Blogi

Kirjoittaja:

Jouko Kokkonen, toimituspäällikkö, Liikunta & Tiede

Julkaistu:

18.03.2020

Jaa:

Milloin olympiatuli syttyy Tokiossa?

Milloin olympiatuli syttyy Tokiossa?

Olympiatulen matka Kreikasta Tokioon alkoi torstaina 12. maaliskuuta 2020. Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) ja isäntäkaupunki Tokio vakuuttelevat vakuuttelemasta päästyä, että tuli syttyy Japanissa 24. heinäkuuta. Toisenlaiseenkin tulevaisuudenkuvaan riittää perusteita.

KOK vakuutti 17.3. antamassaan julkilausumassa, että olympiakisat järjestetään suunnitellusti. Ainoastaan karsintamenettelyyn voidaan tehdä pientä hienosääntöä. Olympiajuna etenee, vaikka sen kulun tasaisuus ei vedä vertoja Tokion vuoden 1964 kisoihin valmistuneen, pääkaupungista Osakaan kiitävän Shinkansen-luotijunan menolle.

Olympialaisten siirtäminen ei ole helppo päätös. Tuntuu kuitenkin kuin KOK:lla ei olisi herkkyyttä tunnistaa maailman muuttuneen. Olympiarenkaat kuuluvat maailman arvokkaimpiin brändeihin, mutta tunnuksen arvo ei välttämättä säily, jos olympialiike ei osaa tehdä päätöksiä. KOK:n mainetta rasittavat jo korruptiotapaukset. Sotšin ja Rion kisojen jälkimainekaan ei ole häävi.

KOK:n toiminta on osa globalisaatiota, josta se on eri vaiheissaan elänyt. Olympialiikkeen laajentuminen maailmanlaajuiseksi on kohottanut sen markkina-arvoa. KOK:n johdolla ei kuitenkaan tunnu olevan kykyä reagoida koronaviruksen aiheuttamaan tilanteeseen. Maailma on sekaisin, eivätkä normaalit ajat palaa heinäkuuhun mennessä, vaikka pandemia hellittäisikin.

Miten käy Tokion isännyyden?

Tokio on joutunut kerran luopumaan kisaisännyydestä. Vuoden 1940 kisojen kohdalla syynä oli Japanin hyökkäys Kiinaan kesällä 1937. KOK ei kiirehtinyt isäntäkaupungin vaihtamista, vaikka sotaa käyvän valtion isännyys ei ollut mahdollista. Kisajärjestäjät ilmoittivat virallisesti luopumisesta vasta heinäkuussa 1938.

Uudeksi kisaisännäksi löytyi Tokiolle hävinnyt Helsinki. Kisoja ei voitu järjestää Suomessakaan. Helsingin järjestelykomitea ilmoitti huhtikuussa 1940, että kisoja ei ole mahdollista järjestää. Tämä oli ollut tiedossa maailmansodan sytyttyä, mutta Suomelle olympiaisännyys tarjosi pienen propagandavaltin talvisodan aikana: bolševistinen barbaarivaltio oli hyökännyt seuraavien olympiakisojen järjestäjämaan kimppuun.

Vuonna 2020 uutta olympiakaupunkia ei aleta etsiä, ja vaikea sitä olisi löytääkin. Vaihtoehtoja on kolme: kisojen pitäminen suunnitellusti, niiden peruminen kokonaan tai siirtäminen. Tokio olisi ensimmäinen kaupunki, joka on joutunut luopumaan kisojen järjestämisestä kahdesti. Tätä ratkaisua niin KOK kuin Japani haluavat välttää viimeiseen asti arvovalta- ja taloussyistä. Mikäli kisojen pitäminen suunniteltuun aikaa näyttää liian epävarmalta, niin vaihtoehdoksi jää siirto. Tokion vuoden 1964 kisat käytiin lokakuussa. Eri asia on, riittäisikö kolmen kuukauden lykkäys pääsemään eroon koronavaarasta.

