SOPIVA-hankkeen yhteenvetotilaisuus Etelä-Suomen alueen kunnille järjestettiin marraskuussa

Päivän aikana vedettiin yhteen kokemuksia SOPIVA-hankkeesta ja soveltavan liikunnan kehittämisestä, ja jaettiin hyviä käytänteitä, kokemuksia ja suunnitelmia – tarkoituksena tukea kuntien soveltavan liikunnan kehittämistyötä. Yhteenvetotilaisuuden aluksi projektipäällikkö Katariina Jauhiainen tiivisti SOPIVA-hankkeen tämänhetkisen tilanteen.

– Noste on nyt kova suunnitelmien suhteen, sillä valmistuneita soveltavan liikunnan suunnitelmia on viisi, keskeneräisiä 20, ja mikä parasta, suunnitteilla olevia on yli 40. SOPIVA-hankkeen aikana noin 10 suunnitelmaa odotetaan valmistuvan, mutta mahdolliselle jatkolle olisi kysyntää ja aito tarve kentällä.

Tutkija Timo Ala-Vähälä toi puolestaan esille sitä, että hankkeen työkaluja pitää voida käyttää myös itsenäisesti. Tärkeimpänä hän nostaa Soveltavan liikunnan strategisen suunnittelun työkirjan ja erityisesti sen käytännön suunnittelua tukevan Excel-työstöpohjan.

– Työstöpohjan hiontaa jatketaan ajatuksella, että jatkossa kuntien on yhä helpompaa käyttää sitä itsenäisesti. SOPIVA-hankkeen on tarkoitus vaikuttaa ruohonjuuritasolla ja tukea työntekijöitä sekä lisätä ennen kaikkea liikkujien mahdollisuuksia liikkua.

Alustuksia soveltavan liikunnan suunnittelusta ja kehittämisestä

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (PHLU) seurakehittäjä Jaakko Räty puhui ensin soveltavan liikunnan suunnitteluyhteistyöstä kuntien kanssa. Tilannekuva oli se, että Päijät-Hämeessä soveltavan liikunnan toiminta on pirstaleista, kokonaisuutta on hankala hahmottaa ja asiakkaiden tarpeet ovat moninaisia. Yhteistyörakenteet eivät myöskään synny itsestään. Kunnilla on myös tarve toimiville suunnittelutyökaluille.

Rädyn mukaan PHLU:n ydintehtäviä ovat olleet soveltavan liikunnan toimijoiden yhteen kokoaminen, koordinointi, tarjonnan näkyväksi tekeminen ja mallin luominen, joka jää elämään myös hankeen jälkeen. SOPIVA-hankkeen työkalut toimivat.

– Suunnitelman Excel-työstöpohja on hyväksi havaittu käytännössä, ja kunnat todistetusti käyttävät sitä apuna suunnittelussa ja kehittämisessä.

PHLU on myös tietoisesti ottanut roolia, jossa tehdään enemmän kuin suunnitellaan ja reagoidaan siihen, mitä tulee vastaan. SOPIVA-työkalujen ansiosta kunnille on mahdollista syntyä yhtenäinen soveltavan liikunnan rakenne.

Vantaan kaupungin vastaava asiantuntija Anni Polari käsitteli puolestaan strategisen suunnittelun ulottuvuuksia sekä hyötyjä. Vantaan resurssit olivat olleet pitkään samoja, mutta kaupunki oli tunnistanut tarpeen kehittää soveltavaa liikuntaa, ja SOPIVA-hanke tuli hyvään saumaan. Valmistuneessa, poikkihallinnollisesti rakennetussa suunnitelmassa oli lopulta 22 tavoitetta ja 45 toimenpidettä. Vantaan suunnitelma valmistui viime keväänä ja toimeenpano tapahtuu vuosina 2025–2029. Soveltavan liikunnan kehittämissuunnittelu on myös viety toimenpiteeksi Vantaan liikkumisohjelmaan. Pienet voitot ovat arvokkaita, sillä esimerkiksi Vantaan talousarvioon saatiin läpi uusi soveltavan liikunnan vakanssi.

Strategisen suunnittelun hyödyiksi nousivat soveltavan liikunnan näkyvyys relevanteissa verkostoissa, yhteisen kehittämissuunnan löytäminen ja kehittämiseen sitoutuminen sekä suunnitelman käyttö resurssien ja rahoituksen uskottavana perusteluna. Polari listaakin jo konkreettisia tuloksia.

