Blogi

Kirjoittaja:

Jouko Kokkonen, toimituspäällikkö, Liikunta & Tiede -lehti

Julkaistu:

03.02.2022

Jaa:

Pekingin kisojen kutsuvierasosastolla väljää jo ennen Kurvisen poisjääntiä

Pekingin kisojen kutsuvierasosastolla väljää jo ennen Kurvisen poisjääntiä
Kuva: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö onnitteli hopeamitalin saavuttanutta lumilautailija Enni Rukajärveä Sotshin olympialaisissa 2014. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia.

Pekingin talvikisoissa toistuu sama kuin Tokion kesäkisoissa. Arvovieraita tulee paikalle vähän. Pandemian lisäksi matkustuspäätöksiin on vaikuttanut Kiinan heikko ihmisoikeustilanne.

Pandemiaoloissa melko harvat valtionpäät matkustivat Tokioon. Avajaisissa läsnä olivat Euroopan johtajista Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Puolan presidentit Andrzej Duda ja Luxemburgin suurherttua Henri. Macronin läsnäolon selittää se, että Pariisi isännöi seuraavat kesäkisat vuonna 2024. Yhdysvaltoja edusti presidentin puoliso Jill Biden. Kisoissa käyneiden valtionjohtajien kokonaismäärä oli 30.

Kovin suurta tungosta ei tule olemaan Pekingissäkään, vaikka 32 valtion johtajat ovat ilmoittaneet osallistuvansa avajaisiin. Määrää vähentää koronapandemian lisäksi monien länsimaiden osallistuminen uiguurivähemmistön sorron ja muiden ihmisoikeusloukkausien vuoksi julistettuun diplomaattiseen boikottiin. Pekingin matkustavien poliittisesti raskaimpaan sarjaan kuuluvat Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Pakistanin pääministeri Imran Khan. Puolan presidentti Duda on jälleen menossa kisoihin. Kiinalaisen näkemyksen mukaan kisoilla on laaja kansainvälinen tuki. Zhou Xin kuvaili tammikuun lopussa china.daily.com -sivustolla Kiinan järjestävän kestävän kehityksen pohjalta ponnistavat olympiakisat.

”Kansainvälinen yhteisö tukee ja arvostaa Kiinan ponnistuksia vuoden 2022 talviolympialaisten järjestämiseksi. YK:n pääsihteeri Guterres ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat hyväksyneet kutsun osallistua avajaisiin. Muitakin valtionpäämiehiä, hallitusten päämiehiä ja kuninkaallisten perheiden jäseniä on jo ilmoittautunut Pekingin talviolympialaisiin.”

Kulttuuri- ja tiedeministeri Antti Kurvinen suunnitteli lähtevänsä Pekingiin, mutta päätti lopulta olla lähtemättä Kiinaan karanteeniuhkaan vedoten. Hän korosti keskustan Suomenmaa-verkkolehdelle 2.2.2022, että kyse ei ole ulkopoliittisesta ratkaisusta. Kiinaan suuntaavat Euroopan urheiluministereistä Britannian, Bulgarian, Kreikan ja Slovenian alasta vastaavat ministerit. Liettuasta matkaan lähtee varaministeri, vaikka maan suhteen Kiinaan ovat hyvin kireät.

Kurvinen yritti ennen matkansa peruuttamista pelata hanttikortin pääministeri Sanna Marinille, mutta ei onnistunut. Marin totesi Kurvisen päättävän matkastaan itse. Yhden ennätyksen tiede- ja kulttuuriministeri ehti tehdä matkakaavailuillaan. Kenenkään suomalaisministerin olympiamatkaa ei ole paheksuttu yhtä paljon kuin hänen. Matkan poliittinen hinta kasvoi liian korkeaksi, joten ministerin oli taivuttava ja luovuttava matkasta.

Presidenteille ja ministereille olympiamatka on ollut perinteisesti helppo tehtävä, jolla on voinut kartuttaa poliittista pääomaa. Yle Urheilun tuotantopäällikkönä työskentelevä Eija Siebenberg tiivisti vuonna 2009 valmistuneessa pro gradussaan poliitikkojen olympiamatkojen perimmäisenä tavoitteena olevan myönteisen julkisuuden tavoittelun:

”Valtiojohdon edustajat ovat poliitikkoja, jotka tarvitsevat myönteistä julkisuutta. Olympialähetyksissä esiintyminen edustaa tällaista. Poliitikollakin on mahdollisuus näyttäytyä rennommassa roolissa. Poliitikon kannalta esiintyminen olympialähetyksessä tuo enemmän näkyvyyttä kuin esiintyminen eduskunnan kyselytunnilla.”

