Tutkimusuutinen

Kirjoittaja:

Hanna Vehmas

Julkaistu:

24.04.2025

Jaa:

Yksityiset jalkapalloakatemiat herättävät keskustelua Norjassa

Yksityiset jalkapalloakatemiat herättävät keskustelua Norjassa
Kuva: Erik Monrad-Hansen / TV 2, Norge

Öljyvaroillaan vaurastunut Norja on tunnetusti urheiluvaltio sekä kesä- että talvilajien kansainvälisellä menetyksellä mitattuna.

Yksityisen sektorin merkitys näkyy maassa muun muassa norjalaisten urheilijoiden sponsorisopimuksina. Kuitenkin myös Norjassa ollaan huolestuneita markkinavetoisten urheilutoimijoiden lisääntyneestä roolista liikunnan ja urheilun mahdollistajina. Muun muassa yksityisten jalkapalloakatemioiden nähdään haastavan norjalaisen vapaaehtoisuuteen ja demokraattiseen urheiluun rakentuvan liikuntakulttuurin.

Tutkijaryhmä Skille, Strittmatter, Stenling ja Fahlen tutkivat Bourdieun kenttäteoriaa ja kehystyslähestymistapaa hyödyntäen julkisessa keskustelussa vallitsevia käsityksiä yksityisistä urheiluakatemioista. Tutkimusaineistona he käyttivät Norjassa toimivien keskeisten jalkapallo-organisaatioiden verkkosivujen sisältöjä sekä artikkeleita, jotka pohjasivat Norjan TV2:ssa kesällä 2022 esitettyyn keskusteluohjelmasarjaan Kampen om fotballtalentene (Taistelu jalkapallolahjakkuuksista) ja sen pohjalta kirjoitettuihin artikkeleihin. Aineistoja analysoitiin laadullisen konstruktivistisen mediatutkimuksen menetelmien.

Tulosten perusteella Norjan jalkapalloliitossa ja yksityisissä akatemioissa vallitsee yksimielisyys siitä, että maan jalkapallomenestys ei ole riittävän hyvällä tasolla ja sitä on parannettava. Tahot olivat eri mieltä siitä, voidaanko jalkapallomenestystä parantaa yksinomaan yhdistysjalkapallon puitteissa, vai pitääkö sitä täydentää yksityisten toimijoiden ja kansainvälisen jalkapallokentän innoittamana. Yhtenäinen kielteinen käsitys vallitsi siitä, että yksityiset akatemiat ovat liian kalliita, eivätkä ne ota riittävästi huomioon lasten etua eikä esimerkiksi kielikysymystä.

Liikunta ja urheilu ovat perinteisesti rakentuneet amatöörieetoksen ja vapaaehtoissektorin organisoimaksi toiminnaksi erityisesti Euroopassa. Ruumiinkulttuuriin harrastamisen sen myönteisine terveys- ja sosiaalistumisvaikutuksineen on nähty kuuluvan kaikille kansalaisille riippumatta henkilön sosioekonomisesta asemasta tai ostokyvystä. Liikunnan ja urheilun eriytymis- ja viihteellisyyskehityksessä kuitenkin myös perinteisesti laajoja kansalaisryhmiä liikuttavat lajit, kuten jalkapallo, ovat kaupallistuneet ja etsivät suoritustavoitteidensa toteutumiseen apua markkinataloudesta. Tähän kehityskulkuun kuuluvat myös lahjakkaita pelaajia opinahjoihinsa houkuttelevat yksityiset urheiluakatemiat.

Julkisen rahoituksen vähenemisen myötä katseet kohdistuvat entistä enemmän yksityisten urheilutoimijoiden suuntaan urheilun rahoittajina ja mahdollistajina. Vauraan Norjan esimerkki kertoo kuitenkin eurooppalaisesta urheilun arvomaailmasta, jossa demokraattisuutta ja yhdenvertaisuutta pidetään yhä tärkeänä.

Hanna Vehmas

hanna.m.vehmas@jyu.fi

Lähde

Skille, E. Å., Strittmatter, A-M., Stenling, C. & Fahlen, J. 2023. Private football academies – friend or foe? An analysis of Norwegian media’s framing of arguments about private football academies and the monopoly of organized sport. International Review for the Sociology of Sport 2023, Vol. 58(8) 1263–1281. https://doi.org/10.1177/ 10126902231164903 https://brage.inn.no/inn-xmlui/bitstream/handle/11250/3096835/2157989+Skille.pdf?sequence=1