Vantaan mobiilisovellukseen tukeutuva elintapaohjaus toimii ja luo hyvinvointia

Vantaan hyvinvointimentorointi on 12 kuukauden mittainen elintapaohjauspalvelu, jossa yhdistyvät vastaanotolla tapahtuva elintapaneuvonta, käyttäytymistieteeseen perustuva muutosprosessi ja mobiililaitepohjainen ohjaus. Hyvinvointimentorointi on suunniteltu asiakkaille, joilla on esimerkiksi ylipainoa, tyypin 2 diabetes, seurannassa kohonneeksi todettu verenpaine ja/ tai tuen tarve elintapamuutoksiin. Asiakkaat pääsevät mukaan mentorointiin joko terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotoilta tai omalla ilmoittautumisella.

Hyvinvointimentoroinnissa ensimmäisellä tapaamiskerralla kartoitetaan asiakkaan tilanne, toiveet ja odotukset. Jos asiakas haluaa, niin häneltä on mitattu kehon paino, käden puristusvoima, vyötärönympärys, verenpaine ja arvioitu maksimaalinen hapenottokyky non-exercise -menetelmillä. Mittausten avulla edistymistä on seurattu noin kolmen kuukauden välein yksilötapaamisissa. Vuoden mittaisen ohjauksen jälkeen asiakas voi jäädä mukaan kevyempään seurantavaiheeseen, jonka aikana seurataan ja tuetaan opittujen terveystottumusten pysyvyyttä.

Kuva 1. Hyvinvointimentoroinnin palvelupolku

Pitkä kesto, jatkuva tuki ja kannustus saavat kiitosta

Hyvinvointimentorointiin osallistuneet asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä palveluun. Erityisesti palvelun pitkä kesto, hyvinvointimentorin jatkuva tuki ja kannustaminen ovat saaneet kiitosta. Yksilöllinen ohjaus ja asiakkaan lähtötilanteen huomiointi ovat asiakkaiden mielestä seikkoja, jotka mentorointikonseptissa on huomioitu hyvin. Yksilö- ja ryhmätapaamisia on pidetty erittäin hyvänä ja useimmat asiakkaat ovat toivoneet niitä lisää 12 kuukauden ohjaukseen. Oma ohjaaja ja vertaistuki näyttävätkin olevan erittäin tärkeitä monelle muutosta tavoittelevalle asiakkaalle.

Hyvinvointimentorointi on alkanut usealla asiakkaalla korona-aikana ja sitä on pidetty pandemian aikaisen jaksamisen kannalta erittäin merkittävänä. Asiakkaiden mukaan hyvinvointimentoroinnissa on ollut paljon tuttuja asioita, mutta myös uutta tietoa eri alan asiantuntijoilta. Erityisesti on kiitelty Vantaan kaupungin toimintojen tutuksi tekemistä. Hyvinvointimentorointi on onnistunut herättämään asiakkaiden motivaation huolehtia omasta terveydestään, mikä on tärkeässä roolissa myös ohjauksen päättymisen jälkeen.

Mobiilisovelluksella iso merkitys

Vantaan hyvinvointimentoroinnissa on keskeisessä roolissa mobiilisovellus, joka mahdollistaa mm. itsereflektointiin ja tapojen tarkasteluun kannustavien tehtävien ja terveyspainotteisen materiaalin tarjoamisen. Sovellus luo myös keskusteluyhteyden asiakkaan ja ohjaajan välillä.  

Mobiililaitteita on jo vuosikymmenen ajan käytetty erilaisissa elintapainterventioissa ja niiden on havaittu mahdollistavan käyttäytymismallien muutokset niin lyhyissä (alle 6 kk) kuin pitkissäkin (+12 kk) ohjauksissa (Cajita ym. 2021; Haque 2020; Knight ym. 2015; Mönninghoff ym. 2021; Schoeppe ym. 2016). Vantaalla mobiililaitteen sisällön luonnissa on käytetty hyödyksi the Multi-Process Action Control Framework -mallia (M-PAC, Liu ym. 2019), joka yhdistää useita käyttäytymisteorioita pyrkien lisäämään erityisesti fyysistä aktiivisuutta.

Mobiilisovelluksesta on pidetty, sillä se on mahdollistanut keskeytymättömän vuorovaikutuksen ohjaajan kanssa. Esimerkiksi vuorotyöläisille mobiilisovelluksen käyttö on tuonut lisää mahdollisuuksia, sillä sitä on voinut käyttää juuri silloin kun se omaan arkeen on parhaiten sopinut. Asiakkaat ovat olleet motivoituneita käyttämään sovellusta, sillä se on mahdollistanut mm. aktiivisuusmittaridatan tarkastelun sovelluksessa. Aktiivisuusmittarin ja mobiilisovelluksen yhdistelmä onkin ollut monelle asiakkaalle mieluinen, ja sen on koettu motivoivan lisäämään liikettä.

Vantaan tekemästä sovellussisällöstä on saatu pääasiassa positiivista palautetta, mutta asiakkaat ovat myös esittäneet kehitysehdotuksia. Osa on kokenut sovellussisällön kuormittavana, sillä esimerkiksi pikkulapsiarjessa sovelluksen käyttämiselle on vähemmän aikaa kuin eläkkeellä. Toisaalta kaikki sovellussisältö ei ole tyydyttänyt jokaista käyttäjää, sillä osa pitää enemmän pohdintatehtävistä ja toiset käytännön tehtävistä.

