Tutkimusuutinen

Kirjoittaja:

Antti Laine

Julkaistu:

03.02.2021

Jaa:

Urheilu- ja hyvinvointiteknologia-ala urheilukulttuurin muutosten ilmentäjänä

Urheilu- ja hyvinvointiteknologia-ala urheilukulttuurin muutosten ilmentäjänä
Kuva: Shutterstock

Urheilu- ja hyvinvointiteknologia on tällä vuosituhannella nivoutunut osaksi niin huippu-urheilua kuin ihmisten arkitoimintoja. Samalla urheilu- ja hyvinvointiteknologiatuotteiden kysyntä on kasvanut ja alan yrittäjät ovat etsineet liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa anturi- ja sensoriteknologioista, älypuhelinsovelluksista, analytiikkaohjelmistoista sekä lisätystä todellisuudesta.

Ilmari Eskola ja Antti Laine tarkastelevat artikkelissaan Suomen urheilu- ja hyvinvointiteknologia-alan kehitystä ja nykytilaa liikunta- ja urheilukulttuurin muutosten ilmentäjänä.

Tutkimusta varten osakeyhtiömuotoisista urheilu- ja hyvinvointiteknologia-alan suomalaistoimijoista on koottu systemaattisen tiedonhaun pohjalta 48 yrityksen kohortti. Yritykset on typologisoitu niiden tuoteinnovaatioiden perusteella neljään tyyppiluokkaan. Tilasto- ja tilinpäätöstietoihin perustuvan analyysin avulla lähestytään toimialan elinkaarta, kehitysvaiheita, painopistealueita, kannattavuutta ja kasvunäkymiä. Näin on mahdollista hahmottaa, missä suhteessa yhteiskunnan ja urheilukulttuurin muutostrendit heijastuvat alan yritysten menestykseen, ja millaisten trendien voidaan odottaa vaikuttavan toimialan kehitysnäkymiin tällä vuosikymmenellä.

Tyyppiluokkien muodostamisessa fokus on ollut yritysten teknologisissa innovaatioissa eli käytännössä katsoen asiakkaille myytävissä lopputuotteissa. Yritysten tyyppiluokat ovat 1) yleinen puettava teknologia, data-analytiikka ja IoT (internet of things, suom. esineiden internet), 2) lajispesifi puettava teknologia, data-analytiikka ja IoT, 3) mobiiliapplikaatiot ja digitalisoidut hyvinvointipalvelut sekä 4) digitalisoidut ja pelillistetyt liikuntaympäristöt. Eniten yrityksiä sijoittui tyyppiluokkiin 1 ja 3.

Toimialakartoituksen perusteella alan yrityskenttää leimaavat uutuus ja vakiintumattomuus. Suuntoa ja Polaria lukuun ottamatta kaikki kohortin yritykset on nykymuotoisina rekisteröity 2000-luvulla. Toimiala on mikroyrityspainotteinen. Vain osa yrityksistä on pystynyt vakiinnuttamaan toimintansa, kun osa on joutunut lopettamaan toimintansa kannattamattomana. Vaikka globaali urheilu- ja hyvinvointiteknologiamarkkina on laajentunut viime vuosina huomattavasti, on näkyvyyden hankkiminen, tuotteiden kaupallistaminen ja kansainvälistyminen aiheuttanut monille suomalaisyrityksille haasteita. Yrityksistä reilut puolet on keskittynyt pääkaupunkiseudulle, mikä on viennin ja kansainvälistymisen kannalta luontevaa. Alan yrityksiä on lisäksi verrattain paljon kaupungeissa, joiden korkeakouluissa painotetaan teknillistä koulutusta ja tutkimusta.

Tutkimushavaintojen perusteella urheilu- ja hyvinvointiteknologia-alan kehitys perustuu ensinnäkin digitalisaation ja teknologioiden kaikkiallistumisen tuomiin uusiin tuotekehitysmahdollisuuksiin. Urheilun ammattimaistuminen ja taloudellisten panosten kasvu ovat puolestaan luoneet huippu-urheiluorganisaatioille tarpeen optimoida urheilijoidensa terveydentilaa ja suorituskykyä reaaliaikaisen data-analyysin turvin. Myös kuluttajatason muutokset, kuten hyvinvointitietoisuuden lisääntyminen, mitatun minuuden ja yksilön arjen määrällistämisen trendit sekä diginatiivien sukupolvien esiinmarssi, ovat lisänneet teknologiatuotteiden kysyntää. Urheilu- ja hyvinvointiteknologiasektorin laajentuminen kytkeytyykin osaksi laajempaa urheilukulttuurin muutosprosessia, jossa yksityisen sektorin merkitys on kasvanut suhteessa julkiseen ja kolmanteen sektoriin.

LÄHDE

Eskola, I. & Laine, A. 2020. Suomen urheilu- ja hyvinvointiteknologia-ala urheilukulttuurin muutosten ilmentäjänä. Kulttuurintutkimus 37 (3–4), 84–102. Verkkoartikkeli.