Pekingin ja Lontoon kesäkisat kokosivat johtajien kerman

Valtionpäämiesten olympiamatkat ovat suhteellisen uusi ilmiö. Kisoista tuli oikeastaan vasta 1990-luvulta alkaen maailman valtiojohtajien näyttäytymispaikka. Suuressa mitassa olympiaturismi alkoi vasta 2000-luvulla. Sitä ennen kisoissa parveili pääasiassa kakkos- ja kolmosketjun kuninkaallisia. Ruotsin kruununprinssi Kaarle Kustaa seurasi Münchenin vuoden 1972 olympialaisia ja löysi tulevan kuningattaren. Tanskan kruununperijä Frederik oli yhtä onnekas Sydneyssä vuonna 2000.

Ateenassa 2004 avajaisiin osallistuivat Britannian pääministeri Tony Blair, Italian presidentti Carlo Azeglio Ciampi ja Yhdysvaltojen entinen presidentti George H. Bush. Paikalla olivat myös Espanjan kuningatar Sofia, Norjan kruununprinssi Haakon ja Tanskan kruununprinssi Frederik.

Pekingin vuoden 2008 kesäkisoissa vieraili yli 80 valtionjohtajaa. Presidenttivieraita olivat muun muassa Yhdysvaltojen George W. Bush, Ranskan Nicholas Sarkozy, Israelin Shimon Peres ja Vietnamin Nguyen Minh Triet. Pääministeritason vieraiden kärkeen kuuluivat Vladimir Putin, Australian Kevin Rudd ja Japanin Yasuo Fukuda.

Pekingissä harjoitettiin paljon esillä ollutta hiljaista diplomatiaa. Taiwanin Kuomintang-puolueen kunniapuheenjohtaja Lien Chan sai kohteliaan vastaanoton Kiinan presidentin Hu Jintaon valtionpäämiehille ja muille huipputason arvovieraille tarjoamalla tervetuliaislounaalla. Chanin kohteluun vaikuttivat Manner-Kiinan ja Taiwanin parantuneet suhteet.

Suurvallaksi niin talouden kuin kansainvälisen politiikan mittareilla noussut Kiina sai haluamaansa julkisuutta. Vuoden 2008 olympiahuuma hautasi alleen kisojen alla muun muassa Tiibetin miehitykseen kohdistuneen kritiikin. Maailma söi Kiinan kädestä. Suomenkin valtiojohdon joukkue oli Pekingissä toistaiseksi suurin. Siihen kuuluivat Tarja Halonen, pääministeri Matti Vanhanen, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin ja viestintäministeri Suvi Lindén.

Eniten valtionjohtajia, liki sata, on osallistunut Lontoon olympiakisojen avajaisiin. Vieraaksi tulivat muun muassa Ranskan presidentti François Hollande, Italian presidentti Giorgio Napolitano, Kenian presidentti Mwai Kibaki, Sveitsin presidentti Eveline Widmer-Schlumpf ja Brasilian presidentti Dilma Rousseff.

Pääministereistä Lontoon kisoihin saapuivat muun muassa Saksan Angela Merkel, Japanin Yoshiniko Noda ja Venäjän Dimitri Medvedev. Presidentiksi palannut Vladimir Putin matkusti Lontooseen myöhemmin seuraamaan judokilpailuja. Avajaisten kunniavieraisiin kuului myös Yhdysvaltojen presidentin puoliso Michelle Obama. Britannian näyttäytyi kisoissa vaikutusvaltaisena eurooppalaisena valtiona. Kansaa jakavasta Brexitistä ei näkynyt vielä kalpeaa aavistustakaan.

