Toisen asteen opiskelijat ovat epätasa-arvoisessa asemassa terveystiedon opetuksessa

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden hyvinvointi on monella Kouluterveyskyselyn indikaattorilla mitattuna heikompaa kuin lukiossa opiskelevien nuorten (THL 2024). Silti ammatillisen koulutuksen opinnoissa terveystietoa sivutaan vain kaikille pakollisen työkyvyn ja hyvinvoinnin opinnoissa. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuneille nuorille tulisi taata yhtäläiset terveyden edistämisen tiedot ja taidot kuin lukiolaisille, sillä koulutus on tehokas keino terveyserojen kaventamiseksi. Oppivelvollisuusiän nostoa on perusteltu myös terveyserojen kaventamisella (Rotko, Majlander & Mesiläislehto 2023).

Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen jakautuu neljään kokonaisuuteen, jotka sisältävät muun muassa terveydestä ja toimintakyvystä huolehtimisen ja opiskelu- ja työkyvyn sekä hyvinvoinnin edistämisen liikunnan avulla (Opetushallitus 2025). Valtakunnallisen opetussuunnitelman tavoitteissa mainitaan muun muassa, että terveydestä ja toimintakyvystä huolehtiva opiskelija osaa etsiä monipuolisesti tietoa ikäluokkansa terveyseroista ja mahdollisuuksista oman terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi sekä laatia itselleen suunnitelman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kaksi osaamispistettä (36 tuntia opiskelijan työtä) jaettuna kokonaisuuden neljälle osa-alueelle tarkoittaisi 9 tuntia opiskelijan työtä terveystiedon sisällöille.

Tiivis tuntimäärä pakottaa opetuksen järjestäjää priorisoimaan sisältöjä. Havaintojeni pohjalta opiskelijan tuottaman hyvinvointisuunnitelman sisällölliset vaatimukset ovat hyvin alhaiset, eikä valtakunnallisen arviointiohjeistuksen T1 tason suoritukseen vaadita paljoa. Terveystiedon opetuksesta haastavaa tekevät vähäiset resurssit, opiskelijoiden erilaiset opiskelutaidot sekä ammatillisen koulutuksen jatkuvan haun periaate, jolloin opintoja voi suorittaa hyvinkin tiiviillä aikataululla verkko-opintoina.

Ammatillisten perustutkintojen yhteiset tutkinnon osat (YTO) sisältökokonaisuudet ovat laajoja, jolloin joudutaan jatkuvasti puntaroimaan, mitä kaikkia sisältöjä opiskelijoiden kanssa tulisi osaamistavoitteiden mukaisesti käsitellä. Opiskelijan henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma tarjoaa mahdollisuuden käsitellä vapaasti terveystiedon sisältöjä opiskelijan näkökulmasta ja tarpeista käsin. Hyvinvointisuunnitelma mahdollistaa opiskelijan kriittisen ajattelun tarkastelun sekä pedagogisen vuorovaikutuksen tehtävän palautteenannon yhteydessä.

Ammatillisessa koulutuksessa terveystiedon opetus ei näytä sisältävän perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisten sisältöjen syventämistä, vaan kyse on enemmän yksilön kulttuurisesta ja eettisestä osaamisesta. Tässä yksilön lisäksi vastuuta pitäisi ottaa myös muista, jolloin kyse on enemmän terveystiedon sisältöjen avulla kasvattamisesta ja sivistämisestä. Vastaavasti lukiossa terveystietoa opetetaan yhden pakollisen moduulin (2 op) verran, ja opetuksen tavoitteita ovat muun muassa kykyä luoda kokonaiskuvaa terveydestä ja sen yksilöllisistä, yhteisöllisistä, yhteiskunnallisista ja globaaleista edellytyksistä, tehdä perusteltuja ehdotuksia oman, muiden ja ympäristön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi (LOPS 2019).

Terveysviestinnän monipuolistuminen haastaa nuoria

Nuoret käyttävät useita sosiaalisen median kanavia päivittäin. Sosiaalisen median ympäristöissä monilukutaitoa tarvitaan tunnistamaan tekstin tekijän tarkoitusperiä. Opetussuunnitelmissa esiintyvä monilukutaito on yläkäsite, joka sisältää myös kriittisen nettilukutaidon, jonka tavoitteena on arvioida erilaisten digitaalisten materiaalien luotettavuutta, tunnistaa manipulointia sekä havaita erilaisia näkökulmia. Kriittinen nettilukutaito vaatii lukijalta niin tekstien sisältöjen paikkansapitävyyden kuin lähteiden luotettavuuden arviointia. Tekstien paikkansapitävyyttä arvioidaan aikaisemman tietopohjan sekä muun luetun perusteella. (Killi & Kulju 2023.)

Terveystiedon sisältöihin kuuluu terveysviestintä, jota sivutaan useammassa lukion opetussuunnitelman laaja-alaisissa osaamisen tavoitteissa. Lisäksi lukion terveystiedon valinnaisen moduulin tavoitteena on, että opiskelija ohjataan yhdistelemään eri tieteenalojen tuottamaa tietoa ja muodostamaan näin itselle uutta tietoa. (LOPS 2019.) Ammatillisten koulutuksen tutkintojen yhteisiin osiin kuuluvaan viestintä- ja vuorovaikutusosaamiseen sisältyy toimintaa digitaalisessa ympäristössä, kun taas työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen pakollisissa osaamistavoitteissa terveydestä ja toimintakyvystä huolehtimisen osaamistavoitteena mainitaan vain ”opiskelija etsii monipuolisesti tietoa” (Opetushallitus 2025).