Kesäolympiakisat on pidetty toistaiseksi aina karkausvuonna. Kisoja ole järjestetty koskaan parittomana vuotena, mikä voi olla henkisesti vaikea este KOK:n jäsenille. Toisaalta kisojen siirtäminen vuoteen 2022 olisi vaikeaa, sillä silloin on määrä pelata miesten jalkapallon MM-kisat. Alkuvuodesta kalenterissa ovat lisäksi Pekingin talvikisat. Olympiakisat eriytettiin talvilajien markkina-arvon kasvattamiseksi 1990-luvulla, eikä molempien kisojen palauttaminen samalle vuodelle vaikuta todennäköiseltä.

Vain maailmansodat peruuttaneet kisat

Olympiakisat on peruttu ainoastaan maailmansotien takia. Ensimmäisen maailmansodan aikana kisoista joutui luopumaan vuoden 1916 isäntä Berliini. Kisat oli jätettävä järjestämättä toisen maailmansodan vuoksi Helsingin lisäksi myös vuonna 1944, jolloin ne oli määrä pitää Lontoossa.

Vuoden 1908 kisat oli määrä pitää Roomassa, joka joutui luopumaan järjestelyistä Vesuviuksen purkauksen aiheuttaminen laajojen vahinkojen vuoksi. Kisat pidettiin Lontoossa. Tämä on toistaiseksi ainoa kerta, kun kisaisännyyden siirtämiseen ovat vaikuttaneet luonnonvoimat.

Pandemian vuoksi kisoja ei ole aiemmin siirretty tai peruttu. Espanjantauti olisi voinut siirtää kisoja vuonna 1920, mutta pandemia oli laantumassa Antwerpenin kisojen aikaan. Lisäksi vaaralliseen virukseen suhtauduttiin paljon kohtalonomaisemmin kuin 2020-luvulla. Urheilutapahtumat jatkuivat pandemian huippuvaiheessakin normaalisti.

KOK ei ole ollut herkkä perumaan tai siirtämään kisoja missään oloissa. Berliinin 1936 kisoista tuli sen myötävaikutuksella Natsi-Saksan propagandanäytös. Mexicon kisojen alla ei ollut 1968 olympiarauhasta tietoakaan, kun hallitus tukahdutti kovakätisesti opiskelijamielenosoituksia. Silti kisat pidettiin. Moskovan 1980 olympialaiset toteutuivat, vaikka puna-armeija oli runsaat puoli vuotta sitten hyökännyt Afganistaniin. Suurin osa länsimaista boikotoi kisoja Yhdysvaltojen johdolla. Neuvostoliitto liittolaisineen kosti jäämällä pois Los Angelesin vuoden 1984 kisoista.

Kykeneekö olympialiike muuttumaan?

Olympialiike on ollut kautta historiansa valmis tekemään yhteistyötä mitä erilaisimpien hallintojen kanssa. Vaikka jälki ei ole ollut kaunista, niin se on osaltaan turvannut toistaiseksi olympialiikkeen olemassaolon. Jatkossa paine miettiä isäntämaita ja ylipäätään kisojen laajuutta kasvaa. Pöyhkeä olympiatuote ei enää välttämättä menekään kaupaksi suurelle osalle maailman väestöä, vaikka se kuorrutetaankin kauniilla sanoilla maailman urheilevan nuorison yhteisyydestä ja jalosta kilpailusta.

Lontoon vuoden 2012 kisojen jälkeen näytti, että olympialiikkeen asema on vahvistumassa. Arvelin vielä Sotšin kisojen alla, että skandaalit eivät ratkaisevasti heiluttele olympiakisojen asemaa tulevaisuudessakaan. Olen tullut toisiin ajatuksiin. Olympiakisojen kulminaatiopiste saattaa olla jo saavutettu. KOK:n johdon näyttää olevan niin vaikea lukea ajan merkkejä. Olympialiikkeen olisi opittava toimimaan pienemmin, ympäristöystävällisemmin ja tasa-arvoisemmin. Tokion kisojen tilanteen tarkastelu osana globaalia todellisuutta olisi hyvä alku.

 

Play Station Tokyo 2020 -pelin kansikuva.Blogitekstin kirjoittaja: toimituspäällikkö Jouko Kokkonen, Liikunta & Tiede

Ps. Jos kisoja ei pidettäisikään, niin virtuaalisesti ne ovat jo olemassa muun muassa pleikka- ja Mario-peleinä.

Marion Tokyo 2020 -pelin kansikuva. Linkkejä: