Näyttöön perustuva valmennus tuo laatua fitnessurheiluun

Fitnessurheilu on kehittynyt vuosien saatossa kehonrakennuksesta, jossa kilpailusuorituksessa arvostellaan urheilijan verrattain suurta lihaksikkuutta sekä samalla alhaista rasvaprosenttia. Nämä samat kriteerit ovat myös fitnessurheilussa, ottaen huomioon, että kaikki tämä tulee toteuttaa ilman urheilussa kiellettyjä aineita ja menetelmiä. Fitnessurheilu kuuluukin testatuimpiin yksilölajeihin Suomessa. Lajin suosio on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina ja kiinnostus näyttää edelleen lisääntyvän.

Fitness- ja kehonrakennuslajien harjoittelu- ja valmennuskulttuuriin sisältyy varsin paljon erilaisia myyttejä ja uskomuksia, jotka eivät välttämättä perustu tutkittuun tietoon. ”Musta tuntuu” ja ”näin on tehty ennenkin” -ajattelu on edelleen voimakasta lajien harjoittelussa. Tästä syystä on tärkeää, että lajin harjoitteluun ja valmennukseen saadaan lisättyä näyttöön perustuvaa toimintaa.

Näyttöön perustuva toiminta lienee käsitteenä peräisin lääketieteen alalta. Hoitotyössä käsite on ollut vahvasti esillä jo parikymmentä vuotta. Näyttöön perustuvalla toiminnalla tarkoitetaan muun muassa parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä asiakkaan terveyden edistämiseksi. Sama ajattelu ja toimintatavat vahvistuvat myös valmennuksessa ja urheilijan ravitsemuksessa (Rytkönen & Hulmi 2019). Hyvä niin!

Mitä näyttöön perustuva valmennus tarkoittaa?

Näyttöön perustuva valmennus tarkoittaa käytännön kokemusten yhdistämistä parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen tutkimusnäyttöön, joka ottaa huomioon yksilön tarpeet ja odotukset. Jos luottaa vain tietoon, joka perustuu kertojansa omiin kokemuksiin, tällä ei ehkä saavuta parasta mahdollista tulosta. Jos neuvo tai menetelmä on toiminut itsellä, se ei takaa sitä, että se toimisi kaikilla. 

Hyvä esimerkki tästä on Hubal ym. (2005) tutkimus, jossa havaittiin, että sama harjoitusohjelma voi kasvattaa yksilöiden hauiksen lihaskokoa, kun taas toisilla lihaskoko voi jopa pienentyä samalla harjoitusohjelmalla.

Harjoittelu- ja valmennuskulttuurin juuret tulevat saleilta

Jos ennen haluttiin kilpailla fitness- tai kehonrakennuslajeissa, kysyttiin neuvoa henkilöltä, jolla tiedettiin olevan kokemusta aiheesta tai luettiin alan lehdistä. Myöhemmin tieto haettiin internetistä, lähinnä keskustelufoorumeilta. Tuolloin tutkittu tieto ei välttämättä tavoittanut lajin harrastajia sekä kilpailijoita, puhumattakaan näyttöön perustuvasta valmennuksesta.

Toisaalta näyttöön perustuva valmennus ei tavoita vielä kaikkia tänä päivänäkään. Viime vuonna julkaistussa Lenzi ym. (2019) tutkimuksessa todetaan, että fitnessurheilijoiden käyttämät ravitsemukselliset menetelmät kilpailudieetin aikana olivat jopa äärimmäisiä, eikä niiden taustalla ollut tutkittuun tietoon perustuvaa näyttöä. 

 

Kuva: Tomi Rehell

Tulevaisuus näyttää hyvältä

Tällä hetkellä näyttöön perustuva valmennuksen puolesta puhuu fitnessurheilussa yhä useampi. Valmentajille on nykyisin tarjolla Suomen Fitnessurheilu ry:n järjestämää tutkittuun näyttöön perustuvaa koulutusta. Fitnessvalmentajien valmentajakoulutusjärjestelmä pohjautuu suomalaiseen valmennusosaamisen malliin ja urheilijakeskeiseen valmentamiseen. Koulutusjärjestelmä on suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen (VOK) mukainen. Fitnessvalmentajille on tarjolla 2- ja 3-tason VOK-ohjaaja ja valmentajakoulutusta.