Kehittäjät ovat ottaneet asiakaspalautteet hyvillä mielin vastaan. Niiden perusteella mobiilisovelluksen sisältöä muokataan vastaamaan erilaisten käyttäjien tarpeisiin. Samalla tarkastellaan koko elintapaohjaustarjontaa Vantaalla ja kohdennetaan palveluita vastaamaan paremmin erilaisten elintapamuutosta tavoittelevien kuntalaisten tarpeisiin.

Alustavat tulokset lupaavia

Vantaan hyvinvointimentorointiin on helmikuusta 2020 lähtien ohjautunut asiakkaita terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotoilta ja itse ilmoittautuneina. Lokakuussa 2021 mennessä asiakkaaksi oli tullut 345 henkilöä. Heistä 19 oli keskeyttänyt palvelun pääosin terveydellisten syiden vuoksi. Asiakkaista 163 oli ohittanut palvelun puolivälin. Ohjauksen alussa yli 75 prosentin käden puristusvoima sekä maksimaalisen hapenottokyvyn arvio olivat heikompia kuin samanikäisillä keskimäärin.

Vantaan hyvinvointimentoroinnista on tehty hankeaikaisten tulosten perusteella (n=53) Itä-Suomen yliopiston ja THL:n kanssa kustannussäästölaskelma. Kustannussäästöjen mukaan 2,5 prosentin keskimääräinen painonpudotus hyvinvointimentoroinnin kaltaisella toiminnalla vähentää kohderyhmällä tyypin 2 diabetekseen sairastumista neljänneksellä. Hyvinvointimentoroinnin tähän asti päättäneiden asiakkaiden (n=53) keskimääräinen painonpudotus on 3,4 ± 4,7 % (kuva 2).

Kustannussäästölaskelman mukaan mentorointitoiminta tuottaa terveydenhuoltomenoihin ja tuottavuuskustannuksiin noin 1,7 miljoonan euron kumulatiiviset säästöt 1 000 asiakasta kohden 15 vuoden aikana. Arvioitu säästö on asiakasta kohti 15 vuoden aikana on 1 767 euroa (luottamusväli -383­–3989 euroa). Hyvinvointimentoroinnin ohjauskuluja (481 euroa/ asiakas) ei ole huomioitu laskelmassa.

Kuva 2. Painonmuutos yksilöillä, jotka päättäneet palvelun 10/2021 mennessä. Punaisella yksilöt, joilla painonnousu; keltaisella yksilöt, joilla painonpudotus 0-5 %; vihreällä yksilöt, joilla painonpudotus >5 %.

Lisätietoa Vantaan mallista

Vantaan hyvinvointimentoroinnin kokemuksista ja käytänteistä on julkaistu video ja toimintamalliopas, joissa on lisätietoa palvelun kehittämisestä ja tuloksista. Lisätietoja oppaasta ja videosta sekä hyvinvointimentoroinnista: kunnolla.fi/hyvinvointimentorointi/ ja vantaa.fi/elintapaohjaus.

Hyvinvointimentoroinnin kehittäminen on aloitettu Vantaalla Hyvinvointityön tavoitteista toimintaan -hankkeessa, jota on avustettu Sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden edistämisen määrärahasta 2019–2021.

Marianna Suonpää, Inka Mannoja, Taru Patrikainen & Daniela Eklund
Vantaan kaupunki

Lue myös Liikunta & Tiede -lehdessä 5/2021 julkaistu artikkeli Vantaan malli: Terveydenhuollon vastaanotolta elintapaohjaukseen.

 

Lähteet

Cajita MI, Zheng Y, Kariuki JK, Vuckovic KM, Burke LE. mHealth Technology and CVD Risk Reduction. Curr Atheroscler Rep. 2021 May 13;23(7):36.

Haque, MS. 2020. Persuasive mHealth Behavioural Change Interventions to Promote Healthy Lifestyle. Oulun yliopisto G5. Väitöskirja. 

Knight, E., Stuckey, MI., Prapavessis, H. Petrella, RJ. Public Health Guidelines for Physical Activity: Is there an App for that? A Review of Android and Apple App Stores. JMIR mHealth and uHealth, 2015: 3(2).

Liu, S., Husband, C., La, H., Juba, M., Loucks, R., Harrison, A., Rhodes, RE. 2018. Development of a Self-Guided Web-Based Intervention to Promote Physical Activity using the Multi-Process Action Control Framework. Internet Interventions 4 (15): 35–42.

Mönnighoff, A., Kramer, JN., Hess, AJ., Ismailova, K., Teepe, GW., Car, LT. & Müller-Riemenschneider, F. 2021. Long-Term Effectiveness of mHealth Physical Activity Interventions: Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. Journal of Medical Internet Research 23 (4): e26699.

Schoeppe, S., Alley, S., Lippevelde, WV., Bray, NA., Williams, SL., Duncan, MJ. & Vandelanotte, C. 2016. Efficacy of Interventions that use Apps to Improve Diet, Physical Activity and Sedentary Behaviour: A Systematic Review. Intenational Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 13 (127).