Blogi

Kirjoittaja:

Heidi Leppä

Julkaistu:

02.06.2021

Jaa:

Ulkona kävely tekee hyvää, vaikka askel lyhenee

Ulkona kävely tekee hyvää, vaikka askel lyhenee
Kuva: Jaana Selander / Kiuruvesi-lehti

Ikääntyneen ihmisen kävely muuttuu fyysisen toimintakyvyn heikentyessä tietoisesti tai tiedostamatta. Kävellyt matkat voivat lyhentyä, välillä on levättävä ja jalkaisin liikkuminen saattaa vaatia apuvälineitä. Väitöskirjatutkija Heidi Leppä kannustaa vierailijablogissamme ikäihmisiä lähtemään ulos, vaikka kävely hidastuu ja vaatisi tuekseen kepin tai rollaattorin. Yhteiskunnan eri toimijat voivat madaltaa kävelykynnystä kehittämällä esteettömiä kävely-ympäristöjä.

Erityisesti ulkona liikkuminen vaikeutuu ikääntyessä, vaikka sen tarve ei katoa mihinkään. Tämä voi johtua muun muassa heikentyneestä toimintakyvystä, kuten alaraajojen kunnosta. Arjessa ulkona liikkumisen väheneminen voi näkyä esimerkiksi vaikeuksina hoitaa päivittäisiä asioita itsenäisesti tai vaikeuksina vierailla ystävien tai sukulaisten luona.

Toimintakyvyn heikentyessä pidempien matkojen kävely saattaa tuntua hankalammalta kuin ennen, jolloin ihminen usein muokkaa kävelyään tarkoituksella tai alitajuisesti. Ikäihmisen kävely voi hidastua, lepotauot tihentyä ja liikkuminen saattaa jopa vähentyä. Nämä kävelymodifikaatiot ovat toimintakyvyn heikentymisen ensimerkkejä, jotka ennustavat tulevia kävelyvaikeuksia.

Kävelyn muokkaaminen ei ole aina huono asia. Väitöskirjatutkimuksessani havaitsin, että erityisesti kävelyn hidastaminen, apuvälineiden käyttö tai kävelyn tauottaminen ovat keinoja, jotka voivat mahdollistaa iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumisen. Sen sijaan pidempien matkojen kävelyn vähentäminen tai kokonaan lopettaminen olivat yhteydessä elinpiirin pienentymiseen ja heikompiin mahdollisuuksiin liikkua ulkona kahden vuoden seurannan aikana (Skantz ym. 2020a).

Yksilön joustavuutta ja ympäristön tukea tarvitaan

Vanhenemisen ekologisen mallin mukaan yksilön kykyjen ja ympäristön haasteiden tulisi olla tasapainossa, jotta ihminen pystyy osallistumaan ja toimimaan itsenäisesti (Nahemow & Lawton 1973). Kävelyn muokkaaminen vaatii siten joustavan mielen lisäksi riittävää toimintakykyä ja tukea elinympäristöltä.

Tutkimuksessani havaitsin, että erityisesti loivat jalkakäytävät, palveluiden läheisyys ja turvalliset tienylitykset kannustivat iäkkäitä ihmisiä jatkamaan kävelyä toimintakykyynsä sopeuttaen. Myös rauhallisten kävelyteiden ja luontopolkujen läheisyys houkuttelivat iäkkäitä ihmisiä liikkumaan enemmän ulkona (Skantz ym. 2020b).

Esteetön ympäristö tukee iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumista toimintakyvystä riippumatta.  Olennaista se on erityisesti apuvälineitä käyttäville. Esimerkiksi portaattomat sisäänkäynnit ja kynnyksettömät suojatiet tekevät ulkona liikkumisesta turvallisempaa henkilöille, jotka käyttävät esimerkiksi rollaattoria liikkumisen apuvälineenä. Kunnat voivat tukea iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumista rakennetun ympäristön esteettömyydestä huolehtimisen lisäksi esimerkiksi sijoittamalla levähdyspaikkoja kävelyreittien varsille tai kaupungin puistoihin.

Ulkona liikkuminen on tärkeää iäkkäiden ihmisten itsenäisen elämän kannalta. Se mahdollistaa aktiivisen arjen kodin ulkopuolella ja parantaa iäkkäiden ihmisten elämänlaatua. Kävely on iäkkäiden ihmisten suosituin liikuntamuoto, joten ulkona liikkumisen edistäminen lisää myös heidän fyysistä aktiivisuuttaan.

Heidi Leppä
Väitöskirjatutkija
Jyväskylän yliopisto

Kirjoitus on osa Liikuntatieteellisen Seuran keväällä 2021 julkaisemaa vierailijablogisarjaa, jossa tutkijat ja asiantuntijat käsittelevät liikunnan ja urheilun tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä aiheita.

Lähteet

Nahemow, L. & Lawton, M. P. 1973. Toward an ecological theory of adaptation and aging. Environmental design research 1, 24-32.

Skantz, H., Rantanen, T., Palmberg, L., Rantalainen, T., Aartolahti, E., Portegijs, E., Viljanen, A., Eronen, J., & Rantakokko, M. (2020a). Outdoor Mobility and Use of Adaptive or Maladaptive Walking Modifications among Older People. Journals of Gerontology Series A : Biological Sciences and Medical Sciences, 75(4), 806–812. https://doi.org/10.1093/gerona/glz172.

Skantz, H., Rantanen, T., Rantalainen, T., Keskinen, K. E., Palmberg, L., Portegijs, E., Eronen, J., & Rantakokko, M. (2020b). Associations between Perceived Outdoor Environment and Walking Modifications in Community-Dwelling Older People : A Two-Year Follow-Up Study. Journal of Aging and Health, 32(10), 1538-1551. https://doi.org/10.1177/0898264320944289.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös