Liikunta & Tiede -lehti 4/2020

Kirjoittaja:

Jouko Kokkonen

Julkaistu:

07.09.2020

Jaa:

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko: Veikkauksen toimintaedellytykset turvattava

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko: Veikkauksen toimintaedellytykset turvattava
Kuva: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia, CC-BY-4.0

Kansanedustaja Annika Saarikko palasi elokuussa 2020 tiede- ja kulttuuriministeriksi. Ministerinpestille paluun lisäksi Saarikkoa on pitänyt liikkeellä Keskustan puheenjohtajaehdokkuus, joka johti valintaan Oulun puoluekokouksessa. Saarikko pitää välttämättömänä, että hallitus päättää budjettiriihessä Veikkauksen tuoton alenemisen paikkaamisen lisäksi toimista, jotka vahvistavat yhtiön toimintaedellytyksiä ja vähentävät rahapelaamista ulkomaille.

Liikunta & Tiede kysyi ministeriltä sähköpostitse liikuntakulttuurin ajankohtaisista asioista. Kuumimpiin aiheisiin kuuluu Veikkauksen asema, josta on käyty jo yli vuoden ajan keskustelua. Sanankäyttö on etenkin sosiaalisessa mediassa ollut ajoittain kiivasta. Rahapeliyhtiön yksinoikeusasemaa kyseenalaistavat mielipiteet ovat voimistuneet, ja yhtiön on sanottu keräävän pelihaitoista kärsivien kustannuksella ”verirahoja”.

– Veikkaus tuottaa valtion budjettiin noin miljardi euroa vuositasolla. Samaan aikaan rahapelit tuottavat myös paljon pahoinvointia rahapeliongelmaisille ja heidän läheisilleen. Keskustelu järjestelmän oikeutuksesta ja tulevaisuudesta on mielestäni täysin ymmärrettävä.

Saarikon mukaan yksinoikeusjärjestelmää ei olla purkamassa. Suomessa ei siten olla siirtymässä esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan käytössä olevaan rahapeliyhtiöille avoimeen toimilupapohjaiseen järjestelmään, jossa toimijat maksavat lisenssistä.

Sanna Marinin hallituksen tavoite rahapelijärjestelmän osalta on kirjattu selkeästi hallitusohjelmaan ja seison sen takana. Olemme yhdessä sitoutuneet pelihaittojen vähentämiseen sekä Veikkauksen kanavointikykyisen yksinoikeusaseman vahvistamiseen. En ole itse nähnyt todisteita siitä, että monopolia purkamalla vähentäisimme peliongelmia. Näen, että tällaista muutosta järjestelmäämme ajavat ovat perusteluvastuussa aiheesta, sanoo Saarikko.

Veikkaus arvioi, että sen vuoden 2021 tuoton alentumisen vaikutus on opetus- ja kulttuuriministeriön osalta 140 miljoonaa euroa. Saarikko muistuttaa, että hallitus paatti jo keväällä, että koronan vaikutukset vuoden 2020 veikkaustuottoihin kompensoidaan täysmääräisenä. Miten tämä tapahtuu, ratkeaa syksyn budjettiriihessä.

– Näen välttämättömänä, että budjettiriihessä päätämme tuoton aleneman paikkaamisen lisäksi niistä pitkäntähtäimen toimista, joilla vahvistamme Veikkauksen toimintaedellytyksiä ja vähennämme suomalaisten rahapelaamista ulkomaille.
Saarikko vastaa lyhyesti kysymykseen siitä, johtaako Veikkaustuottojen aleneminen pysyvään budjettirahoitukseen liikunnan ja urheilun osalta: asiasta ei ole vielä päätetty.

Lähiympäristön merkitys liikkumisessa korostuu

Hallituksen liikuntapolitiikan näkökulmasta tärkein tavoite on Saarikon mukaan liikunnallisen elämäntavan tukeminen. Jokaisella suomalaisella tulee olla siksi mahdollisuus valita itselleen sopiva tapa pitää huolta terveydestään liikkumalla.

– Liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden lisääminen onkin ollut valtiollisen liikuntapolitiikan jatkuva johtotähti.

Tämä on kaikkien väestöryhmien hyvinvoinnin lisäämistä tukeva tavoite ja sen merkitys korostuu erityisesti näin korona-aikana, jolloin arkiliikunnan ja harrastamisen rutiinit ovat saattaneet muuttua.

Hallitusohjelmaan sisältyy tavoite arkiliikunnan ja ulkoilun edellytysten parantamisesta. Saarikko korostaa, että tällä tähdätään erityisesti lasten, iäkkäiden ja erityisryhmien liikkumisen kannalta keskeisten arjen lähiympäristöjen lisäämiseen. Hallitusohjelmasta nousee myös Liikkuva koulu -ohjelman toimintatavan levittäminen elämänkulun eri vaiheisiin ja ikäryhmiin. Toiseksi liikuntapolitiikan ydintavoitteeksi Saarikko nimeää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön vahvistamisen.

