Tanssia ilman hintalappua

Parkour, elokuva, kuntosali, kuvataide, futsal, lumilautailu, kokkikerho, tanssi... Lista on värikäs ja vaihteleva – eikä se ole sattumaa. Se on koostettu yli 112 000 koululaisen vastauksista opetus- ja kulttuuriministeriön kyselyssä, jossa selvitettiin, mitä harrastuksia lapset ja nuoret oikeasti toivovat. Viesti on selvä: lapset ja nuoret haluavat harrastaa.

Juuri tähän tarpeeseen vastaa Harrastamisen Suomen malli (HSM). Idea on yksinkertainen: tarjotaan maksuton harrastus koulupäivän yhteyteen, koulun tiloissa tai ihan sen lähistöllä.

HSM ei ole enää mikään pilotti. Vuonna 2021 mallia kokeiltiin 117 kunnassa. Lukuvuodelle 2025–2026 aluehallintovirastot ovat myöntäneet mallin toteuttamiseen yhteensä 14,5 miljoona euroa kaikkiaan 263 kuntaan. Kerhoja järjestetään yli 10 000, niihin osallistuu lähes 2 000 koulua ja yli 140 000 lasta ja nuorta. Ja mikä tärkeintä: harrastuksia ei sanella ylhäältä käsin, vaan lasten ja nuorten toiveiden perusteella päätetään, mitä kerhoja järjestetään.

Kun huhtikuun hallituksen puoliväliriihestä vyöryi leikkausuutisia, jäi yksi tärkeä päätös varjoon. Harrastamisen Suomen mallin rahoitusta korotettiin pysyvästi viidellä miljoonalla eurolla. Summalla ei ehkä osteta hävittäjää, mutta sen arvo lasten ja nuorten arjessa on suuri.

Maksuton harrastus ei ole itsestäänselvyys

Me-säätiön selvityksen mukaan malli on ollut erityisen tärkeä niille lapsille ja nuorille, joiden perheissä rahat tai resurssit eivät muuten riittäisi harrastuksiin.

Yli 22 000 lasta Suomessa ei todennäköisesti harrastaisi lainkaan ilman tätä mahdollisuutta. He eivät istu vanhempien kanssa katsomassa harrastustarjontaa tai vertailemassa salivuoroja. Koulu onkin tasavertainen paikka tuoda tietoa erilaisista harrastuksista.

Pienituloisissa perheissä suurin syy osallistua on maksuttomuus. Maksukykyisemmillä korostuu taas käytännöllisyys, sillä harrastus koulupäivän yhteydessä helpottaa arkea. Kaikille tämä malli tuo jotain, mikä on myönteistä vähitellen rapautuvassa hyvinvointiyhteiskunnassa. Ja monelle se tuo jopa enemmän kuin harrastuksen – se tuo kuuluvuuden tunteen.

Me-säätiön kyselyssä 80 prosenttia osallistujista kokee olevansa tärkeä osa harrastusryhmää. Ulkomailla syntyneillä tämä tunne on vielä yleisempi, lähes 87 prosenttia kokee kuuluvansa ryhmään. Se on iso juttu. Turvallinen tila ilman kiusaamista tai syrjintää ei valitettavasti ole jokaiselle arkea – mutta näissä harrastusryhmissä se usein on. Iso merkitys on silläkin, että eritaustaiset lapset ja nuoret kohtaavat oppivelvollisuuskoulua paljon luontevammissa yhteyksissä.

Yläkouluihin harrastuskokeiluja

Totta kai matkaan on mahtunut mutkia. Osassa kuntia koulukuljetusten sumpliminen on ollut hankalaa, ja välillä lasten toiveita ei ole pystytty toteuttamaan. Osallistujia ei ole ollut tarpeeksi tai kunnasta ei ole löytynyt toivotulle harrastukselle järjestää. Varsinkin yläkoululaisille sitoutuminen koko lukukaudeksi yhteen lajiin on saattanut tuntua raskaalta. Uutena toimintana lukuvuodelle 2025–2026 käynnistyvät yläkoululaisten harrastuskokeilut. Näissä nuoret voivat kokeilla harrastusta 1–2 kertaa, minkä jälkeen harrastus voi jatkua, jos nuoret haluavat.

Naapurini tytär käy innolla tanssikerhossa. Hän odottaa torstaita koko viikon. Ainoa harmitus on se, että kerho on vain kerran viikossa. Tanssia voisi kuulemma olla vaikka joka päivä. Ja ehkä voisikin, sillä mallista pyritään ohjaamaan lapsia eteenpäin myös seuratoimintaan, jos kipinä syttyy.

Olisi hienoa, jos tämän kaltaiset onnistumiset saisivat enemmän näkyvyyttä. Ei siksi, että kaikki olisi täydellistä, vaan siksi, että jotain toimivaa on saatu aikaan. Meillä on malli, joka vähentää eriarvoisuutta, lisää osallisuutta ja tuo iloa koululaisten arkeen.

Eikä maksa senttiäkään lapselle.

 

Hanna Vehviläinen
tiedeviestinnän asiantuntija

 

Lähteet:

Harrastamisen Suomen malli Harrastamisen Suomen mallin verkkosivut

Harrastamisen Suomen mallin ryhmät ehkäisevät lasten eriarvoisuutta ja lisäävät hyvinvointia Harrastamisen Suomen Mallin verkkosivut

Harrastamisen Suomen malli näyttää toimivan: lapset saavat onnistumisen kokemuksia ja kokevat vähemmän kiusaamista Ylen verkkosivut

Harrastamisen Suomen mallille ja Suomi liikkeelle -ohjelmalle yhteensä 16 miljoonaa euroa valtionavustusta aluehallintovirastojen verkkosivut

Onnistunut puoliväliriihi OKM:n verkkosivut