Liikunta ja Tiede -lehti Liikunta & Tiede -lehti 2-3/2019

Kirjoittaja:

LitM Toni Piispanen

Julkaistu:

27.06.2019

Pohdittua

Kymmenen huomiota liikuntapolitiikasta ja yhdenvertaisuudesta

Kymmenen huomiota liikuntapolitiikasta ja yhdenvertaisuudesta

Valtion liikuntaneuvostossa toimi vuosina 1991–2015 erityisryhmien liikunnan jaosto. Vuoden 2015 liikuntalaki muutti neuvoston jaostorakennetta. Samalla avautui mahdollisuus katsoa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksiä laaja-alaisesti ja kunnianhimoisesti hukkaamatta erityisliikunnan kehittämisen pitkää perinnettä. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat liikuntalain lähtökohtia. Pitkäjänteisyyttä vaativa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö perustuu kaksoisstrategiaan: periaatteiden valtavirtaistamiseen ja erikseen kohdennettuihin toimiin.

Kuluneella toimikaudella liikuntaneuvostossa on vahvistunut käsitys siitä, että yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisuuden toteutuminen edellyttää ennakointia, ei ainoastaan puuttumista syrjintään. Tämä on korostanut yhteistyötä yhdenvertaisuutta edistävien järjestöjen sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ja tasa-arvovaltuutetun toimiston kanssa. Yhdenvertaisuuskysymykset koskettavat meitä kaikkia, sillä kuulumme moniin erilaisiin enemmistö- tai vähemmistöluokkiin ja ryhmiin.

Jotta pystymme hahmottamaan yhdenvertaisuuden toteutumista fyysisen aktiivisuuden ympäristössä ja haasteissa, on hyvä pohtia seuraavia huomioita:

  1. Fyysisen aktiivisuuden puute on noussut keskeiseksi väestön terveyttä, fyysistä toimintakykyä ja arjesta selviytymistä vaarantavaksi tekijäksi. Tämä koskettaa etenkin niitä, joilla on elämässään rajoitteita liikkua, kuten liikkumis- ja toimintaesteitä tai sosioekonomiset haasteita.
  2. Vain liikuntaharrastusta tai ohjattua liikuntaa lisäämällä ei ratkaista liian vähäistä fyysistä aktiivisuutta. Liikkumisen lisäämiseen vaikuttavat monet eri toimet. Parasta apua voi olla lastenhoitajan saaminen, työajan jousto tai kuljetusten järjestäminen – ja toimintaesteiselle apuvälineet.
  3. Liikkuminen on monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimet. Kokonaisuutta muovaavat yksilö- ja yhteiskuntatason muuttujat sekä arvomaailman heilahdukset. Liikkuminen konkretisoituu tuhansina yksittäisinä tekoina arjessa. Kokonaiskuvan ja vaikutussuhteiden hahmottaminen on osoittautunut äärimmäisen hankalaksi. Lähes kaikki ihmisten elämään kohdistuvat päätökset ovat liikunnan näkökulmasta joko tukevia tai heikentäviä.
  4. Valtion merkitystä liikkumisen, ohjatun liikunnan, kilpa- ja huippu-urheilun edellytysten luojana ei tunnisteta täysimääräisesti, eikä sitä näin ollen kyetä toistaiseksi hyödyntämään optimaalisesti. Kaikkien ministeriöiden vastuulle kuuluu asioita, jotka vaikuttavat liikuntaan ja urheiluun. Hallinnonalat eivät läheskään aina tunnista päätöstensä vaikutuksia liikkumiseen.
  5. Kollektiivinen sitoutuminen asiaan puuttuu. Liikunnasta puhuvat lähinnä ”liikunnan ihmiset”. Vähemmistöryhmien asioista puhuvat niiden puolestapuhujat, kunnes tieto muuttaa koko väestön näkemyksiä.
  6. Madonluvut liikunnan ja urheilun tilasta kyetään lausumaan. Sen sijaan ei pystytä kertomaan, mitä pitäisi tehdä. Jos kyetäänkin, niin ei tiedetä, miten muutoksen mahdollistaja saataisiin se tekemään.
  7. Liikuntapolitiikan tavoitteet ovat laajentuneet ratkaisevasti. Niiden saavuttamiseksi tarvitaan laveita horisontaalisia toimia. Voimavaroiksi listataan silti lähes poikkeuksetta vain valtion liikuntatoimen määrärahat (150 miljoonaa euroa), jotka eivät riitä liikuntapoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen. Valtionhallinnon toimintamalleja onkin kyettävä uudistamaan. Poikkihallinnollisesti toteutettuna eri ministeriöiden toimilla on valtava potentiaali liikunnan edistämisessä.
  8. Liikunnan vastavoimat, kuten digitalisaatio ja väestön ikääntyminen, ovat läsnä kaiken aikaa – voimistuneetkin, mikä jarruttaa toimenpiteiden tuloksellisuutta. On vaikea osoittaa, missä olisimme ilman mitään toimia. Kaupungistuminen, ihmisten eriarvoistuminen ja ilmastonmuutos asettavat omat haasteensa.
  9. Hankkeiden, ohjelmien ja yksittäisten linjausten määrä on valtava. Tämä ei ole välttämättä yksistään huono asia, sillä hankkeilla on olennainen merkitys uuden toiminnan käynnistämisessä tai jonkin epäkohdan korjaamisessa.
  10. Liikunnan ja urheilun vaikutukset ja merkitys tunnetaan tutkimuksellisesti aiempaa kattavammin. Kuinka hyödyt markkinoidaan myös niille, jotka eivät asiaan vielä usko?

TONI PIISPANEN, LitM
suunnittelija
valtion liikuntaneuvosto
toni.piispanen(at)minedu.fi

Teksti on alun perin julkaistu Liikunta & Tiede -lehden numerossa 2–3/2019. Artikkeli pdf-muodossa.

Tutustu myös:

Lisätietoa tarjoavat valtion liikuntaneuvoston selvitykset yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön tilasta ja vaikuttavuudesta.