Blogi

Kirjoittaja:

Riikka Roitto, hankekoordinaattori, Liikuntatieteellinen Seura

Julkaistu:

13.01.2022

Jaa:

Tietokannat auttavat suuntaamaan soveltavaa liikuntaa

Tietokannat auttavat suuntaamaan soveltavaa liikuntaa
Kuva: Antero Aaltonen

Keitä ovat toimintarajoitteiset henkilöt, joille soveltavan liikunnan palveluita tuotetaan kunnissa? Julkishallinnon erilaisista tietokannoista selviää, millaisia liikkujia eri maakunnissa tai kunnissa on. Tietokantoja kannattaa käyttää, jotta kuntien liikuntapalveluilla on parempi käsitys eri kohderyhmiin kuuluvien liikkujien määristä ja taustatiedoista.

Kesän 2021 paralympialaisten aikaan lanseerattu maailmanlaajuinen ihmisoikeusliike #WeThe15 antoi äänen vammaisille liikkujille, joita maailman väestöstä on 15 prosenttia. Myös heille on taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkua, harrastaa liikuntaa ja urheilla. Suomessa 15 prosenttia väestöstä tarkoittaa yli 820 000 henkilöä, jotka voivat tarvita liikunnan soveltamista ja erityisosaamista liikunnan ohjaamisessa. Tätä heterogeenista liikuntarajoitteisten joukkoa tulisi tarkastella alue- tai kuntakohtaisesti, jotta heille voidaan tarjota soveltuvia liikuntapalveluita tutkitun tiedon pohjalta.

Lapsista ja nuorista löytyy paljon kohdennettua tietoa

Opetushallinnon tietopalvelu Vipusesta löytyy tietoa perusopetusikäisistä oppilaista, jotka tarvitsevat oppimisessa tai koulunkäynnissä säännöllistä tai monimuotoista tukea. Vuonna 2020 erityistä tukea sai yli 51 000 oppilasta. Tietoja on mahdollista tarkastella maakunnittain tai kunnittain. Oppilaiden toimintakyvystä puolestaan saadaan tarkemmin tietoa THL:n Kouluterveyskyselystä. Joka toinen vuosi toteutettava kysely antaa hyvinkin tarkkaa tietoa yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten, lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ja ammatillisen koulutuksen ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden toimintakyvystä maakunnittain ja kunnittain.

Kouluterveyskyselyssä vastaajat arvioivat muun muassa omaa toimintakykyään. Vuonna 2021 yläkoululaisista noin kahdeksan prosenttia, lukiolaisista viisi prosenttia ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista seitsemän prosenttia arvioi, että heillä oli paljon vaikeuksia nähdä, kuulla tai kävellä. Fyysisen toimintakyvyn lisäksi kyselyllä saadaan tietoa toiminnanohjauksesta ja sosiaalisista taidoista. Kuntien viranhaltijat voivat tutustua koulukohtaisiin tuloksiin, jotka auttavat kohdentamaan palveluita koululaisten ja opiskelijoiden tarpeiden mukaan paikallisesti heidän lähiympäristöönsä. Esimerkiksi kunnissa Suomen harrastamisen mallia koordinoiva taho voi hyödyntää fyysisen toimintakyvyn tietoja harrastusryhmien suunnittelussa.

Kelan vuosittain julkaisemasta vammaisetuustilastosta selviävät alle 16-vuotiaat vammaistuensaajat. Vuonna 2020 yli 37 000 lasta tai nuorta sai vammaistukea. Kelan vammaisetuustilasto antaa myös yksityiskohtaisesti tietoa lasten ja nuorten määristä sairausryhmittäin, sukupuolen sekä iän mukaan.

Fyysisen toimintakyvyn Move! -mittauksiin osallistuvat vuosittain kaikki peruskoulun 5.- ja 8.-luokkalaiset. Vuoden 2021 osalta mittauksiin on osallistunut noin kymmenen prosenttia vammaistukea saavista. Valtakunnallisista tuloksista selviää, kuinka monen koululaisen kohdalla mittauksia on sovellettu.

Työikäisten toimintarajoitteisten tunnistaminen tilastoista

Suomalaisten työikäisten toimintarajoitteisten fyysisestä aktiivisuudesta tiedetään valtakunnallisesti todella vähän. Liikuttaako? -raportin (Saari 2021) mukaan 18–64-vuotiaat toimintarajoitteiset liikkuvat oman arvionsa mukaan keskimäärin alle kolme tuntia viikossa. Kansallisia terveysliikuntasuosituksia (kolme tuntia liikuntaa viikossa) vähemmän liikkuu jopa 70 prosenttia kaikista toimintarajoitteisista. Työikäisten toimintarajoitteisten liikkumisen edistämiseksi on syytä tutustua tarkemmin työikäisiä taustoittaviin tilastoihin.

