä noin puolet

Liikunnan ja urheilun talouden volyymi oli Suomessa vuonna 2024 noin 5,6–6,6 miljardia euroa riippuen katsantotavasta. Kotitaloudet olivat alan suurin rahoittaja 2,9 miljardin euron panoksellaan. Liikunta- ja urheilusektori työllisti noin 27 000 henkilötyövuoden verran.

Liikunta ja urheilu muodostavat Suomessa merkittävän taloudellisen kokonaisuuden. Tänään julkaistu Liikunnan talous Suomessa vuonna 2024 -selvityksen mukaan liikunnan talouden volyymi oli vuonna 2024 rahoituksen näkökulmasta noin 5,6 miljardia euroa. Tavaroiden ja palvelujen tarjonnan näkökulmasta tarkasteltuna kokonaisuus oli noin 6,6 miljardia euroa. Todellinen volyymi sijoittuu näiden arvioiden väliin.

Jos liikunnan talouden volyymiksi arvioidaan noin kuusi miljardia euroa, vastaa se noin kahta prosenttia Suomen vuoden 2024 bruttokansantuotteesta. Luvut ovat suuruusluokan arvioita, eivät tarkkoja laskelmia.

Kotitaloudet ovat suurin rahoittaja

Kotitaloudet rahoittivat liikuntaa vuonna 2024 noin 2,9 miljardilla eurolla. Summa koostuu muun muassa liikuntapalvelujen sekä liikuntavälineiden, -vaatteiden ja -jalkineiden kulutuksesta.

Kotitalouksien merkitys liikunnan taloudessa on tätäkin suurempi. Ne rahoittavat verotuksen kautta julkisia liikuntapalveluja, ja lisäksi urheiluseuroissa tehdyn vapaaehtoistyön arvoksi arvioidaan noin 1,1 miljardia euroa.

Kunnat käyttivät liikuntapalveluihin ja koulujen liikunnanopetukseen yhteensä noin 1,3 miljardia euroa. Yritysten ja työnantajien panos oli noin miljardi euroa, ja valtion rahoitus noin 0,5 miljardia euroa.

”Valtio on liikunnan taloudessa nettohyödynsaaja, kunnat puolestaan rahoittajia. Tärkeimmässä roolissa ovat kuitenkin kotitaloudet tavaroiden ja palvelujen käyttäjinä, ostajina ja veronmaksajina. Selvityksessä tuli esiin myös koululiikunnan merkitys: siihen panostetaan iso summa rahaa ja se liikuttaa koko koululaisikäluokkaa”, sanoo Timo Ala-Vähälä, Liikuntatieteellisen Seuran tutkija.

Liikunta työllistää 27 000 henkilötyövuoden verran

Liikunta- ja urheilusektorin työllistävä vaikutus oli vuonna 2024 noin 27 000 henkilötyövuotta. Vuoteen 2018 verrattuna määrä on kasvanut yli 3 000 henkilötyövuodella. Hieman yli puolet henkilötyövuosista syntyy liikunta-alan yrityksissä.

Liikunnan talouden volyymi on kasvanut myös edelliseen, vuonna 2018 tehtyyn selvitykseen verrattuna. Rahoituksen näkökulmasta indeksikorjattu laskennallinen kasvu on noin 50 prosenttia. Kasvuun vaikuttavat kuitenkin laskentatapojen tarkentuminen ja uusien talouden alojen ottaminen mukaan tarkasteluun.

Selvityksessä tarkastellaan lisäksi liikunnan ja urheilun järjestökentän ja ammattiurheilun taloutta, liikuntaan liittyvää viestintää ja mediaoikeuksia sekä liikkumattomuuden taloudellisia vaikutuksia.

Tutustu selvitykseen tästä

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Timo Ala-Vähälä, tutkija
Liikuntatieteellinen Seura
+358 40 7341 466
timo.ala-vahala@lts.fi