Veikkaustuottojen siirto valtion budjettiin häämöttää

Erkki Liikasen johtama rahapelituottojen alenemisen vaikutuksia pohtinut selvitysryhmä luovutti raporttinsa perjantaina 26. helmikuuta. SOSTE – Suomen sosiaali ja terveys ry järjesti samalle päivälle Politiikan kulmapöytä -keskustelun, jonka otsikko ”Edunsaajien kohtalonhetket käsillä” tiivistää asetelman. Rahapelituottojen jako ei voi jatkua vanhaan tapaan – jo yksin siksi, että jaettava vähenee. Liikasen työryhmää esittää raportissaan neljä toimintavaihtoehtoa:

1. ei muutoksia nykyiseen järjestelmään
2. välitön siirtyminen yleisiin budjettivaroihin
3. kokonaisuudistus
4. osittaisuudistus.

Ensimmäiseltä vaihtoehdolta on pudonnut pohja pois kahdesta syystä. Veikkauksen tuotto kääntyi laskuun jo ennen koronapandemiaa, joka on johtanut peliyhtiön valtiolle tilittämien varojen suoranaiseen pudotukseen. Lisäksi kansalaiskeskustelussa on arvosteltu yhä enemmän Veikkauksen pelien aiheuttamia haittoja. Myös Liikanen otti esille pelien luonteen pienituloisten piiloverona. Puolet tuotoista kertyy 2,5 prosentilta väestöstä, enimmäkseen vähävaraisten asuinseuduilta.

Siirtyminen kerralla yleiskatteelliseen järjestelmään saattaisi edunsaajat kohtuuttomaan asemaan. Joillakin järjestöillä toiminta saattaisi loppua kuin seinään. Uudistus on siksi tarpeen tehdä pehmeämmin.

Kokonaisuudistus merkitsisi vaiheittaista siirtymistä budjettirahoitukseen. Se olisi hoidettava Liikasen mukaan vaalikauden tai jopa sen yli ulottuvalla ajanjaksolla. Menokehyksissä määriteltäisiin entisten Veikkauksen edunsaajien rahoitus valtion budjetista. Liikasen mukaan tämä mahdollistaisi kansalaisyhteiskunnan jatkuvuuden turvaamisen ja rahapelihaittojen torjunnan läpinäkyvällä tavalla, kun kytkös rahapelituottojen ja -haittojen välillä purkautuisi.

Neljännessä vaihtoehdossa osa rahoituksesta siirretään valtion budjetin menokehyksiin ja osa jätetään ”korvamerkityksi” vanhaan malliin. Liikanen ennakoi, että tämän mallin valitseminen johtaisi kamppailuun siitä, kuka saisi edelleen korvamerkittyä rahaa.

Työryhmä kokonaisuudistuksen kannalla

Liikasen ryhmä asettui selkeimmäksi ja pitkällä aikavälillä parhaaksi vaihtoehdoksi arvioimansa kokonaisuudistuksen kannalle. Samalle kannalle on asettunut myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Uudistus panee toteutuessaan järjestöt Liikasen mukaan kiistatta koville ja pakottaa ne miettimään toimintansa ydintä. Omarahoituksen kehittäminen ja järjestökentän päällekkäisyyksien poistaminen korostuvat.

Työryhmä painotti toisaalta, että rahoituksen on oltava suojassa äkillisten poliittisilta muutoksilta, minkä vuoksi tarvitaan vaalikauden mittaisia kehyksiä. Budjettivaroista jaettava summa määräytyisi ylimenokauden jälkeen Veikkauksen valtiolle tulouttaman voiton perusteella.

Työryhmät ovat toisinaan epämiellyttävien asioiden välivarastoja. Liikasen ryhmä ei lähtenyt lakaisemaan hankalaa asiaa maton alle, vaan laati selväsanaiset linjaukset. Työryhmä puki sanoiksi sen, mitä on ollut ilmassa ilman pandemiaakin, mutta konkretisoinut korona-aikana. Nykyinen järjestelmä ei enää pelitä ja se ei purukumipaikoilla parane.

Raportti tuo myös esille ensimmäisen kerran valtion itsensä myöntämänä rahapelijärjestelmän ristiriidan. Rahaa pitäisi tahkota mahdollisimman paljon ja samalla vähentää tehokkaasti pelihaittoja. Kun työryhmän kohteena oli rahoitus, niin työryhmä välttyi ottamasta kantaa monopoliasemaan, josta poliitikot näyttävät olevat valmiita pitämään kiinni.

