Blogi

Kirjoittaja:

pääsihteeri Jari Kanerva, LTS

Julkaistu:

05.12.2019

Jaa:

Mitä jäi käteen Kiinan ja Suomen talviurheilun teemavuodesta?

Mitä jäi käteen Kiinan ja Suomen talviurheilun teemavuodesta?
Kuva: Jari Kanerva

Kiina-Suomi talviurheilun teemavuosi päättyi joulukuun alussa Rovaniemellä pidettyihin juhlallisuuksiin. Kiinalla on kunnianhimoisia tavoitteita sekä talviurheilussa että kansalaistensa liikuttamisessa.

Rovaniemen ministeritason lehdistötilaisuudessa tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen ja varaurheiluministeri Gao Zhidan mainitsivat tulevina yhteistyökohteina koko kansan liikkumisen edistäminen molemmissa maissa. Kiinalaisten tavoitteena on saada 300 miljoonaa ihmistä talviliikunnan pariin. Muita tulevia yhteistyöareenoita tulevat olemaan liikuntatieteellinen tutkimus, liikunta (Public Sports) sekä urheiluteollisuuden ja koulutuksen vientimahdollisuudet.

Talviurheiluvuosi sisälsi 62 erilaista tapahtumaa, joista suurimpia ovat olleet World Winter Sport Expo Pekingissä ja useat kaupalliset seminaarit, jotka edistivät suomalaisyritysten liiketoimintaa Kiinassa. Vuoden voi myös nähdä tulevan yhteistyön päänavauksena. Kyseessä on kiinalaisten ensimmäinen näin laaja talviurheiluhanke.

Teemavuosi toteutettiin Kiinan urheiluministeriön ja Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla. Mukana on vahvasti ollut myös Team Finland -toimijat Kiinassa sekä suuri joukko suomalaisia liikunta- ja urheilutoimijoita. Vuosi vauhditti Suomen ja Kiinan välistä kauppaa liikunta- ja urheilusektorilla. Business Finlandin johdolla muodostettu Finnish Winter Sports Cluster (FWSC) toi yhteen suomalaiset talviurheilun asiantuntijat – lajiliitot, urheiluopistot, välinevalmistajat ja teknologia-asiantuntijat. FWSC pyrkii vastaamaan kattavasti Kiinan kasvavaan kysyntään talviurheilumarkkinoilla ja kehittää pitkäjänteistä liiketoimintaa maiden välillä.

Viennin pohja vahvistunut

Suomalaisyritysten asema talviurheilun yhteistyökumppaneina on vahvistunut Kiinassa teemavuoden aikana. Tuloksena on ollut 30 aiesopimusta. Suomalaiset ovat myös osallistuneet Pekingin olympia- ja paralympiakisojen tarjouskilpailuihin ja päässeet palveluntuottajiksi.

Kisakallion urheiluopisto on keväästä 2015 toiminut aktiivisesti Kiinassa. Marraskuussa 2016 myönnetty koulutusviennin kokeilulupa ja huhtikuussa 2017 perustettu Kisakallio China -yritys ovat luoneet jalansijaa Kisakallion toiminnalle Kiinassa. Huhtikuussa 2018 alkaen Kisakallio on kuulunut myös Opetushallituksen Education Finland koulutusviennin verkostoon. Yksi Kisakallion sopimuskumppaneista on Harbin Sport University (HSU), jonka kanssa Kisakallio on solminut SINO FIN Winter Sport Research Center -kehittämissopimuksen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön edisti koulutusvientiä tekemällä tunnetuksi Finnish PopUp School- ja Liikkuva Koulu -innovaatioita kiinalaisten kanssa. Kokeiluja toteutettiin sekä Kiinassa että Suomessa.

Liikuntatieteellinen Seura järjesti Liikuntatieteen päivien yhteydessä Sino-Finnish -foorumin, jossa perehdyttiin Pekingin tuleviin olympia- ja paralympiakisoihin. Lisäksi kiinalainen delegaatio rakensi yhteistyötä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kanssa.

Talviurheilun valmennukselle kysyntää

Huippu-urheilussa tärkeimmän sijan sai valmennustietämyksen jakaminen Kiinaan ja kiinalaisten talviurheilijoiden harjoittelu Suomessa. Lähtökohta oli yksinkertainen: Kiinan tulevaisuuden tavoitteena on tulla talviurheilun suurmaaksi. Vuoden 2019 aikana Suomessa harjoitteli liki 400 kiinalaisurheilijaa maastohiihdossa, mäkihypyssä ja jääkiekossa.

Näillä näkymin maitten välistä yhteistyö jatkuu kohti tulevia olympiakisoja, sillä vuoden 2026 olympiajoukkue harjoittelee jo Vuokatissa. Ensimmäinen kiinalainen joukkue saapui Vuokattiin vuonna 2016. Talviurheiluvuoden aikana Vuokatissa harjoitteli 200 urheilijaa, josta enemmistö oli maastohiihtäjiä ja jääkiekkoilijoita. Opisto vastasi myös urheilijoiden varustamisesta. Kiinalaisten käytössä oli muun muassa 500 paria suksia.

Nollasta yli sadan – mäkihyppääjien tehokurssi

Kuopiossa on käynnissä mäkihyppyhanke ”From Zero to Hero”. Projektissa nuoret urheilijat totutetaan ensin lumeen ja sitten hyppäämään. Suurvalta hakee menestystä suurvallan keinoin. Harjoitusmäärät ovat suuremmat kuin huippu-urheilijoilla konsanaan. Vuoden aikana nuoret ovat harjoitelleet viikossa 11–13 kertaa noin 30 tuntia.

Vuodessa kertyi 650 harjoitusta ja 1 600 harjoitustuntia, joihin sisältyy noin 300 hyppyä. Kuurin jälkeen aloittaneista oli jäljellä noin puolet. Toki tuloksiakin on tullut, sillä ensimmäinen hyppääjä leiskautti 100 metrin mäestä puolen vuoden harjoittelun jälkeen.  

Tyhjästä ei lähdetä. Urheilijat valitaan lajiharjoittelua varten jo Kiinassa. He ovat fyysisiltään ominaisuuksiltaan hyviä. Joukossa on myös erityisen lahjakkaita urheilijoita talviurheiluun. Luonnollisesti pääpaino yhteistyössä on lajiosaamisen välittäminen, mutta merkittävässä roolissa on kulttuurierojen ylittäminen ja yhteisen sävelen löytäminen harjoitteluun. 

 

Blogitekstin kirjoittaja: pääsihteeri Jari Kanerva, LTS

 

Rovaniemellä pidetyssä ministeritason lehdistötilaisuuteen osallistuivat Suomen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen ja Kiinan varaurheiluministeri Gao Zhidan.

Rovaniemellä pidetyssä ministeritason lehdistötilaisuuteen osallistuivat Suomen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen ja Kiinan varaurheiluministeri Gao Zhidan. Kuva: Jari Kanerva.