Urheiluvuosi 2026 ja politiikka

Yhdysvaltojen presidentille Donald Trumpille urheilu on yksi intohimon kohteista ja julkisuuspelin välineistä. Trumpin sisä- ja ulkopoliittisten päälinjojen rinnalla urheilun merkitys näyttää tietysti pieneltä. Hänen politiikassaan urheilulla on kuitenkin merkittävä vertauskuvallinen arvo ja sen avulla hän voi puhutella ydinkannattajakuntaansa.

Presidentiksi pyrkivän on Yhdysvalloissa ollut pakko tuoda esiin myönteinen suhtautumisensa niin kristinuskoon kuin urheiluun. Hänen on ollut otettava huomioon urheilun suuri merkitys yhdysvaltaisille niin kansakunnan kuin paikallisyhteisöjen tasolla. Trump on kuitenkin vienyt presidenttinä niin uskonnolla ja urheilulla ratsastamisen uudelle tasolle.

Yhdysvallat juhlii tänä vuonna 250-vuotista historiaansa. Yhtenä osana juhlavuotta järjestetään suuri vapaaottelutapahtuma Valkoisen talon edustalla Trumpin 80-vuotispäivänä 14. kesäkuuta. Vapaaottelu on erittäin suosittua hänen MAGA-väkenä tunnetun ydinkannattajakunnan keskuudessa.

Valkoisessa talossa ei ole aiemmin järjestetty urheilutapahtumia. Trumpin edeltäjät ovat tyytyneet rakennuttamaan virka-asunnon yhteyteen itselleen mieluisia liikuntatiloja. Urheilutähtiä eri presidenttien vieraana on sen sijaan käynyt. Urheilu on ennen Trumpiakin rinnastunut jossain määrin uskonnon merkitykseen sisäpolitiikassa.

Antiikin verisiä gladiaattoriotteluja muistuttavia vapaaottelutapahtumia suosivasta Trumpista tulee mieleen Rooman keisari Commodus, joka viehtyi gladiaattorinäytöksiin niin, että esiintyi lukuisissa näytöksissä itse. Hän selviytyi kamppailuista aina voittajana. Asiaa auttoi se, että vastustajat joutuivat ottelemaan puumiekoin oikeilla aseilla taistellutta keisaria vastaan. Valtakunnan hallitsemiseen Commoduksen aika ei riittänyt.

Trump suosii golfia, jossa hänellä ilmeinen tarve voittaa tarvittaessa ilmeisesti vilunkiakin käyttäen. Varmuudella hän on jo eniten golfia virkakausillaan pelannut presidentti.  

Jalkapallon MM-kisat suurpolitiikan varjossa

Trump lavastutti jalkapallon MM-kisojen arvonnan vaivaannuttavaksi näytelmäksi, jonka päänumerona oli FIFA:n rauhanpalkinnon myöntäminen hänelle. Näillä näkymin se jää myös hänen ainoaksi rauhanpalkinnokseen.

Jalkapallon MM-kisoihin Trumpin ulkopolitiikka voi vaikuttaa monin tavoin. Tanska saattaa selviytyä kisoihin, samoin Ukraina. Trumpin Grönlantiin kohdistuvan uhkailun takia Tanskan pääsy kisoihin toisi niihin yhden lisäjännitteen. Sama koskee Ukrainaan, jonka Venäjän kanssa Yhdysvaltojen välityksellä käymien rauhantunnustelujen tulevia käänteitä kukaan ei osaa ennakoita.

Suhde kisoihin jo selviytyneeseen Iraniin on muuttunut viime aikoina entistä jännittyneemmäksi. Jos Iranin nykyinen hallinto pysyy vallassa, niin maa ei boikotoi herkästi kisoja, sillä jalkapallo on maassa erittäin suosittua. Boikottipäätös vähentäisi hallinnon suosiota entisestään.