THL:n Sotkanet-tilastopalvelusta on mahdollista tarkastella monia vammaispalveluita kuvaavia indikaattoreita kunta- tai maakuntakohtaisesti. Vuonna 2020 vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden asiakkaina oli yli 30 000 18–64-vuotiasta. Henkilökohtaista apua sai yli 27 000 ja vammaisten työ- ja päivätoiminnan piirissä oli yli 16 000 työikäistä. Kehitysvammaisten tuetun, ohjatun ja autetun asumisen asiakkaita oli vuonna 2020 yli 13 000 henkeä. Työkyvyttömyyseläkettä saavia työikäisiä 25–64-vuotiaita oli vuonna 2020 yli 129 000. Työkyvyttömyyden taustalla ovat yleensä mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.

Lisäksi Sotkanetistä selviää, että työikäisistä suomalaisista lähes 590 000 oli oikeutettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin, joilla hoidetaan valtionneuvoston asetuksen mukaisia vakavia, pitkäaikaisia sairauksia. Tämä tilasto kuvaa melko hyvin pitkäaikaissairastavuutta väestössä, mutta erityiskorvattavien lääkkeiden tilaston ulkopuolelle jäävät kuitenkin muun muassa allergiat ja jotkut tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Pitkäaikaissairaus ei kuitenkaan aina vaadi liikunnan soveltamista.

Kelan vammaisetuustilaston mukaan yli 16-vuotiaista vammaistukea sai vuonna 2020 yli 14 000 henkeä. THL:n FinSote-tutkimuksen (2017–2018) tuloksien pohjalta on mahdollista tarkastella iän ja sukupuolen osalta aikuisten terveyttä ja siihen vaikuttavien riskitekijöiden esiintyvyyttä hyvinvointialueittain ja kunnittain. FinSoten perustuloksista löytyy monipuolisesti tietoa aikuisten toimintakyvystä. Aikuisväestöstä reilulla 13 prosentilla on jokin vakava toimintarajoite. FinSotessa toimintarajoitteeksi määriteltiin vastaajan itsearvioima vähintään yhden toiminnan suuri vaikeus tai pystymättömyys kävelyssä, lukemisessa, kuulemisessa, muistamisessa, oppimisessa tai keskittymisessä.

Kuuluvatko ikääntyneet soveltavan liikunnan tilastoihin?

Kunnat saavat päättää liikuntapalveluiden järjestämisestä ja toteuttamisesta paikallisesti. Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2019 -raportin mukaan käytännöt vaihtelevat, tilastoidaanko kunnissa ikääntyneiden liikuntaryhmät soveltavan liikunnan ryhmiksi. Kunnat toteuttavat jossain määrin soveltavassa liikunnassa kaksoisstrategiaa; tietyt toimintarajoitteiset liikkuvat vamma- ja sairausryhmille kohdennetuissa omissa ryhmissä, mutta muuten kuntien soveltava liikunta on kaikille avointa (Ala-Vähälä ym. 2021). Kaikille avoimissa liikuntaryhmissä liikkuu paljon ikääntyneitä kuntalaisia, sillä ryhmät ovat edullisia ja niitä järjestetään pääosin päiväaikaan.

Kuntaliiton väestötilastosta on mahdollista tarkastella sekä valtakunnallisesti että kuntakohtaisesti väestörakennetta. Ikääntyneiksi katsotaan Suomessa kaikki vanhuuseläkkeeseen oikeutetut henkilöt, jolloin ikääntyneiden määrä (yli 65-vuotiaat) on yli 1 255 000. Eläkeikäisten toimintakyky voi vaihdella suuresti, eikä liikunnan soveltamistarvetta aina välttämättä ole. Osassa kunnista järjestetään erikseen yli 75-vuotiaiden liikuntaryhmiä, jotka edistävät ikääntyneiden toimintakykyä ja itsenäistä arjessa pärjäämistä. Tarvetta näille ryhmille kunnissa on, sillä Suomessa on 547 000 yli 75-vuotiasta.  

Mitä jää olemassa olevien tilastojen ulkopuolelle?