PISA-tutkimusten mukaan nuorten lukutaito on heikentynyt (Pulkkinen ym. 2024), jolloin riskinä on, etteivät nuoret osaa suhtautua kriittisesti teksteihin eri medioita käyttäessään. Tekstitaitoa on lukemisen ja tekstin tulkitsemisen taito. Ammattiin opiskelevien nuorten monilukutaitoa selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että nuoret luottavat omiin tietoihinsa ja taitoihinsa, vaikka tutkimuksen tehtävät osoittivat, että monilukutaidossa on haasteita esimerkiksi kaupallisten viestien tunnistamisessa, terveysinformaation luotettavuuden arvioinnissa tai harhaanjohtavan tiedon leviämisen seurauksista. Lisäksi kuvanlukutaito, kuten kaavioiden ja diagrammien tulkinta vaativat tukea. (Haverinen, Hautakangas & Mutanen 2023.)

Ammattiin opiskeleville nuorille sosiaalinen media on tärkeä terveys- ja hyvinvointitiedon lähde. Sosiaalisen median käyttäminen tähän tarkoitukseen vaatii kriittistä medialukutaitoa. (Haverinen, Hautakangas & Mutanen 2023.) Nuorten taidot verkkotekstien luotettavuuden arvioinnissa kehittyvät siirryttäessä peruskoulusta toiselle asteelle. Erään tutkimuksen mukaan toisella asteella opiskelijat tunnistivat parhaiten kirjoittajan populaarista tutkimustekstistä. Vaikka opiskelijat osasivat tunnistaa kirjoittajat eri tekstilajeista, ei heillä ollut osaamista perustella, miksi toinen tekstilaji oli toista luotettavampi. Tämä vaatisi opiskelijoilta parempaa perustelutaitoa. (Killi & Kulju 2023.)

Terveystiedon ja liikunnan aineenopetusta yhtäläisin tuntimäärin oppivelvollisuusikäisille

Havaintojeni pohjalta näyttäisi siltä, että työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisestä on tarkoitus saada kaikille ammattiin opiskeleville vähintään T1-tason suoritus, jotta valmistuminen ammattiin ei jäisi tästä kokonaisuudesta kiinni. T1-tason osaaminen näyttäytyy niukkoina määrällisinä vastauksina sekä laadullisesti pinnallisena hyvinvointisuunnitelmassa. Tekstien tuottamisen niukkuus on osa laajempaa kulttuurillista muutosta liittyen lukemisen ja kirjoittamisen käyttäytymisen muutoksiin (Lakka 2024). Toisaalta hyvän tai kiitettävän arvosanan saaminen on opiskelijoille helppoa, mikäli tekstin tuottaminen suomeksi onnistuu. Valtakunnallisesti on havaittu, että koevastauksien pituudet korreloivat suoraan niistä saatuihin pisteisiin (Kauppinen & Marjanen 2020).

Resurssipula ohjaa myös koulutuksen järjestäjiä siirtämään YTO-opintoja itsenäisesti suoritettavaksi verkko-opinnoiksi, jolloin keinot terveyserojen kaventamiseksi koulutuksen keinoin heikentyvät. Toisaalta perusopetuslakiin on jo lisätty liikunnallisen elämäntavan edistämistä koskeva säännös, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Toisella asteella hyvinvointierojen kaventaminen tulisi aloittaa tarjoamalla terveystiedon ja liikunnan aineenopetusta yhtäläisin tuntimäärin oppivelvollisuusikäisille.

 

Riikka Roitto

Soveltavan liikunnan asiantuntija

 

Lähteet:

Haverinen, R., Hautakangas, M. & Mutanen, K. (2023). Monilukutaitoa vahvistamassa. Selvitys ammattiin opiskelevien nuorten monilukutaidoista. Mediakasvatusseura ry. Luettavissa Mediakasvatusseuran sivuilta, pdf:

Kauppinen, M. & Marjanen, J. (2020). Millaista on yhdeksäsluokkalaisten kielellinen osaaminen? Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI. 2020:13. Luettavissa Karvin sivuilta, pdf

Killi, C. & Kulju, P. (2023). Työkaluja kriittisen nettilukutaidon opettamiseen. Empowering Schools in Self-Regulation of Media and Information Literacy processes (EMILE). Tampereen yliopisto. Luettavissa Tampereen yliopiston sivuilta, pdf

Opetushallitus. (2019). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019. Luettavissa OPH:n sivuilta.

Opetushallitus. (2025) Ammatillisten perustutkintojen yhteiset tutkinnon osat. Luettavissa OPH:n sivuilta.

Rotko, T., Majlander, S. & Mesiläislehto, M. (2023). Koko väestön terveys on yhteiskunnan menestystekijä: Ratkaisuja terveyserojen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2023. Luettavissa Valtioneuvoston sivuilta, pdf