Soveltavan liikunnan opinnäytetöitä palkittiin Ahos-sääätiön stipendeillä
Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) koordinoima Soveltavan liikunnan tutkimus- ja kehittämistyöryhmä arvioi ja esitti palkittavaksi Ahos-säätiölle kuutta soveltavaa liikuntaa ja paraurheilua käsittelevää opinnäytetötä.
Opinnäytetyökisaan ilmoittautui yhteensä 15 hakijaa. Kilpailuun ei osallistunut tällä kertaa yhtäkään väitöskirjaa. Töiden arviointiin osallistui koko soveltavan liikunnan tutkimus- ja kehittämistyöryhmä, huomioiden mahdolliset jääviydet.
Ylemmän AMK:n, Pro gradu- ja väitöskirjatasoisten töiden arvioinnissa painotettiin teknistä toteutusta, tieteellistä tasoa, innovatiivisuutta ja sovellettavuutta. AMK- ja kandidaattitasoisten opinnäytteiden kohdalla painotettiin erityisesti ennakkoluulottomuutta, käytännönläheisyyttä ja monialaisuutta.
Ahos-säätiön palkitsemat työt käsittelevät paraurheilua koskevaa kotimaista urheilujournalismia, paraurheilun ja vammaisten ihmisten liikunnan esittämistä ja inkluusion toteutumista sosiaalisessa mediassa, soveltavaa liikuntaa erityisesti varhaiskasvatusikäisten lasten näkökulmasta, kilpailutoiminnassa hyväksyttyjä pararatsastajan apuvälineitä, First beat Life -mittalaitteen soveltuvuutta toimintarajoitteisille nuorille ja nuorille aikuisille sekä Paralympiakomitean sidosryhmien näkemyksiä toimintarajoitteisen henkilön liikkumisen edistämisestä.
Palkintosummat ovat 1000 € ylemmän tason töiden osalta ja 500 € amk-tason töiden osalta. Nyt palkittiin aikavälillä 1.9.2023–30.9.2025 valmistuneet työt. Osa palkituista opinnäytetöistä esitellään tarkemmin Liikuntatieteellisen seuran perjantaina 30.1. järjestämässä Soveltavan liikunnan aamuporinat -webinaarissa. Pääset Ilmoittautumaan mukaan tästä.
Stipendin saaneet opinnäytetyöt ja niiden palkitsemisperusteet
Kategoria 1: Pro gradu tai YAMK-tason työt
Nea Kilpinen, Tampereen Yliopisto (journalistiikka): Suomalainen urheilujournalismi paraurheilun näkökulmasta.
Työn aiheena on suomalainen, paraurheilua käsittelevä urheilujournalismi. Suomalaisen urheilujournalismin tutkiminen paraurheilun näkökulmasta on tärkeää, sillä mitä tietoisemmiksi paraurheilijoiden esittämisen tavoista tullaan, sitä realistisimmiksi niitä on mahdollista muuttaa.Tutkimuksen perusteella paraurheilijoita esitetään suomalaisessa urheilujournalismissa urheilijan, kotipaikan, potilaan, läheisen ja tunteilijan diskurssien avulla.
Aihe on relevantti, yhteiskunnallisesti merkittävä sekä ajankohtainen. Vahva teoriatausta, analyysi ansiokasta. Kirjallinen toteutus erinomainen, tulosten reflektointi hyvää.
Valto Hoipo, Malmö University, Sport Sciences, Sport in Society: Examining the Inclusion of People with Disabilities and Parasports on the Instagram Pages of Swedish National Sport Federations.
Englanninkielinen pro gradu -tutkielma käsittelee paraurheilun ja vammaisten ihmisten liikunnan esittämistä ja inkluusion toteutumista sosiaalisessa mediassa, erityisesti Ruotsin lajiliittojen Instagram-tileillä. Työ tuo tietoa inkluusioprosessista urheilussa ja avaa keskustelua siitä, miten liikuntajärjestöt voivat edistää yhdenvertaisuutta sekä lisätä vammaisurheilun ja vammaisten liikkujien näkyvyyttä ja arvostusta.
Tutkimuskysymys on perusteltu selkeästi. Esitellyt teoriat on kuvattu hyvin. Tietojen käsittely ja eettiset kysymykset on kuvattu erinomaisesti. Hyvä pohdinta, rajoitukset on esitetty ytimekkäästi ja johtopäätökset on kirjoitettu hyvin.
