Sosiaalinen media tuo uusia haasteita valmentajan ja urheilijan suhteeseen

Sosiaalinen media muokkaa valmennusympäristöä tavoilla, joita urheilijat eivät aina itse tunnista. Valmentajien mielestä vaikutukset kuitenkin heikentävät keskittymistä ja suorituksiin valmistautumista.

Gorrell tarkasteli tutkimuksessaan kuuden kanadalaisen huippu-urheiluvalmentajan kokemuksia urheilijoiden sosiaalisen median käytöstä. Valmentajat edustivat yksilölajeja, kuten voimistelua, soutua ja kamppailu-urheilua. Heidän näkemyksiään kartoitettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla fenomenologisen lähestymistavan avulla.

Valmentajat havaitsivat sosiaalisen median pidentävän suoriutumisen jälkeistä mentaalista kuormitusta, lisäävän kyseenalaistavaa palautetta ja ohjaavan urheilijoiden huomiota liiaksi erityisesti kilpakumppaneihin. Valmennustilanteeseen sosiaalinen media toi myös uusia auktoriteetteja, joiden neuvot ja kommentit saattoivat horjuttaa luottamusta valmentajan asiantuntemukseen. Osa valmentajista hyödynsi sosiaalista mediaa tarkoituksellisesti urheilijoiden motivaation ja itseluottamuksen tukena. Samalla he pohtivat tällaiseen palautteeseen liittyen, millaista riippuvuutta ulkopuolisesta hyväksynnästä voi synnyttää.

Gorrell korostaa valmentaja–urheilija -suhteen merkitystä digitaalisessa toimintaympäristössä. Valmentajat tarvitsevat tukea ja koulutusta, jotta sosiaalisen median vaikutuksia voidaan käsitellä osana valmennusta ilman tiukkoja kieltoja ja urheilijan autonomiaa heikentämättä.

HANNA-MARI TOIVONEN
hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi

LÄHDE
Gorrell, E. 2025. Coaching with social media: The coach–athlete performance team. International Journal of Sport Communication, 18(2), 187–196. https://doi.org/10.1123/ijsc.2024-0231