– Viimeisten vuosien aikana olemme nähneet, että liikunnan ja urheilun eettisyyteen, turvallisuuteen ja vastuullisuuteen liittyvät kysymykset ovat nousseet julkiseen keskusteluun. Pidän tärkeänä, että ministeriö vahvistaa tämän kokonaisuuden merkitystä myös valtionavustusten harkinnassaan. Liikunnan ja urheilun kulttuurin tulee kehittyä aikamme mukana, linjaa Saarikko.

Selonteosta selkänojaa

Saarikko näkee, että liikuntapoliittinen selonteko on tuonut liikkumista ja liikuntaa edistäville tahoille tarpeellista selkänojaa viedä asioita yhä pontevammin eteenpäin. Samalla poikkihallinnollisuus on vahvistunut.

– On hyvä kuitenkin muistaa, että poikkihallinnollisuus on niin meillä ministeriössä kuin monella muulla toimijalla osa jokapäiväistä työtä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vuoden 2020 alussa hallitusohjelman mukaisesti poikkihallinnollisen Liikuntapolitiikan koordinaatioelimen (LIPOKO). Siinä ovat edustettuna keskeiset ministeriöt ja liikunta-alan valtakunnalliset organisaatiot. Ryhmä koordinoi eri hallinnonalojen liikuntapoliittisia tavoitteita sekä keskeisiä ja ajankohtaisia liikkumista, liikuntaa ja urheilua käsitteleviä kysymyksiä. LIPOKO käsittelee myös valtakunnallisia, poikkihallinnollisia liikunnanedistämisohjelmia eli Liikkuvat-ohjelmia, joihin kuuluvat osakokonaisuuksina Liikkuva perhe, Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu, Liikkuva aikuinen ja Ikiliikkuja.

LIPOKO on kevätkaudella järjestäytynyt sekä käsitellyt liikuntapolitiikan ajankohtaisia kiireellisiä kysymyksiä. Työn alla ovat olleet LIKOPO:n alaisuuteen nimettävien työryhmien valmistelu, valtakunnallisten yhteisten liikuntasuositusten ja niiden valmisteluprosessien käsittely sekä Liikkuvat-ohjelmiin tutustuminen. Syyskaudella keskeistä on LIKOPO:n työsuunnitelman valmistelu hallituskaudelle. Käsittelyyn ovat tulossa myös ministeri Lauri Tarastin selvitys huippu-urheilulain tarpeellisuudesta sekä harrastamisen Suomen malli.

– Harrastamisen Suomen mallissa ei ole kyse yksin liikuntaharrastuksista, vaan kaikenlaisten harrastusten tuomisesta osaksi lasten ja nuorten koulupäivää. Valmistelu on edennyt hyvin, joskin koronapandemian tuomat rajoitukset vaikuttavat myös Suomen harrastamisen malliin. Esimerkiksi kouluille ei nyt syksyn aikana toivota ”ulkopuolisia” aikuisia, joten muun muassa Harrastusviikko toteutetaan virtuaalisena, kertoo Saarikko.

Mallin ensimmäinen vaihe pilotteineen käynnistyy vielä vuoden 2020 aikana. Virtuaalisen Harrastusviikon aikana lapset ja nuoret pääsevät kokeilemaan ja tutustumaan harrastusmahdollisuuksiin uusien digi- ja etämuotojen kautta. 

Koronakriisi syventää liikkumisen eroja

Poikkeukselliset olot vaikuttavat myös fyysiseen aktiivisuuteen. Saarikko viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan koronakriisi on polarisoinut väestön liikkumista entisestään. Paljon liikkuvat ovat lisänneet liikkumistaan ja vähän liikkuvilla se on vähentynyt.

– Uskon, että useille ihmisille on kirkastunut entisestään liikkumisen merkitys arjen terveyden, hyvinvoinnin, sekä elämän sisällön kannalta. Liikkuva ja fyysisestä kunnostaan huolta pitävä ihminen on virkeämpi ja toimintakykyisempi niin kotona, työssä kuin vapaa-ajalla.

Koronakriisin myötä monen ihmisen elinpiiri kaventui ainakin kevään ajaksi kodin lähiympäristöön. Tällöin moni löysi elämän sisällön ja merkityksen yhä vahvemmin omatoimisesta liikkumisesta ja luonnossa liikkumisesta. Lomien jälkeen koulujen ja töiden alettua yhä useampi vaikuttaa myös ottaneen omakseen fyysisesti aktiiviset kulkutavat työ-, koulu-, opiskelu- ja asiointimatkoilla.

