Psykologinen turvallisuus tukee jalkapallolahjakkuuksia
Psykologinen turvallisuus on saanut viime vuosina kasvavaa huomiota urheilututkimuksessa.
Käsite tarkoittaa tunnetta siitä, että voi tuoda esiin ajatuksiaan, kysellä ja tehdä virheitä ilman pelkoa nöyryytyksestä tai rangaistuksista. Hillyerin ja kumppaneiden tutkimuksessa jalkapalloakatemioiden pelaajat kokivat enemmän psykologista turvallisuutta ympäristöissä, joissa kehitystä tuettiin pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Poikkileikkaustutkimukseen osallistui 157 pelaajaa kolmesta englantilaisesta jalkapalloakatemiasta. Kehitysympäristönsä myönteiseksi arvioineet pelaajat kertoivat psykologisen turvallisuutensa olevan korkeampi. Erityisen tärkeitä tekijöitä olivat pitkäjänteinen kehitysajattelu ja kokonaisvaltainen valmistautuminen, jossa huomioidaan urheilun lisäksi hyvinvointi, elämäntilanne ja psykologiset taidot.
Vanhemmat pelaajat pitivät psykologista turvallisuuttaan heikompana kuin nuoremmat pelaajat. Tätä selittää mahdollisesti se, että myös psykologinen turvallisuus voi heikentyä, kun urheilijat kohtaavat enemmän valintapaineita, kilpailua ja epävarmuutta.
Kokonaisvaltaisen valmennuksen osa-alue sai pelaajilta heikoimmat arviot. Tämä viittaa siihen, että hyvinvoinnin, koulunkäynnin ja muun elämän tukeminen ei aina toteudu käytännössä yhtä vahvasti kuin kehitysohjelmissa tavoitellaan.
Tutkijoiden mukaan psykologinen turvallisuus ei synny automaattisesti hyvistä kehitysohjelmista tai organisaatiorakenteista, vaan muodostuu urheilijoiden kokemuksissa vuorovaikutuksen, sosiaalisten suhteiden ja toimintakulttuurin kautta. Tulokset korostavat pitkäjänteisen kehitystyön ja kokonaisvaltaisen urheilijan tukemisen merkitystä osana lahjakkuuksien kehittämisympäristöjä.
Hanna-Mari Toivonen
hanna-mari.h-m.toivonen(a)jyu.fi
LÄHDE:
Hillyer, M., Martindale, R., Young, S., Sproule, J., & Collins, D. 2026. Talent development environment and psychological safety in English professional academy soccer players. International Journal of Sport and Exercise Psychology. https://doi.org/10.1080/1612197X.2026.2674619
