Pihaleikeillä iso arvo kehon ja mielen liikuttajina

Lasten harrastusten joutuminen tauolle koronaturvallisuuden vuoksi on usein koettu arvovalinnaksi. Lapsista ei saa säästää! Lasten ja nuorten hyvinvointi on tärkeintä! Kuinka kauaskantoisia vaikutuksia on tiedossa, jos lasten harrastustoimintaa rajoitetaan? 

Ensin täytyy päättää, mistä ensisijaisesti ollaan huolissaan. Lasten ohjatun harrastamisen jäädyttäminen vaikuttaa muun muassa kilpa- ja huippu-urheilun tulevaisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin, seurojen toimintaan ja rahoitukseen sekä työpaikkoihin ja lomautuksiin.

Jos huoli on ensisijaisesti lasten ja nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa, voidaan huokaista helpotuksesta. Ohjatun liikunnan merkitys lasten ja nuorten liikkumisessa on pienempi kuin mitä arkijärki sanoo.

Koronakeväänä toteutetun tutkimuksen (Vasankari ym. 2020) mukaan peruskouluikäisten lasten ja nuorten liikkuminen vähentyi lähinnä koulumatkojen puuttumisen vuoksi. Eroja vuoteen 2018 verrattuna ei havaittu iltojen ja viikonloppujen osalta. Näyttää siis siltä, että koulumatkat ja koulupäivän aikainen liikunta liikuttavat enemmän kuin ohjattu harrastustoiminta vapaa-aikana. Liikkumisen kannalta pääsy lähiopetukseen on tärkeämpää kuin paluu harrastuksiin.

Ulkoleikit auttavat yltämään liikuntasuosituksiin

Tuoreiden liikkumissuositusten (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021) mukaan 7‒17-vuotiaiden lasten tulisi liikkua monipuolisesti, reippaasti ja rasittavasti päivittäin vähintään tunti. Suurimman osan liikkumisesta olisi syytä olla kestävyystyyppistä. Päivittäisen liikunta-annoksen voi kerätä useista liikkumisen hetkistä päivän aikana. Lisäksi tärkeää on välttää pitkäkestoista paikallaanoloa.

Liikkumissuositusten toteutumisen kannalta yksi harrastus ei riitä lapselle, vaikka treenejä olisi joka päivä. Tunnin harjoituksissa aikaa kuluu reippaan liikunnan lisäksi muun muassa lämmittelyihin, venyttelyihin, ohjeiden kuuntelemiseen, vuoron odottamiseen ja jäähdyttelyihin. Tunnin jokapäiväinen harjoitus ei siis takaa liikkumissuositusten täyttymistä, vaan mukaan tarvitaan myös arkiliikuntaa ja vauhdikkaita leikkejä.

Ulko- ja pihaleikkien etuina ovat aikatauluttomuus, omaehtoisuus ja maksuttomuus. Niissä piilee valtava potentiaali lasten hyvinvoinnin ja liikkumisen lisääjänä. Pihaleikkejä tulisi vaalia mahdollisimman pitkälle nuoruuteen saakka. Korona-aikana varhaisteinien leikinomainen yhdessäolo onkin lisääntynyt, toisinaan turvavälisuositusten rajoja venyttäen. Vaikkapa jalkapalloa on pelailtu pienessä tilassa yhdessä kehitellyin säännöin.

Lämpiminä kesäiltoina pihapiirin lapset juoksevat hippaleikeissään tuntitolkulla tai puuhaavat vesileikeissään. Talvella aika kuluu huomaamatta pulkkamäessä ja lumipalloja pyöritellessä. Vapaapäivinä näissä puuhissa voi kulua jopa koko päivä. Kasvuikäisen kokonaiskehityksen ja hyvinvoinnin kannalta leikin tuottama liike on ensiarvoisen tärkeää. Mielikuvitus lähtee laukalle, kun kotipiha muuttuu leikin näyttämöksi.

Pihaleikkien virittäminen voi vaatia vanhemmilta enemmän tai vähemmän toimeliaisuutta. Lähiössä tai rivitaloalueella, jossa asuu paljon lapsia, ei paljon muuta tarvitse tehdä kuin avata ovi ja päästää lapset vapaaksi. Ja varsinkin pienimpien liikunnallisiin leikkeihin voivat vanhemmatkin päästä mukaan.

Leikkiminen on kuitenkin vaikeaa, jos tilaa ei ole. Kaavoituksessa ja rakentamisessa olisi opittava antamaan leikille sen ansaitsema tila. Leikin tarvetta eivät täytä yksinomaan leikkipuistot, vaan välitön kotiympäristö on taitojen kehittymisen ja liikkumisen kokonaismäärän kannalta vähintään yhtä tärkeä.

Omin toimin ja ohjatusti ‒ molempia tarvitaan

Ei ole tarpeen luoda vastakkainasettelua ohjatun ja omaehtoisen liikkumisen välille. Urheiluseuroissa tehdään hyvää ja tärkeää työtä. Harjoituksissa innostetaan lapsia erilaisten lajien pariin ja opetetaan monipuolisesti lajitaitoja. Lapset ja nuoret pääsevät osaksi ryhmää, kokevat onnistumisen elämyksiä ja kehittävät sosiaalisia taitojaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta lasten on kuitenkin helpompi pärjätä ilman ohjattua liikuntaa kuin ilman arkiliikuntaa ja leikkiä. Omatoiminen leikki tukee lisäksi lapsen kasvua hänen omilla ehdoillaan.

On hyvä muistaa, että vain pieni osa nuorista jatkaa lajiharrastustaan aikuisikään saakka. Harvasta tulee kilpa- ja huippu-urheilija tai valmentaja. Jos omaehtoisen liikkumisen malli ja rutiini on vahva, ei nuori ehkä lopeta kokonaan liikkumista lopetettuaan ohjatun harrastuksensa.

Kirkonrotat, Nurkka-Jussit ja polttopallot, täältä tullaan!

Anna Holopainen
liikunnanohjaaja (amk)
sorvali(at)msn.com

Jouko Kokkonen
toimituspäällikkö
Liikunta & Tiede -lehti

Valtakunnallista leikkipäivää vietetään lauantaina 24.4.2021. Teemana tänä vuonna on ”Leikkien lähellä luontoa”, jolla nostetaan esiin luonnon ja lähiympäristön merkitystä leikeissä. Kurkkaa leikkipäivän-tapahtumat täältä. Kokeile myös Iloa etsimässä -mobiilipeliä, jonka tehtäviä ratkotaan kuvaten, kirjoittaen ja tehtäviä ratkaisten.

Lähteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2021. Liikkumissuositus 7‒17-vuotiaille lapsille ja nuorille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:19. Julkaisun verkkoversio.

Vasankari, T., Jussila A-M., Husu, P., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H., Kokko, S. & Sievänen, H. 2020. Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2. Julkaisun verkkoversio.