Saarikko sanoo kantavansa erityistä huolta koronakevään ja syksyn mahdollisesti mukanaan tuomien uusien rajoitusten vaikutuksista ikäihmisiin. Hänen mukaansa on löydettävä keinoja suojella erityisen haavoittuvassa asemassa olevaa ikäryhmää, mutta mahdollistettava samalla kohtuullisen aktiivisuuden ylläpitäminen. Liikunta on Saarikon mielestä paras tapa pitää huolta niin kehon kuin mielenkin toimintakyvystä.

Mikä on huippu-urheilun (kansallinen) merkitys vuonna 2020?

Saarikko kertoo olevansa innokas talviurheilulajien seuraaja. Hänen erityissuosikkinsa on suomalainen perinnelaji hiihto. Jalkapalloa Saarikko on opetellut katsomaan lajista kiinnostuneen miehensä seurassa. Kesäisin ministeri suuntaa myös pesäpallo-otteluihin.

– Kuluneet koronakevät ja -kesä ovat osoittaneet sen, että huippu-urheilu on yhä meille suomalaisille sydäntä lähellä oleva asia. Arvokisojen ja perinteisten urheilutapahtumien peruuntumiset näkyivät ja tuntuivat suomalaisten keväässä. Olen todella iloinen siitä, että urheilutapahtumia on voitu kesällä järjestää erityistä varovaisuutta ja hallituksen suosituksia noudattaen.

Saarikko näkee, että huippu-urheilulla on myös entistä tärkeämpi elinkeinopoliittinen rooli. Urheilun ympärille syntynyt tapahtumateollisuus on kasvanut Suomessakin voimakkaasti viime vuosina.

– Kesän aikana käynnistynyt toiminta on rajoituksista huolimatta ollut hyvin seurattua. Uskon, että urheilua ja kulttuuria tarvitaan arjen vastapainoksi erityisesti nyt, kun arjessamme on ollut poikkeuksellisia huolia ja murheita.

Koronan aiheuttamien rajoitusten kestoa ei tiedä kukaan. On täysin mahdollista, että ensi vuodestakin tulee välivuosi kansainvälisten arvokisojen osalta, mikä vaikuttaa vääjäämättä huippu-urheiluun. Saarikon mielestä on enemmän kuin toivottavaa, että huippu-urheilutapahtumien järjestämiseen löytyy uusia ratkaisuja.

– Urheilijoiden on voitava valmentautua tavoitteellisesti ja täysipainoisesti arvokisoihin. Tämän vuoksi kisojen ja otteluiden järjestämiseen on löydettävä kestävät ratkaisut pandemia huomioiden. Tätä me yhdessä urheiluliikkeen kanssa yritämme ratkoa. Näen, että urheilu- ja kulttuuritapahtumilla on tärkeä rooli kansakuntamme kriisinkestävyyden lujittajana.

Omat lapset saavat liikkumaan

Eturivin poliitikon työ on tunnetusti kiireistä. Ministerinpestille paluun lisäksi Saarikon pitää jatkossa kiireisenä Keskustan puheenjohtajuus. Hän sanoo arjen liikkumisensa rakentuvan lastensa ympärille.

– Minulle on tärkeää, että lapseni oppivat liikunnallisen elämäntavan ilot jo nuorena. Liikkuminen on myös erinomainen tapa rakentaa ja ylläpitää minulle hyvin tärkeää luontosuhdetta. Ulkoilmasta nauttiminen perheen kanssa tuo ihanaa vaihtelua pitkiin, kokousten täyttämiin työpäiviin.

Liikuntavinkkinä kiireisille liikunta- ja urheiluasioista vastaava ministeri kannustaa pohtimaan, miten liikunnan saa ujutettua osaksi arkea.

– Voisinko ottaa tavaksi käydä lenkillä ennen työpäivän alkua tai lounastauolla? Kävisinkö ulkoilemassa tai kuntosalilla lapsen harrastuksen aikana? Sopisiko elämääni työmatkojen kulkeminen pyörällä? Liikkuisimmeko yhdessä perheen kanssa lähiliikuntapaikalla tai lähimetsässä? Tekisinkö iltauutisia katsoessa jumpan olohuoneessa? Aktiivisuus arjessa löytää helpommin paikkansa, kun omassa rosterissa on erilaisia tapoja tuoda liikunta osaksi jokaista päivää, sanoo Saarikko.

JOUKO KOKKONEN
toimituspäällikkö
Liikunta & Tiede -lehti

Sidonnaisuusilmoitus: Liikuntatieteellisen Seuran rahoitus perustuu suurelta osin opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntatieteellisille tutkimus- ja tiedonvälitysyhteisöille jakamiin rahapelituottoihin.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Liikunta & Tiede -lehden numerossa 4/2020 ja se on luettavissa myös pdf-muodossa.