THL:n TEA-viisarista käy ilmi, että kunnissa seurataan tai kerätään tietoa toimintarajoitteisten liikunta-aktiivisuudesta harvemmin kuin muusta väestöstä. Koska toimintarajoitteiset henkilöt ovat hyvin heterogeeninen joukko, on hankala saada yksiselitteistä tietoa heidän liikunta-aktiivisuudestaan.

Kuntien hyvinvointikertomuksissa toimintarajoitteisten liikunta-aktiivisuudesta ei raportoida yhtä aktiivisesti kuin muusta väestöstä. Tietokannoista on helppo poimia maakunta- tai kuntakohtaiset tiedot eri ikäryhmien liikunta-aktiivisuudesta. Sen sijaan toimintarajoitteisista tiedetään valtakunnallisten aineistojen pohjalta vain, että he liikkuvat koko väestöön verrattuna vähemmän ja useammin alle terveysliikuntasuosituksien (Saari 2021).

LIKES:in julkaisema lasten ja nuorten liikunnan Tuloskortti (2018) kokoaa tietoa Kouluterveyskyselystä ja LIITU-tutkimuksesta toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikuntasuositusten täyttymisestä eri ikäluokissa. Tulevalta Tuloskortilta (2022) odotetaan entistä kattavampaa tutkimuspohjaista yhteenvetoa toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikunnasta. Tieto soveltavasta liikunnasta on lisääntynyt viimeisimmässä TEA-viisarin tiedonkeruussa liittyen kuntien terveydenedistämistyöhön, joten tulevaisuudessa myös TEA-viisari tulee olemaan merkittävä työkalu kuntien soveltavan liikunnan palveluiden arvioimisessa.

Kuntakohtaisia tilastoja toimintarajoitteisista henkilöistä löytyy siis hyvin. Sen sijaan kunnan liikuntapalveluita hyödyntävistä toimintarajoitteisista henkilöistä saadaan tietoa tällä hetkellä vain ohjatun liikunnan ryhmien tai omatoimisen liikkumisen avustuskorttien määrien perusteella. Kuntien olisi mahdollista kerätä tietoa avustamissaan urheiluseuroissa liikkuvien toimintarajoitteisten harrastusryhmien osallistujamääristä. Urheiluseuroista 66 prosenttia järjestää toimintaa toimintarajoitteisille henkilöille (Saari 2021). Myös näiden harrastus- ja kilparyhmien tukemiseen ohjautuu kuntien avustuksia, joiden käytöstä yhdistykset ovat velvollisia raportoimaan.

Tarvittavaa tietoa toimintarajoitteisten henkilöiden liikunnan harrastamisesta ja fyysisestä aktiivisuudesta on saatavilla päätöksenteon tueksi. Sitä on kuitenkin vaikea löytää, ja tietoihin pääsee käsiksi lähinnä epäsuorien lähteiden kautta. Soveltavan liikunnan tilastointitavat eroavat kunnissa toisistaan, eikä pelkkä vertailu kuntien kesken edistä soveltavan liikunnan kehittymistä valtakunnallisesti. Kunnat tarvitsevat järjestelmällistä tiedonkeruuta koko väestön fyysisestä aktiivisuudesta. Tiedon pohjalta palveluita voidaan suunnitella ja kohdentaa liikuntalain mukaisesti niin, että ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.

Riikka Roitto
hankekoordinaattori
Liikuntatieteellinen Seura

 

Lähteet

Ala-Vähälä T. ym. 2021. Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2019. Julkaisun verkkoversio.

OKM & Opetushallitus. 2021. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Verkkosivu.

Opetushallitus. 2021. Move! -mittaustuloksia. Julkaisun verkkoversio.

Kela. 2021. Erityiskorvaukseen oikeuttavat sairaudet. Verkkosivu.

Kela. 2021. Vammaisetuustilasto 2020. Verkkosivu.

Kuntaliitto. 2021. Kuntien väestö ja ikärakenne. Verkkosivu.

Likes. 2020. Tuloskortti 2018. Lasten ja nuorten liikunta Suomessa. Julkaisun verkkoversio.

Saari A. 2021. Liikuttaako? Toimintarajoitteisille henkilöille suunnatun Liikkujakyselyn ja Seurakyselyn raportti. Julkaisun verkkoversio.

THL. 2020. Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten perustulokset 2020. Verkkosivu.

THL. 2021. Kouluterveyskysely. Verkkosivu.

THL. 2021. Sotkanet, hyvinvointi, terveys ja toimintakyky. Verkkosivu.

THL. 2021. TEA-viisari. Liikunta 2020. Verkkosivu.