Yhdysvaltojen sisäpoliittinen tilanne vaikuttaa osaltaan MM-kisoihin. Suuri osa otteluista käydään demokraattijohtoisissa kaupungeista. Trump on väläytellyt mahdollisuutta siirtää ottelut toisaalle, mikä ei kuitenkaan helposti käy päinsä. Täysin poissuljettua ei kuitenkaan ole, että Trumpin hallinto saattaa yrittää ottelupaikkakunnan siirtoa. Varmuudella Trump pyrkii hyödyntämään maksimaalisesti kisojen julkisuusarvon, mikä FIFA:n ja sen pääsihteerin Gianni Infantinon myötävaikutuksella varmasti onnistuu.

Suurpolitiikka voi ravistella olympiakisoja

Milanon-Cortinan talviolympiakisoihin kansainvälinen tilanne ei välttämättä suuresti heijastu. Yhdysvaltojen suorittama Venezuelan diktaattorin Nicolás Maduron kaappaus ei vielä johda vakavaan keskusteluun maan joukkueen osallistumisoikeudesta tai kansallisten tunnusten käyttöoikeudesta.

Venäjän propagandalle yhdysvaltalaisten toiminta antaa pieniä lisäpanoksia. Urheilun vertauskuvallista arvoa erittäin suurena pitävä Venäjän presidentti Vladimir Putin on jo saavuttanut kansainvälisiä osavoittoja, kun yhdessä hänen mielilajissaan judossa venäläisurheilijat saavat kilpailla kansallistunnuksin. Milanon-Cortinassa nähdään venäläisurheilijoita, jotka kotimaassaan nauttivat taatusti huomiota. Jo urheilijoiden osallistuminen kansainvälisiin tapahtumiin kertoo onnistumisista murrettaessa Venäjän kansainvälistä eristämistä.

Vuoden 2028 olympiakisat järjestetään Los Angelesissa. Kisoihin kasautuu runsaasti jännitteitä. Demokraattien johtaman osavaltion kuvernööri Gavin Newsom on profiloitunut hyvin kärkevänä Trumpin arvostelijana. Newsom tavoittelee presidenttiehdokkuutta vuoden 2028 presidentinvaaleissa.

Viimeaikaisten tapahtumien valossa poissuljettu ei ole sekään, että Yhdysvallat käy sotaa 2028 jossakin päin maailmaa. Järjestäjäkaupungit ovat menettäneet sodan vuoksi olympiakisat vain kerran. Näin kävi vuoden 1940 Tokion kesäkisoille ja Sapporon saman vuoden talvikisoille, kun Japani hyökkäsi Kiinaan.

Kovin herkästi olympiakisoja ei suurvallalta pois oteta. Vuoden 1980 kesäkisat pidettiin Moskovassa, vaikka Neuvostoliitto oli hyökännyt Afganistaniin edellisvuoden lopulla. Seurauksena oli Yhdysvaltojen johtama olympiaboikotti, joka vei kisoilta suurelta osin neuvostojohdon toivoman loiston. Yhdysvaltojen johtaman liittouman hyökkäys Afganistaniin ja siitä alkanut sota Salt Lake Cityn vuoden 2002 talvikisojen alla sai osakseen enemmän ymmärrystä. Taleban-hallinnon syrjäyttäminen Kabulista näytti vievän Afganistania myönteiseen suuntaan.

Vuoden 2028 olympiakisojen ilmapiiriin epävakaa maailmantilanne ja Yhdysvaltojen presidentinvaaleja kohti kärjistyvä sisäpoliittinen kamppailu heijastuvat vääjäämättä.  Esiin nousee myös kysymys Venäjän ja Valko-Venäjän osallistumisen luonteesta. Mutkikkaan kokonaistilanteen yksityiskohtaisia vaikutuksia on mahdoton ennustaa. Varmaa on, että Kansainvälinen olympiakomitea tekee jälleen kerran välttämättömyydestä hyveen ja toteuttaa olympianäytelmän kesällä 2028 käytössä olevissa kulisseissa, ellei ylittämättömiä esteitä ilmaannu.

Jouko Kokkonen
toimituspäällikkö