Mikä on Olympiakomitean rooli?

Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen on nähnyt ongelmallisena sen, että puheenjohtajaehdokkaat haluavat kasvattaa Olympiakomitean roolia. Itkosen mukaan ”voi kriittisesti kysyä, tarvitsemmeko me niin vahvasti keskusjohtoista elintä”.

Kyse on myös siitä, että uusimuotoinen Olympiakomitea hakee rooliaan. Selvää on, että noin 60 työntekijän organisaatio ei voi samanlainen toimija kuin satoja ihmisiä työllistäneet Suomen Valtakunnan Urheiluliitto ja Työväen Urheiluliitto aikoinaan. Tai Suomen Liikunta ja Urheilu sekä sen seuraaja Valtakunnallinen liikuntaorganisaatio VALO.

Suomalaisen liikunnan ja urheilun keskusjärjestö Olympiakomiteasta kuitenkin tuli, kun neljännesvuosisadan kestänyt järjestöpalapelin kokoaminen loppui vuonna 2016. Uusimuotoisen komitean puheenjohtajan valinta sujui neljä vuotta sitten yksimielisesti. Homma piti saada pyörimään. 

Olympiadin aikana on kirkastunut se, että Olympiakomitea käyttää liikunnan ja urheilun ääntä selkeämmin kuin mikään järjestö sitten 1990-luvun alun. Ei ole ihme, että sen johtoon on pyrkyä. Pieni sattumaa voi olla se, että kaikilla ehdokkailla on ruiskukkainen yhteys. Toki Olympiakomitean ja SVUL:n johdossa on ollut lähes aina häivähdys sinistä.

Mutta puhutaanko puheenjohtajavaalissa tärkeimmistä asioista? Likesin erikoistutkija Kati Lehtonen on tuonut esille, että suomalaisen liikunnan ja urheilun kivijalka, kansalaistoiminta, on jäänyt puheenjohtajakeskustelussa sivuosaan.

Osallistuin asiantuntijana keskiviikkona 11. marraskuuta Ylen järjestämään Olympiakomitean toisen puheenjohtajatentin reaaliaikaiseen keskusteluun (livechat). Kysymyksiä ja kommentteja sateli. Aikamoinen kokemus oli yrittää vastata ja kommentoida – sekä samaan aikaan seurata keskustelua.

Viestien perusteella Olympiakomiteaan kohdistuu perusteettomia odotuksia. Hiukan kärjistäen sen pitäisi hoitaa kuntoon huippu-urheilumenestys, saada suomalaiset liikkumaan ja panna koululiikunta kuntoon. Ensimmäinen kuuluu komitean ydinosaamiseen, toista se vasta harjoittelee ja kolmas ei kuulu edes toimialaan. 

Ja vielä pitäisi tavoittaa kenttä, joka osittain karkasi, kun vanhat keskusjärjestöt menettivät asemansa SLU-ratkaisussa vuonna 1993. Joissakin kommenteissa kritisoitiin ehdokkaiden kirjoa niin maantieteellisesti kuin poliittisesti. Useampi kaipasi keskittymistä nimenomaan huippu-urheiluun ja mitalijahtiin, kovinkin keinoin. Toisaalta komitean toivotaan olevan eettisen urheilun lippulaiva Suomessa. Melkoisen laaja on siis odotusten kirjo.

Olympiakomitean aseman on vakauttanut ainakin joksikin aikaa Lauri Tarastin selvitys huippu-urheilulain tarpeellisuudesta. Tarastin mukaan lakia ei tarvita, eikä myöskään Olympiakomitean asemaa kannata arvioida heti uudelleen. 

Uusi puheenjohtaja joutuu kuitenkin tosissaan luovimaan liikuntakulttuurin osin kartoittamattomilla vesillä. Valitsijoiden kannattaakin kysyä itseltään ja ehdokkailta, kuka olisi tässä mielessä kykenevin tehtävään. Ja kuka heistä uskaltaisi pohtia, riittävätkö Olympiakomitean voimavarat täyttämään eri puolilta esiin vieriteltyjä toiveiden tynnyreitä?

Jouko Kokkonen
Liikunta & Tiede -lehden toimituspäällikkö

Tutustu Ylen ajankohtaisiin uutisiin puheenjohtajakisasta:

Yle 11.11.2020: Mikä on Olympiakomitean tärkein tehtävä? Mihin huippu-urheilua tarvitaan? Kuinka liikunta turvataan koronakriisissä? Seuraa Yle Urheilun puheenjohtajatenttiä ja chattaa asiantuntijan kanssa.

Yle 11.11.2020: Suomalaisen urheilun ykköspestin hakijat Ylen tentissä – esillä muun muassa urheilun rahoitus seuratoiminta ja huippu-urheilun tilanne.

Yle 23.10.2020: Asiantuntija huolestui ehdokkaiden puheista kasvattaa Olympiakomitean puheenjohtajan valtaa: "Jo tähän mennessä on esitetty kovaa kritiikkiä".