Luokassa liikkuminen purkaa turhautumista, tylsyyttä ja oppimisen vaikeuksia

Tuore ruotsalaistutkimus osoittaa, että 10–12-vuotiaat oppilaat liikkuvat luokassa jatkuvasti hyödyntämällä ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia, vaikka koulun säännöt painottavat paikallaanoloa.

Wiklund Lind ja Högman havaitsivat kahdessa koulussa tehdyssä laadullisessa havainnointitutkimuksessa, että lapset käyttävät sekä fyysisiä että sosiaalisia mahdollisuuksia eli tarjoumia (engl. affordances) liikkumiseen. Yleisimmät fyysisesti aktiiviset hetket syntyivät arjen toiminnoista, kuten välineiden hakemisesta, teroittamisesta tai veden juomisesta. Nämä ovat hyväksyttyjä tapoja liikkua opetuksen lomassa.

Pelkkä sallittu liike ei kuitenkaan riitä. Lapset kehittävät myös omia, luovia ratkaisujaan. He hakivat tavaroita useaan otteeseen, käyttivät kalusteita liikkumiseen tai tanssivat digitaalisen sisällön tahdissa. Lisäksi liikkumista syntyi kaverisuhteiden kautta, esimerkiksi keskustellessa, leikkiessä tai hakeuduttaessa käytävälle yhdessä.

Tutkimus paljasti myös ristiriidan koulun sääntöjen ja lasten tarpeiden välillä. Opettaja tulkitsi osan liikkeestä häiriöksi, vaikka se toimi lapsille keinona purkaa turhautumista, tylsyyttä tai oppimisen vaikeuksia. Ristiriita voi johtua opettajien epävarmuudesta liikunnan sisällyttämisestä opetuksen rutiineihin. Taustalla on usein huoli siitä, että tämä saattaisi häiritä oppimisympäristöä ja vaikuttaa oppimistuloksiin.

Tulosten mukaan lapset eivät ole passiivisia sääntöjen kohteita, vaan he neuvottelevat aktiivisesti liikkumisen mahdollisuuksista. Opettajien olisikin tärkeää huomioida tämä kehollinen viestintä ja nähdä liike osana oppilaiden hyvinvointia, ei pelkkänä häiriönä opetukselle.

Arto Laukkanen
arto.i.laukkanen(a)jyu.fi

Lähde:

Wiklund Lind, G. & Högman, J. 2026. Between regulations and creativity: children’s use of affordances for movement in the classroom, Sport, Education and Society. https://doi.org/10.1080/13573322.2026.2671800