Liikunnan talous

Tuotamme syksyllä 2020 selvityksen liikunnan taloudesta. Tarkastelemme selvityksessä, mikä oli liikunnan ja urheilun talouden volyymi vuonna 2018. Selvityksen meille tuottaa tutkija Timo Ala-Vähälä, joka on tutkinut samaa aihepiiriä myös aiemmin.

Tuloksia verrataan vuoteen 2005, jolloin tehtiin edellinen vastaava selvitys. Kyseessä on siis kahteen tarkasteluvuoteen sidottu poikkileikkaus. Selvityksen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Toteutamme selvityksen yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) kanssa.

Selvityksen kohteena liikunnan ja urheilun rahavirrat

Tarkastelussa ovat sekä kysyntä että tarjonta. Tarjonnan näkökulmasta selvitetään esimerkiksi, miten paljon urheilukaupat myyvät urheilutarvikkeita, tai millä volyymilla kuntosalit pyörittävät toimintaansa. Kysynnän näkökulmasta tarkastellaan muun muassa kotitalouksien urheiluvälineisiin ja vaatteisiin käyttämiä rahamääriä sekä liikunnan palveluihin, kuten kuntosalikortteihin, suuntaamaa kulutusta.

Jos eläisimme täydellisten ja yhteismitallisten tilastojen maailmassa, molemmat tarkastelut tuottaisivat suurin piirtein saman summan. Epätarkkuuksista johtuen realistinen tavoite on, että tulokset ovat samaa suuruusluokkaa. Edellisessä vastaavassa selvityksessä epävarmuus koski etenkin seuroja, urheilujärjestöjä ja huippu-urheilua, joista ei ollut kattavia tilastoja tai tutkimuksia saatavilla. Nyt tehtävään selvitykseen osallistuu myös KIHU, mikä antaa mahdollisuuden tarkentaa aiempia tuloksia.

Selvityksen merkittävä haaste on liikunnan piirin rajaaminen. Missä esimerkiksi kulkee tanssin ja kuntoliikunnan raja? Luetaanko hyötyliikunta ja sitä tukevat investoinnit, kuten pyörätiet, liikunnan talouden piiriin? Urheilukisojen katselu televisiosta ei ole liikuntaa, mutta liikunnan talouteen se kytkeytyy, koska televisioyhtiö maksaa kisaorganisaatiolle televisiointioikeuksista. Liikuntaan liittyvä viestintä, etenkin televisiointioikeuksiin liittyvä kauppa, onkin keskeinen osa liikunnan taloutta. Osa liikunnan taloudesta, lähinnä doping- aineiden kauppa, on laitonta, joten siitä ei voi olla luotettavia tilastoja. Lisäksi voi kysyä, kuluuko laiton toiminta aidosti liikunnan piiriin.

Yksityisten palveluntarjoajien rooli liikunnan taloudessa on kasvanut

Alustava olettama on, että yksityisten palveluntarjoajien rooli liikunnan taloudessa on kasvanut, samoin ammattiurheilun ja kaupallisin perustein toimivien liigojen talouden volyymi. Valtion liikuntaneuvoston toteuttaman selvityksen perusteella tiedämme, että vuoden 2020 koronapandemia leikkasi myös liikunnan taloutta. Tarkastelu keskittyy aiempien vuosien tilanteeseen, mutta tavoitteena on tehdä myös katsaus koronakriisin vaikutuksista liikunnan ja kilpaurheilun talouteen.

Lisätietoja:

Timo Ala-Vähälä
timo.ala-vahala(a)lts.fi