– Strategisen suunnittelun hyödyt näkyvät käytännössä esimerkiksi niin, että nyt meillä on kootut palvelukuvailut sähköisessä esitteessä, päivitetyt liikunnan kuvamateriaalit liikkujien ja apuvälinettä käyttävien osalta, soveltavan liikunnan välinehankinnat on käynnistetty ja opastusvideot uimahalleihin saapumisesta esteettömyyden näkökulmasta on julkaistu.

Liikuntasuunnittelija Elina Räsänen Espoon kaupungilta puhui soveltavan liikunnan kehittämissuunnitelmasta ja erityisesti vertaistuen merkityksestä osana sitä. 

Espoon suunnitelma toimii Espoo liikkuu 2040 -vision rinnalla lyhyen tähtäimen suunnitelmana. Strategista kehittämissuunnitelmaa ei aiemmin ollut. Projektiryhmän kokoonpanossa on edustus liikunnasta ja urheilusta, varhaiskasvatuksesta sekä opetuksesta ja nuorisopalveluista, vammaisneuvostoista sekä -järjestöistä. Erityisesti esteettömyysasiantuntijan rooli on merkittävä.

Haasteitakin on ollut: soveltava liikunta on suuri kokonaisuus, joka pitää pilkkoa osiin. Jäsentely vie aikaa, ja suunnitelmien mittakaava on väkisinkin suuri. Hyvinvointialueen saamisessa mukaan yhteistyöhön on myös oma haasteensa.

Yhteistyöllä on suuri arvo sujuvassa prosessissa ja vertaistuen merkitys näkyy projektiryhmänkin motivaatiossa. SOPIVA-hankkeessa jo syntyneet soveltavan liikunnan suunnitelmat ovat vertaistukea.

– LTS:n tuki ja sparrauspajat ovat olleet arvokkaita. Jo tehdyt ja valmistuneet kehittämissuunnitelmat auttoivat. Erityisesti lähikunnan meneillään olevasta prosessista oli apua esimerkiksi jäsentelyssä, työn laajuuden hahmotuksessa ja aikataulutuksessa. Näin syntyy toisaalta myös usko, että suunnitelmasta voi tehdä omanlaisen. Nyt kun muutama isompi kunta on mukana, niin jo valmistuneet voivat sparrata suunnitelmia tekeviä.

Liikuntasuunnittelija Panu Tavisalo Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:stä puhui lopuksi vielä kehittämissuunnittelun käynnistämisestä.

Tavisalon mielestä nykytilanteen kartoitus on tärkeää, ja sen ydin on osallistamisessa, koska se on oiva keino sitouttaa mukaan kehittämiseen. Kartoitusvaiheessa mentiin ajatuksella ”ei mitään meistä ilman meitä”. Kartoitus oli suunnattu seuroille, yhdistyksille ja julkisille toimijoille. Näyttää siltä, että seurat eivät tunnista soveltavan liikunnan kohderyhmiä, varsinkin kun erityisyys ei näy ulospäin. Kysely ei koskaan ole kuitenkaan pelkkä kysely.

– Kyselyllä voidaan katsoa olevan laajempiakin hyötyjä: se on interventio ja samalla tietoisuus soveltavasta liikunnasta kasvaa, näkyvyys lisääntyy, kehittämisen suunnitteluun saadaan tukea, tapahtuu verkostoitumista, osaamisen leviämistä, motivaation kasvua ja kohderyhmä saa myös äänitorven asialleen. Kokoon kutsu toteutettiin todella laajasti. Kaikki tieto esiteltiin, ja sidosryhmät kutsutaan kehittämistyöhön paikan päälle, organisoidutaan kokouksessa.

Yhteenvetotilaisuus osoitti, että soveltavan liikunnan kehittäminen on nyt hyvin ajankohtaista. Tarve yhteisille rakenteille, toimiville työkaluille ja poikkihallinnolliselle yhteistyölle on tunnistettu ja ennen kaikkea siihen halutaan tarttua. SOPIVA-hankkeen aikana syntyneet suunnitelmat, käytännöt ja vertaistuki tarjoavat kunnille konkreettisen pohjan jatkaa työtä myös itsenäisesti. Kun kehittämistä tehdään yhdessä ja liikkujat pidetään keskiössä, syntyy edellytyksiä yhdenvertaisemmille ja erilaiset lähtökohdat huomioiville liikkumisen mahdollisuuksille myös tulevaisuudessa.