Liikuntaa vai unta diabeteksen ehkäisyyn?
Runsas paikoillaanolo, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja riittämätön tai liian runsas nukkuminen ovat useiden kansansairauksien tunnistettuja vaaratekijöitä. Mutta miten sairastumisriskiin vaikuttaa näiden tekijöiden suhteiden muuttuminen vuorokausirytmissä?
Teoreettisen mallinnuksen avulla saatujen tulosten mukaan 30 minuutin paikoillaanolon vaihtaminen kevyeen/reippaaseen liikuntaan tai rasittavaan liikuntaan pienensi diabeteksen vaaraa 4‒18 prosenttia. Paikoillaanolon korvaaminen nukkumisella ei havaittu suojaavan samalla tavalla diabetekselta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että liikunnan vaihtaminen nukkumiseen suurensi diabeteksen vaaraa. Huomionarvoista tutkimuksessa oli lisäksi se, että mikäli kevyt tai reipas liikunta korvattiin rasittavalla liikunnalla, diabetesriski pieneni entisestään. Sama ilmiö havaittiin myös toisinpäin, eli mikäli rasittava liikunta korvautui kevyellä tai reippaalla liikunnalla, diabetesriski suureni.
Näyttää siltä, että paikoillaanolon korvaaminen millä tahansa liikunnalla on hyödyllistä, mutta rasittava liikunta tuo suurimmat hyödyt. Tutkimuksessa käytettiin unen osalta lineaarista mallinnusta. Unella on havaittu olevan U:n muotoinen yhteys sairastumisriskiin, joten nukkumisen merkitystä diabetesriskin kehittymisessä ei voi täysin sulkea pois toteutettujen analyysien perusteella.
Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 80 000 aikuisen elintapoja ja terveyteen liittyviä tekijöitä. Fyysistä aktiivisuutta, paikoillaanoloa ja unta mitattiin kyselylomakkeilla ja diabeteksen ilmaantuvuustiedot kerättiin kansallisista rekistereistä. Analyyseissä otettiin huomioon muun muassa ikä, sukupuoli, painoindeksi, koulutus, tupakointistatus, tulehdukselliset nivelsairaudet ja koettu stressi. Keskimääräinen seuranta-aika oli 7,4 vuotta.
Vaikka elintavat ovat kokonaisuus, niin liikkumaan kannustaminen näyttää olevan terveydelle edullista. Kansanterveyden kannalta hyvä uutinen on, että jo kevyt tai reipas liikunta vaikuttaa myönteisesti aineenvaihdunnan terveyteen – jokainen askel on hyödyksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että rasittava liikkuminen ylittää terveyshyödyissä kevyemmän liikkumisen, joten sitäkin tulisi sisällyttää arkirutiineihin mahdollisuuksien mukaan.
Eero A. Haapala
LÄHDE
Aadahl M, Andreasen AH, Petersen CB, Gupta N, Holterman A, Lay CJ. Should leisuretime sedentary behavior be replaced with sleep or physical activity for prevention of diabetes? Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 2021;31(5):1105‒1114.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Liikunta & Tiede -lehdessä 3/2021.