Riossa paikalla olivat muun muassa Ranskan ja Saksan presidentit sekä Italian pääministeri, vaikka Brasilian kisaisännyyttä varjostivat Zika-virus ja poliittinen epävakaus. Presidentti Rousseff oli juuri kisojen alla joutunut oikeuteen ja pantu sivuun virastaan. Kisat avasi virkaa tekevä presidentti Michel Temer. Avajaisiin tuli noin 40 valtionpäämiestä.

Olympialaisten kestovieras on ollut Monacon ruhtinaaksi vuonna 2005 noussut Albert II, josta tuli KOK:n jäsen vuonna 1985. Hän osallistui kelkkailuun viisissä talvikisoissa vuosina 1988‒2002.

Kekkonen aloitti olympiamatkatkin

Urho Kekkonen seurasi pitkän presidenttikautensa aikana vain kerran paikan päällä olympiakisoja. ”Urkki” kävi Moskovassa vuonna 1980 tervehtimässä Suomen joukkuetta kisakylässä. Hän seurasi myös miesten yksikkösoudun loppukilpailua seuranaan Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin ja DDR:n puoluejohtaja Erich Honecker kanssa. Sapporon talvikisoissa 1972 kisakatsomossa nähtiin ”vara-Kekkonen”, kun presidentin hyvä ystävä kaveri Kalle Kaihari onnistui puhumaan itsensä kisakatsomoon ”Suomen varapresidenttinä”.

Mauno Koiviston ainoa olympiavierailu jäi aivan toisen presidenttikauden viime päiviin. Koivisto päätti lyhyellä varoitusajalla matkustaa Lillehammeriin helmikuun viimeisellä viikolla muutamaa päivää ennen vahdinvaihtoa Martti Ahtisaaren kanssa. Hän saattoi samalla hyvästellä Norjan ja Ruotsin kuningasperheet. Koiviston suhde olympiakisoihin oli vähintäänkin ristiriitainen. Sarajevon vuoden 1984 talvikisojen aikaan hän fundeerasi, voisiko lipuista ja kansallislauluista luopua palkintojenjaossa. Ajatus tyrmistytti suuren osan suomalaisista.

Tasavallan presidentti olympiaputki jatkui, kun Ahtisaari vieraili Naganon talvikisoissa 1998. Tarja Halonen kävi kaikissa virkakaudellaan pidetyissä olympiakisoissa Sydneyssä, Ateenassa, Torinossa, Pekingissä ja Vancouverissa. Sauli Niinistö matkusti Lontooseen, Sotshiin ja Rio Janeiroon. Eija Siebenberg arvioi Halosen hoitaneen olympianäkyvyytensä hyvin:

”Olympialähetysten haastatteluissa presidentti Halonen on esiintyjänä omaa luokkaansa. Hän on innostunut, asiantunteva, luonteva ja Suomen Olympiakomitean edustuspuseroon pukeutunut. Muut toimijat saattavat viestiä pukeutumisellaan samaa ja olla melko luontevia esiintymisessään, mutta presidentti Halosen vertaisia hurmaajia he eivät ole.”

Niinistön voi sanoa ottaneen olympiaympyrät hyvin haltuunsa. Pyeongchangin kisoista hän saattoi jättäytyä hyvällä syyllä pois. Niinistön ja hänen puolisonsa Jenni Haukion poika syntyi aivan kisojen alla. Korona-ajan kisojen presidentilliset terveiset Niinistö on hoitanut etäyhteyksin.

Holkeri avasi latua ministerivierailuille

Kaikki pitempiaikaiset pääministerit Harri Holkerista alkaen ovat käyneet olympiakisoissa. Intomielisenä hiihtäjänä tunnettu Holkeri matkusti Calgaryn kisoihin vuonna 1988. Urheilulehti leukaili matkasta hyväntahoisesti 25.2.1988: ”Koska Suomella ei ole kuninkaita eikä prinsessoja, on meidän tyytyminen siihen, että pääministeri Harri Holkeri edusti Calgaryssa maamme ylintä tahoa.”

Holkeri aloitti Calgaryssä Suomen valtionjohdon olympiamatkat nykyaikaisessa mielessä. Kekkosen Moskovan-käynnin voi tulkita liittyneen urheilua enemmän neuvostosuhteiden hoitamiseen. Ympäristöministeri Matti Ahde oli puolestaan kuulunut Los Angelesissa vuonna 1984 Suomen joukkueen johtajistoon yhteysjohtajana.

