Liikunnan talous

Liikuntakulttuurissa risteilevistä rahapuroista kasvaa suuria eurovirtoja. Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018 -selvityksen perusteella liikunnan talouden volyymi oli vuonna 2018 hieman yli kolme miljardia euroa rahoituksen näkökulmasta tarkasteltuna. Tavaroiden ja palvelujen tarjonnan näkökulmasta volyymin arvioidaan olleen noin 4,5–4,6 miljardia euroa.

Vaikka raportti tarkastelee koronapandemiaa edeltänyttä aikaa, ovat liikunnan talouden perustekijät yhä ennallaan. Liikunnan ja urheilun rahavirrat koostuvat valtion, kuntien, yritysten, järjestöjen ja kotitalouksien toiminnasta. Julkinen varainkäyttö eri muodoissaan selittää vajaan kolmanneksen liikunnan rahavirroista. Merkittävin maksaja ovat kotitaloudet runsaan 40 prosentin osuudella. Raportin perusteella valtio näyttää olevan liikunnan taloudessa nettohyödynsaaja. Kuntasektori on puolestaan maksaja: sen liikunnasta saamat verotulot eivät kata palvelujen järjestämisestä koituvia menoja.

Liikuntatieteellisen Seuran tutkija Timo Ala-Vähälän sekä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn tutkijoiden Jari Lämsän, Jarmo Mäkisen ja Sanna Pusan kokoama raportti tuo esiin liikuntakulttuurin ja talouden moninaiset yhtymäkohdat. Raportissa Ala-Vähälä käsittelee julkista valtaa, yrityksiä ja yksityisiä kansalaisia. Lämsä, Mäkinen ja Pusa keskittyvät kansalaistoimintaan sekä ammattilaisurheiluun.

– Vaikka selvitys ei ota kantaa varainkäytön määrään tai riittävyyteen, se tarjoaa hyviä lähtökohtia liikunnan taloudesta käytäviin keskusteluihin, toteaa tutkija Timo Ala-Vähälä.

Raportti julkaistiin 1.6.2021 webinaarissa ja se on avoimesti luettavissa pdf-muodossa täällä. Maksullinen, painettu julkaisu on tilattavissa Tiedekirjasta. Voit tilata raportin tämän linkin kautta. Katso julkistamiswebinaarin tallenne YouTubessa.

Lisätietoja

Timo Ala-Vähälä
timo.ala-vahala(a)lts.fi