Lisäksi nykyisin fitnessvalmentajan on mahdollista suorittaa ammattitutkinto fitnessvalmentamisesta. Syksyllä 2016 järjestettiin ensimmäinen I-tason fitnessvalmentajakoulutus Vierumäellä ja vuoteen 2021 mennessä I-tason suorittaneita fitnessvalmentajia tulee olemaan noin 200. 

Suomi on edelläkävijä fitness-tutkimuksessa

Jyväskylän yliopistossa toteutettiin vuosina 2015–2016 yksi maailman laajimmista fitnessurheilijoilla koskaan tehdystä tutkimuksista (Hulmi, Isola ym. 2017). Tutkimus osoitti muun muassa sen, että fitnessurheilijat tarvitsevat aikaa palautuakseen kilpailudieetin aiheuttamista hormonitasapainon ja kehonkoostumuksen muutoksista. 

Tästä lähti liikkeelle selvä muutos suomalaisessa fitness- ja kehonrakennusharjoittelukulttuurissa. Aikaisemmin urheilijat tavoittelivat heti kisojen jälkeen kehittymistä seuraaviin kilpailuihin. Nyt ymmärretään, että vasta palautumisjakson jälkeen voi alkaa kehittyä kohti seuraavia kilpailuja. Fitnessurheilijoilla kuormittumiseen tulee kiinnittää erityistä huomioita, kun kielletyt aineet eivät ole nopeuttamassa palautumista.

Tällä hetkellä Jyväskylän yliopistossa on käynnissä jatkotutkimus, josta ensimmäisiä tuloksia saadaan ensi vuoden aikana.

Valmennuksesta kokonaisvaltaisempaa näyttöön perustuvalla toiminnalla

Näyttöön perustuvalla valmennuksella kampitetaan fitness- ja kehonrakennuslajeihin liittyvää dopingleimaa. Tulkinta on syntynyt ajatuksesta, että harjoittelu perustuu kehonrakennukseen usein liitettyjen kiellettyjen aineiden ja menetelmien käyttöön. Leimaa selittää osaltaan se, että ei ole tiedetty muusta. 
On tärkeää, että harjoittelu- ja valmennus perustuvat tutkittuun näyttöön, mutta täytyy muistaa myös urheilija kokonaisuutena. Jahdataanko aina optimia vai toteutetaanko yksilöllisesti innostavaa, joustavaa ja realistista toimintaa?

Ville Isola
Suomen Fitnessurheilu ry:n toiminnanjohtaja
väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta

 

Lähteet

Hubal, M., Gordish-Dressman, H., Thompson, P., Price, T., Hoffman, E., Angelopoulos, T., Gordon, P., Moyna, N., Pescatello, L., Visich, P., Zoeller, R., Seip, R. & Clarkson, P. 2005. Variability in muscle size and strength gain after unilateral resistance training. Medicine and Science in Sports and Exersice 37 (6), 964–972.

Hulmi, J., Isola, V., Suonpää, M., Järvinen, N., Kokkonen, M., Wennerström, A., Nyman, K., Perola, M., Ahtiainen, J.P. & Häkkinen, K. 2017. The effects of intensive weight reduction on body composition and serum hormones in female fitness competitors. Frontiers in physiology, 7, 689.

Lenzi, J. L., Teixeira, E. L., de Jesus, G., Schoenfeld, B. J., & de Salles Painelli, V. 2019. Dietary strategies of modern bodybuilders during different phases of the competitive cycle. J Strength Cond Res, 31009437.

Rytkönen, T., & Hulmi, J. 2019. Näyttöön perustuva fysiikkavalmennus: tutkimustietoa, kokemusta, näkemystä ja yksilöllistä soveltamista. Liikunta & Tiede, 56(2-3).