Tuuli Tepponen, Helsingin yliopisto, Kasvatustieteiden maisteriohjelma, varhaiskasvatuksen opintosuunta: Lapsen motoriset taidot kiikarissa - Motoristen taitojen havainnointi ja motorisen oppimisen tuen tarpeen tunnistaminen varhaiskasvatuksessa.
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten varhaiskasvatuksen henkilöstö havainnoi lasten motorisia taitoja ja tunnistaa motorisen oppimisen tuen tarpeita. Motoristen vaikeuksien varhainen tunnistaminen ja tukeminen ovat keskeisiä lasten toimintakyvyn, liikkumisen ilon ja yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien edistämisessä – mikä on myös soveltavan liikunnan ydinajatus.
Aihe on erittäin ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä. Tutkimuskysymykset ovat selkeitä. Tutkimus on rakenteeltaan selkeä. Taustakirjallisuus on valittu huolella ja se etenee johdonmukaisesti. Tulokset on esitetty selkeästi ja niitä on pohdittu riittävällä tarkkuudella.
Kategoria 2: AMK-työt tai kandidaatin tutkielmat
Taija Määttänen, Metropolia AMK, Apuvälinetekniikan koulutusohjelma: Ratsastajan apuvälineet: opas kilpailutoiminnassa hyväksytyistä pararatsastajan apuvälineistä.
Opinnäytetyössä kerättiin kyselyn avulla tietoa pararatsastajien apuvälineistä ratsastajilta itseltään. Oppaan anti paraurheilulle on työn kautta tavoiteltu tietoisuuden kasvattaminen lajissa käytettävistä apuvälineistä sekä niiden vaikutuksista ratsastukseen, ja tämän myötä lajin saavutettavuuden edistäminen.
Suomessa on tarve suomenkieliselle oppaalle, johon on koottu tietoa standardoiduista ja ei-standardoiduista apuvälineistä. Tutkimustehtävä on määritelty selkeästi ja tekijä osaa kriittisesti tarkastella sekä tutkimustapaansa että tutkimuskysymyksiään. Kirjallinen toteutus hyvä.
Siiri Antola, Satakunnan AMK, fysioterapian koulutusohjelma: Firstbeat Life -mittalaitteen käytettävyys toimintarajoitteisilla nuorilla ja nuorilla aikuisilla.
Opinnäytetyö selvittää First beat Life -mittalaitteen soveltuvuutta toimintarajoitteisille nuorille ja nuorille aikuisille. Tutkimuksesta saatu tieto edistää kohderyhmän yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada tulevaisuudessa tietoa omasta fyysisestä aktiivisuudesta.
Aihe osa suuremaa ja varsin relevanttia kokonaisuutta, jossa tuotetaan uutta käytännön kentällä hyödynnettävää tietoa. Menetelmät sopivia. Koehenkilöt oli valittu harkinnanvaraisella otannalla, minkä takia tulosten yleistämisessä oltava varovainen. Kirjallisuuskatsaus kattava, empiirinen osuus hyvin rakennettu. Kirjallinen toteutus hyvä.
Senja Kettunen, Laurea AMK, fysioterapian koulutusohjelma: ”Meidän pitäisi näkyä enemmän” Suomen Paralympiakomitean sidosryhmien näkemyksiä toimintarajoitteisen henkilön liikkumisen edistämisestä.
Työllä kartoitettiin Paralympiakomitean sidosryhmien edustajien näkemyksiä toimintarajoitteisen henkilön liikkumisen edistämisestä. Tulokset antavan kuvan, minkälaisia haasteita toimintarajoitteisten henkilöiden kanssa työskentelevät kohtaavat ja mitkä tekijät heikentävät toimintarajoitteisen henkilön mahdollisuuksia itsenäiseen osallistumiseen. Työstä saatavaa tietoa voidaan hyödyntää alalla yhteistyökumppaneiden välisen toiminnan ja toimintarajoitteisille asiakkaille suunnattujen tukipalveluiden kehittämisessä.
Aihe on erittäin tärkeä paraurheilun ja soveltavan liikunnan kehittämisen kannalta, koska se tuo esiin keskeisiä esteitä ja kehittämistarpeita. Tutkimuskysymykset ovat selkeitä. Aineisto tuo esiin sidosryhmien näkökulmia, otoskoko heikentää tulosten yleistettävyyttä, vaikka työ tarjoaakin käytännönläheisiä kehittämisideoita. Käytetty tutkimusmenetelmä on perusteltu ja työn toteutus on pääosin selkeä ja johdonmukainen.