Liikuntatieteellinen seura
Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933
Hae sivulta
Tietoa liikunnasta, urheilusta ja EU:sta.
Euroopan unionin tuomioistuin antoi joulukuussa 2023 kaksi ennakkoratkaisua, joiden merkitystä ei Suomessa vielä täysin ymmärretty, kirjoittaa varatuomari ja urheilujuristi Olli Rauste.
Likesin selvityksessä tutkija Tuomas Häkli tarkastelee Euroopan unionin (EU) urheilupolitiikkaa eurooppalaisen urheilun mallin näkökulmasta.
Timo Ala-Vähälä, Jari lämsä, Jarmo Mäkinen & Sanna Pusa: Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 19, 2021 (pdf).
Tutustu julkaisuun (pdf)
Liikunnan talouden volyymi oli vuonna 2018 vähintään kolme miljardia euroa. Tutkija Timo Ala-Vähälä avaa Liikunta & Tiede -lehdessä summan taustoja.
Lue artikkeli Liikunta & Tiede -lehdestä
Jarmo Mäkinen ja Jari Lämsä pohtivat, miksi Suomessa markkinavetoisen urheilu- ja liikuntatoiminnan sääntely on liikuntaväen omin toimin onnistunut heikommin kuin Ruotsissa tai Norjassa.
Liikkumisen edistämisestä ja syrjäytymisen estämisestä on helppo lausua kauniita sanoja. Varmemmaksi vakuudeksi voi vaatia lisää rahaa. Ajattelua ja rahoitusta on kuitenkin käännettävä uusille raiteille, jotta asiat alkaisivat oikeasti muuttua. Kyse on myös hyvinvointiyhteiskunnan toimintakyvyn säilyttämisestä.
Lue blogiteksti
Liikunta ei pärjännyt tuottavuuspuheessa. Miten käy kustannuspuheessa ‒ maksaako liikkumattomuus tarpeeksi?
Veikkauksen tuottojen supistuminen on saanut liikunnan ja urheilun toimijat huolestumaan liikuntakulttuurin valtionrahoituksen pohjasta. Puheessa vilahtelevat yleensä lapset ja nuoret, kilpa- ja huippu-urheilu, kansalaistoiminta ja liikuntarakentaminen. Liikuntakulttuurin tietopohjan kannalta oleellisen tärkeä liikuntatieteellinen tutkimus pääsee mukaan korkeintaan sivulauseeseen.