Lamavuosina pääministerinä toiminut Esko Aho suuntasi vuonna 1992 sekä Albertvilleen että Barcelonaan. Paavo Lipponen seurasi kisoja paikan päällä Atlantassa vuonna 1996. Entinen SM-tason vesipalloilija vieraili myös Ylen vesipallokommentaattorina. Matti Vanhasen olympiamatkat suuntautuivat Ateenaan 2004, Torinoon 2006 ja Pekingiin 2008. Jyrki Katainen viiden renkaan matkojen kohteena olivat Lontoo ja Sotshi. Juha Sipilä kävi Pyeongchangin kisoissa vuonna 2018.

Urheilusta vastaavien ministerien kisamatkat aloitti Claes Andersson, joka seurasi Atlantan kisoja vuonna 1996. Suvi Lindén kävi Sydneyssä 2000 ja Salt Lake Cityssä 2002. Tanja Karpela matkusti Ateenaan vuonna 2004 ja kahta vuotta myöhemmin Torinoon. Ministerivuosinaan kisoissa ovat käyneet Stefan Wallin, Paavo Arhinmäki, Sanni Grahn-Laasonen ja Sampo Terho. Ulkoministeri Alexander Stubb vieraili Vancouverissa 2010.

Paralympialaisissa Suomen johtoa on näkynyt vähemmän. Tarja Halonen tapasi 2010 Vancouverin paralympialaisiin lähdössä olleet urheilijat. Sauli Niinistö seurasi ensimmäisenä Suomen presidenttinä Lontoossa 2012 paralympialaisia paikan päällä. Tasavallan presidentin ensimmäisestä olympiamatkasta oli ehtinyt kulua 34 vuotta. Niinistö tapasi etäyhteydellä Tokion 2021 paralympialaisten joukkueen. Ministereistä paralympialaisissa ovat vierailleet Karpela vuonna 2004, Arhinmäki 2012 ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari 2021.

Jos ajat palaavat likikään normaaleiksi, niin Pariisin olympiakisoista voi ennakoida tulevan ennätyksellinen valtionjohtajien kokoontuminen. Paralympialaisten näkyvyys on nousussa, joten niihin suuntaa mitä todennäköisimmin ennätysmäärä arvovieraita.

Valtionjohto kertoo kernaasti olevansa kannustamassa ja nostattamassa urheilijoiden taistelutahtoa. Jos Suomen olympiamenestystä katsoo, niin se on heikentynyt koko ajan niinä vuosina, kun presidenttejä ja ministereitä on kisoissa käynyt. On kuitenkin hyvä muistaa, että valtionjohdon olympiavierailuilla ja urheilumenestyksellä on vain ajallinen yhteys.   

Jouko Kokkonen

Lähteet

Politico 23.7.2021. Busy that day: Europe’s leaders pass on Tokyo Olympics. Linkki verkkoartikkeliin.

Politico 20.1.2022. Who’s boycotting the Winter Olympics? Linkki verkkoartikkeliin.

Aamulehti 15.5.2017. Kosti Rasinperä tapasi Koiviston viimeisenä päivänä tasavallan presidenttinä - ”Hiljainen joukko käveli ulos kyyneleitä pyyhkien”. Linkki verkkoartikkeliin.

Aamulehti 2.2.2022. Kurvinen peruu Pekingin-matkansa karanteeniriskin vuoksi  – "Kyse ei ole ulkopoliittisesta ratkaisusta". Linkki verkkoartikkeliin.

France24.com 8.8.2008. World leaders gather in Beijing. Linkki verkkoartikkeliin.

ANI News 28.1.2022. 32 world leaders, heads of int'l organisations to attend Beijing Olympics' opening ceremony including Pak PM. Linkki verkkoartikkeliin.

Siebenberg, E. 2009. ”Uskon, että tänään luodaan uudelleen sitä Suomi-henkeä. Sisulla mennään.” Suomalaisen identiteetin rakentuminen ja vahvistaminen Suomen valtiojohdon olympiapuheen retoriikassa vuosina 1992‒2008. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Pro gradu -tutkielman verkkoversio.

China Daily 30.1.2022. Green, sustainable Beijing Olympics to reinvigorate the world. Linkki verkkoartikkeliin.