Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin – ja häikäisevimmin

Yhdessä-sana tuli osaksi olympialiikkeen tunnuslausetta vuonna 2021 puheenjohtajansa Thomas Bachin ajamana. Latinaksi motto kuuluu nykyään Citius, altius, fortius – communiter. Yhdessä kisoissa ollaan Kansainvälisen olympiakomitean ehdoilla. Ukrainalainen kelkkailija Vladyslav Heraskevytš sai lähteä kisoista, kun ei suostunut luopumaan maassaan sodan uhreina kuolleita esittävän kypäränsä käytöstä.

Puheenjohtaja Kirsty Coventy väisteli päätöksen todellista syytä. KOK varjelee tiukasti oikeuttaan määrittää järjestön ja politiikan suhde. Olympiajärjestäjät sietivät varsin pitkään ”puolueettomien” venäläisurheilijoiden tatarstanilaisten tukijoukkojen lipunheiluttelua. Ei olisi ihme, jos Coventry alkaisi viritellä Venäjän joukkueen paluuta olympiakisoihin. Kokonaisuuteen vaikuttavat tietysti kansainvälisen politiikan käänteet. Kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Luc Tardiff pohdiskeli jo medialle venäläisten paluuta ”kansainväliseen kiekkoperheeseen”.

Paljon nopeammin lähtö tuli Tanska–Yhdysvallat-ottelussa nähdylle Grönlannin lipulle, johon oli kirjoitettu ”ICE OUT”. Yhdysvaltojen maahanmuutto- ja tulliviraston ICE:n agentteja saapui myös olympialaisiin osallistumaan turvatoimiin. Heitä vastaan osoitettiin mieltä Milanossa kisojen alla.

Myös Yhdysvaltojen sisäpoliittinen tilanne heijastui kisoihin. Varapresidentti JD Vance kohtasi Milanossa avajaisissa viileän vastaanoton. Liittovaltion hallinnon nykymenon kyseenalaistaneet urheilijat joutuivat ”epäisänmaallisina” Donald Trumpin ja Vancen kritiikin kohteeksi. Urheilulla mielellään ratsastava Trump pääsi kisojen päätöspäivänä vinoilemaan jääkiekon olympiakullasta Kanadalle.

Säihkettä kerrakseen

Televisionkatsojalle päällimmäiseksi mielikuvaksi Milanon-Cortinan talvikisoista jää häikäisevä, vaikka alkuhetkiin saakka ilmassa leijui epävarmuus järjestelyiden onnistumisesta. Häikäisevyys perustuu elävän kuvan tuottamaan käsitykseen kisoista. Kuvavirtaa riittää mitä erilaisimmista kulmista. Olympiakisoille tuotteena häikäisevyys on elinehto.

Urheilun on totisesti tositelevisiota hurjimmillaan, kauneimmillaan ja kauheimmillaan. Ohjelma on aikataulutettua, mutta loppuun saakka sitä ei voi käsikirjoittaa. Lindsey Vonnin raju loukkaantuminen syöksylaskussa herätti varmasti ajatuksia ja tunteita. Yllätyksellisiä olivat myös Ebba Anderssonin kaksi kaatumista ja suksirikko viestissä. Jääkiekon kultamitali ratkesi jatkoajalla pelillisesti alakynnessä olleen Yhdysvaltojen voittoon.

Eri tavoin kiinnostavaa katsottavaa tarjosivat ampumahiihtäjien televisioon erinomaisesti sopivat suoritukset, kelkkailijoiden huimavauhtiset liu’ut, curlingin kiehtova hitaus, suksi- ja lumilautataiturien akrobatia tai jääkiekkoilijoiden rymistely. Sirkushuveja on tarjolla kaikenlaiseen makuun. Talvikisat täyttävät tässä mielessä myös KOK:n toiveet. Kuvavirrasta löytyy katsottavaa maapallon eri kolkilla. Brasilia saavutti ensimmäisen olympiakultansa alppihiihdossa. Australian ja Uuden-Seelannin urheilijat menestyivät freestylehiihdossa ja lumilautailussa. Olympialaisen kakkostapahtuman merkitys kansainvälisessä urheilutarjonnassa on kasvanut ja se täyttää olympiabisneksen näkökulmasta hyvin paikkansa olympiadin puolivälissä.