Kamppailu paalupaikoista alkaa

Mitä jatkossa? Veikkauksen tuotoista nauttivilla on varmasti paljon sanottavaa. SOSTE otti jo kantaa neljännen mallin puolesta heti raportin julkistamisen jälkeen. Sitä voisi nimittää viritetyksi hybridimalliksi.

”Mallissa rahapelitoiminnan tuotto säilyisi kehyksen ulkopuolisena ja tuotto käytettäisiin korvamerkittynä säädettyihin tarkoituksiin. Lisäksi osa rahapelituotoista ja näillä rahoitettavista menokohteista siirrettäisiin pysyvästi valtion yleisillä budjettivaroilla rahoitettavaksi”, toteaa SOSTE.

Liikunta- ja urheiluväen näkökulmasta voi realisoitua uhkakuva, josta kaukaa viisaimmat varoittelivat ”Rahiksen” ja ”Veikkiksen” mennessä yhteen. Vahvempi SOSTE jyrää vanhan Veikkauksen edunsaajat. Vuonna 2017 epäilevät sanat jäivät uuden Veikkauksen voittovirtojen kohinan peittämisiksi. Rahoitusjärjestelmää uudistettaessa asetelma konkretisoituu, kun kamppailu sananmukaisista paalupaikoista alkaa. Kaikki veikkausvoittovaroin rahoitettu toiminta on edunsaajien mielestä hyvää ja tärkeää, mutta mikä näyttäytyy parhaana ja merkittävimpänä, kun pelimerkkejä jaetaan uudelleen.

Keskusjärjestöksi noussut Olympiakomitea on kovassa paikassa rahoituskuvioita uudelleen aseteltaessa. Valtion liikuntabudjetista on rahoitettu muun muassa kilpa- ja huippu-urheilua, liikunnan kansalaistoimintaa, liikunnan edistämistä, soveltavaa liikuntaa, rakentamista, tutkimusta ja tiedeviestintää. Olympiakomitealla on varmasti sanansa sanottavana, mitä liikuntakulttuurin kentällä tulevaisuudessa painotetaan.

Miten käy kansalaisjärjestöjen?

Työryhmän raporttia kommentoinut eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) pitää kokonaisuudistusta tarpeellisena. Se on tehtävä hänen mukaansa ”askeltamalla”, jotta mahdollisimman sujuva polku uuteen järjestelmään löytyy. Heli Järvinen (vihr.) toi esiin realiteetit. Kokonaisuudistuksessa on perattava myös järjestökenttä ja sen toimintatavat. Saman tai lähekkäisten alojen järjestöt joutuvat pohtimaan yhdistymistä. Myös toimitilojen tarvetta on tarkasteltava tosissaan.

Kansalaisjärjestöjen kohtalo vaikuttaa myös koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Länsimaissa on yhteisenä ongelmana kansalaisyhteiskunnan rapautuminen. Valtion kannattaa tukea johonkin rajaan saakka kansalaistoimintaa, mutta rahapelituottojen kasvun ansiosta kolmas sektori on kasvanut myös kuin varkain. Toisaalta valtio ja kunnat ovat vauhdittaneet kehitystä siirtämällä toimintoja järjestöille. Veikkauksen tuotoilla rahoitettu osuus liikuntakulttuurin tai sosiaaliterveyspuolen kokonaisrahavirroista on pieni, mutta rahoilla on saatu yleensä yllättävän paljon aikaan, vaikka viimeaikainen huomio on keskittynyt yksinomaan huonoon varainkäyttöön.

Päivänselvää on, että pakon edessä valtio joutuu hakemaan uutta mallia. Ilman pandemian luomaa pakkoa asian pallottelu olisi mitä luultavammin jatkunut. Järjestöjenkin kannattaa myöntää, että aika entinen ei koskaan palaa.

Jouko Kokkonen
toimituspäällikkö
Liikunta & Tiede -lehti

Lähteet

Erkki Liikanen (pj.), Liisa Hyssälä, Kalevi Kivistö, Osmo Soininvaara, Ulla-Maj Wideroos & Teemu Pekkarinen (siht.). Suomalainen rahapelijärjestelmä muutoksessa. Tulevaisuuden vaihtoehtoja. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:12. Julkaisun verkkoversio.

SOSTE: Järjestöjen toiminnan turvaaminen vaatii pitkäjänteisen suunnitelman. 26.2.2021. Verkkoartikkeli.