Olympiakisojen lähetysvirta tuottaa myös raaka-ainetta somekeskusteluihin. Pohjaa tarjoavat urheilukielelle ominaiset ylisanat. Tekeminen on ehdottomasti dramaattista, historiallista, huikeaa, legendaarista, loistavaa, ikonista, unohtumatonta, poikkeuksellista, ainutlaatuista, dramaattista ja ties vielä mitä. Menipä kisa hyvin tai huonosti, niin televisio ja somekanavat täyttyvät kommenteista. Sanailun perusteella voisi päätellä, että olemme pikemminkin selityshullua kuin menestyshullua kansaa. Puheenpulputusta ja sanahelinää riittää ruuduilla ja näytöillä, mikä kuvaa hyvin aikaamme. Puhumme paljon, sanomme vähän.

Mitalit kasautuvat

Olympiamenestys kasautuu muutamille maille. Kolmetoista joukkuetta saavutti vähintään kymmenen mitalia ja niiden osuus mitaleista oli yli 87 prosenttia. Talvikisojen mahtimaaksi nousi jälleen 41 mitalin Norja, jonka tavoite Milano-Cortinan talviolympialaisissa oli 35 mitalia. Uusia ennätyksiä olivat sekä mitaleiden kokonaismäärä että 18 kultamitalia.

Mitaleille ylsi 29 maata, mikä on korkein määrä talvikisojen historiassa. Talvikisojen osallistujamaiden määrän kasvun ei kuitenkaan ole samassa suhteessa lisännyt mitalimaiden määrää. Uudet tulokkaat ovat mukana osallistumisen ilosta ja kisojen näkyvyyden lisääjinä. Suurin nytkähdys ylöspäin tapahtui Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, kun Lillehammerissa mitalimaiden luku ylitti 20.

Saksojen yhdistyminen johti toisaalta Saksan demokraattisen tasavallan katoamiseen mitalitilastoista. ”Harppi-Saksan” perintö näkyy yhä itäsaksalaisten suuressa menestyslajissa kelkkailussa, joka toi Saksalle peräti 19 mitalia. Saksan kokonaismitalimäärä oli 26. Tšekkoslovakian jakautuminen toi kaksi uutta mahdollista mitalimaata. Jugoslavian hajoamisessa syntyneistä maista useimmin mitaleille on talvikisoissa yltänyt Slovenia.

Ruotsin tavoite oli 15 mitalia. Tavoite täyttyi selvästi, vaikka jopa suurempi mitalimäärä kuin 18 olisi ollut mahdollinen. Suomen olympiakomitea asetti tavoitteeksi kuusi mitalia, mihin joukkue ylsi. Mitalijakauma oli taatusti toisenlainen kuin kukaan oletti ennakkoon. Kolme mitaleista tuli yhdistetystä. Yhden mitalin lajeja olivat jääkiekko, ampumahiihto ja maastohiihto.

Suomen talvikisajoukkueet ovat vuodesta 2002 lähtien saavuttaneet yhteensä 46 mitalia. Menestyskäyrä on ollut 2000-luvulla lievästi laskeva toisin kuin Norjalla ja Ruotsilla. Norjalle Torinon 2006 kisat tuottivat 19 mitalia, minkä jälkeen suunta kääntyi nousuun. Ruotsi oli Suomen rinnalla vielä Torinossa, minkä jälkeen ruotsalaisurheilijoiden mitalimenestys on selvästi parantunut. Norja on 2000-luvulla saanut talvikisoista keskimäärin 30, Ruotsi 12,9 ja Suomi 6,5 mitalia.

Joku voisi ottaa tutkiakseen, miten olympiajulkisuus eroaa 41, 18 ja 6 mitalin maissa. Riittääkö Norjassa yhtä paljon hehkutusta lukuisille mitaliurheilijoille kuin Suomen menestyjille? Miten ylenpalttinen urheilumenestys vaikuttaa norjalaisten käsityksiin itsestään? Mitä menestys kertoo norjalaisesta yhteiskunnasta? Öljy ja vauraus tarjoavat pohjan menestyä, mutta eivät yksin mitalien selitys. Ja mikä on talvikisojen merkitys ruotsalaisille? Mikä selittää Ruotsin nousseen olympiamenestyksen?

Arvokisaputki jatkuu paralympialaisilla maaliskuun alkupuolella. Suomen joukkueeseen kuuluu neljä urheilijaa ja yksi opashiihtäjä. Pekingissä 2022 mitalitilaston kärkeen nousivat Kiina, Ukraina ja Kanada. Suomalaisurheilijat saavuttivat neljä mitalia.
 

Jouko Kokkonen
toimituspäällikkö